Japanin jumalat ja jumaluudet: luettelo shintolaisista ja buddhalaisista
Laaja luettelo Japanin shintolaisista ja buddhalaisista jumaluuksista — mytologiaa, tarinoita ja niiden merkitys japanilaisessa kulttuurissa.
Tämä on luettelo japanilaisiin uskomuksiin ja uskonnollisiin perinteisiin kuuluvista jumaluuksista. Monet näistä ovat peräisin shintolaisuudesta, kun taas toiset on tuotu maahan buddhalaisuuden tai taolaisuuden kautta ja "integroitu" japanilaiseen mytologiaan ja kansanperinteeseen.
Yleiskatsaus: jumalat, jumaluudet ja käsitteet
Japanin uskonnollinen maisema on monimuotoinen. Perinteisesti erotetaan kaksi pääryhmää:
- Kami — shintolaisuudessa palvottavia jumaluuksia tai pyhiä voimia, jotka voivat olla luonnon ilmiöitä, esi-isiä, paikkoja tai abstrakteja käsitteitä.
- Buddhalaiset jumaluudet — buddhalaisuuden tavat ja jumaluudet, kuten bodhisattvat ja nyorait (buddhat), joita palvotaan temppeleissä ja kotialttareilla.
Lisäksi Japanissa on vahva synkretismi (esim. shinbutsu shūgō), jossa shintolaiset ja buddhalaiset uskonnolliset elementit sekoittuvat, sekä vaikutteita kiinalaisesta taolaisuudesta ja muista uskonnoista. Myöhemmin, Meiji-kaudella, valtion ohjaama erottelu (shinbutsu bunri) pyrki erottamaan shinto ja buddhalaisuus toisistaan, mutta käytännöt ja uskomukset ovat jääneet monin paikoin yhteen sulautuneiksi.
Tunnetuimpia shintolaisia kami-jumaluuksia
- Amaterasu — auringon jumalatar ja yksi keskeisimmistä shintofiguureista. Kansanperinteessä keisarillisen suvun esiäiti. Pääpyhäkkö: Ise Jingu.
- Izanagi ja Izanami — luojapari, joka shintomyytin mukaan loi Japanin saaret ja monia jumaluuksia. Tarinoissa myös kuoleman ja puhdistuksen teemat.
- Susanoo — meren ja myrskyjen jumala, Amaterasun veli, tunnettu sotaisista ja seikkailullisista tarinoistaan (esim. Yamata no Orochi -lohikärme).
- Tsukuyomi — kuukautta edustava jumala, usein mainittu Amaterasun veljenä.
- Inari — sadon, maatalouden, vaurauden ja liike-elämän suojelija; usein kuvataan kantojen ja kettujen (kitsune) kautta ulottuvana voimana. Inarin pyhäkköjä on laajalti ympäri Japania.
- Hachiman — sodan ja suojelun jumala, usein kehittynyt sotilaiden suojelijaksi; suojeli myös buddhalaista instituutiota monissa yhteyksissä.
- Tenjin (Sugawara no Michizane) — oppineisuuden ja kokeiden suojelija; historiallisesti deifioitu oppineen virkamiehen muistoksi.
- Ebisu — kalastajien ja kaupankäynnin suojelija, yksi suositusta onnen jumalista.
- Ōkuninushi — maanviljelyn, lääketieteen ja rakkauden jumala; liitetään usein Izumo-alueen mytologiaan.
- Sarutahiko — tiejen ja ohjaamisen jumala, liittyy usein rituaaliseen opastukseen ja matkustajien suojeluun.
Tärkeitä buddhalaishenkisiä jumaluuksia ja bodhisattvoja
- Kannon (Kanzeon / Kannon Bosatsu) — myötätunnon bodhisattva, erittäin suosittu sekä miehitettyinä että naisina kuvattu hahmo. Erilaisia muotoja ja nimiä eri koulukunnissa.
- Jizō (Jizō Bosatsu) — lasten, kulkijoiden ja kuoleman jälkeen olevien sielujen suojelija; usein nähdään pieninä patsaina temppeleiden ja tien varsien äärellä.
- Yakushi Nyorai — lääke- ja parantamisen buddha, jota pyydetään sairauden aikana.
- Dainichi Nyorai — esoterisen buddhalaisuuden (esim. Shingon) keskeinen buddha, usein kosmisen valon ja totuuden ilmentymänä.
- Fudō Myōō — vihaisen näköinen suojelija (vihaiset buddhat / myōōt), joka polttaa haluja ja suojelee dharmasta.
- Bishamonten — sotaisiin tehtäviin ja oikeudenmukaisuuteen liitetty suojelija, yksi seitsemästä onnen jumalasta (Shichi Fukujin) buddhalais-kansanperinteisessä versiossa.
- Benzaiten (Benten) — musiikin, taiteen ja veden jumalatar, hindu-buddhalainen johdannainen Saraswatista; yleinen erityisesti saarten ja vesien läheisyydessä.
- Daikokuten, Ebisu, Fukurokuju, Jurōjin — osa seitsemän onnen jumalan joukkoa; osa näistä on peräisin kiinalaisista tai intialaisista traditioista ja tullutta taolaisuuden ja buddhalaisuuden kautta.
Synkretismi, historialliset muutokset ja paikalliset jumaluudet
Japanissa moni jumaluus on muuttunut ja saanut uusia merkityksiä aikojen kuluessa. Tunnettu ilmiö on honji suijaku -oppijärjestelmä, jossa buddhalaiset jumaluudet on tulkittu olevan "todellisia muotoja" (honji) ja shintolaiset kami-ilmentymiä (suijaku), tai päinvastoin. Tämä johti siihen, että temppeleissä ja pyhäköissä esiintyi yhteisiä rituaaleja ja kuvakultteja.
Meiji-kaudella (1800-luvun lopulla) valtion politiikka pyrki vahvistamaan shintolaisuutta kansallisuskontona ja erottamaan sen buddhalaisuudesta. Käytännössä monet paikalliset tavat ja jumaluudet jäivät elämään kansan uskonnollisessa elämässä. Paikalliset kamu (pienet paikkalaiset kami) ja esivanhempien henget ovat edelleen tärkeä osa kylien ja kotien uskonnollisuutta.
Rituaalit, alttarikäytännöt ja pyhäkkö-/temppelikulttuuri
- Jinja — shintopyhäkkö, jossa suoritetaan rituaaleja, pidetään matsureita (kyläjuhlia) ja kunnioitetaan paikallisia kami-voimia.
- Tera — buddhalaistemppeli, jossa harjoitetaan zazen-meditointia, sutra-laulua ja pyhien kuvien palvontaa.
- Kamidana — kotialttari shintolaisille kami-rituaaleille; usein perheen suojelijoille ja paikallisille kami-jumalille omistettu.
- Butsudan — kotitemppeli/budhalainen alttari, jossa palvotaan esi-isiä ja buddhalaisia hahmoja.
- Juhlat kuten matsuri ja muut rituaalit yhdistävät usein uskonnollisen ja yhteisöllisen elämän: kulkueet, uhrilahjat, puhdistusrituaalit (mm. oharae) ja säännölliset palvontatilaisuudet.
Muita huomionarvoisia piirteitä
- Monet jumalat ja jumaluudet ovat monimuotoisia: sama nimi voi viitata eri paikallisiin kultteihin tai eri tulkintoihin eri aikakausina.
- Useat suojelijat ja jumalat ovat kulttuurisesti hybridejä, yhdistäen elementtejä intialaisesta, kiinalaisesta ja kansanuskonnollisesta perinteestä.
- Historiallisesti myös ihmishahmot — esimerkiksi merkittävät virkamiehet, sotapäälliköt tai älykkäät opettajat — on voitu deifioida ja saada jumalallinen asema paikalliskultissa.
Tämä luettelo ei ole täydellinen, mutta kuvaa Japanin uskonnollisen kentän kirjon: paikallisista kami-olennoista maailmanluokan bodhisattvoihin ja buddhoihin. Jokaisen mainitun jumaluuden tarkempi kertomus, pyhäköt ja paikalliset muunnelmat ansaitsevat omat syvällisemmät kuvauksensa.
Shinto
Seuraavassa on luettelo joistakin shintolaisuuden suurista ja pienemmistä jumaluuksista. Koska usein sanotaan, että on olemassa yaoyorozu-no-kami(八百万の神) eli kahdeksan miljoonaa kamia (äärettömän lukumäärän esitys), olisi mahdotonta luetella niitä kaikkia.
Majuri kami
Ama-no-Uzume (天宇受売命)
Hän on yleisesti Uzume, aamunkoiton ja juhlan jumalatar, ja hän on keskeinen osa shintolaisen "kadonneen auringon legendaa". Hänet tunnetaan myös nimillä Suuri suostuttelija ja Taivaallinen hälyttävä nainen.
Amaterasu-ō-mi-kami (天照大神 tai 天照大御神)
Amaterasu on auringon jumalatar ja Japanin keisarikunnan väitetty esi-isä. Hänen koko nimensä tarkoittaa "Suurta jumalatarta" tai "Suurta henkeä, joka loistaa taivaassa"; hänestä voidaan käyttää myös nimitystä Ōhiru-menomuchi-no-kami (大日孁貴神). Koska hänellä on yhteyksiä keisarilliseen perheeseen, häntä pidetään usein (vaikkakaan ei virallisesti) shintolaisuuden "pääjumalana".
Ame-no-Koyane (天児屋命 tai 天児屋根命)
Hän on miespuolinen jumaluus, ja häntä pidetään "jumalallisten asioiden ensimmäisenä vastuuhenkilönä" sekä Japanin ensimmäisen keisarin apulaisena[1].[2] Häntä pidetään myös Fujiwara-suvun esi-isänä.
Fujin (風神)
Hänet tunnetaan myös nimellä Kaminokaze, ja hän on japanilainen tuulen jumala ja yksi vanhimmista shintolaisista jumalista, jonka sanotaan olleen läsnä maailman luomisessa. Hänet kuvataan usein onina, jonka selässä on säkki.
Hachiman (八幡神)
Hänet tunnetaan myös nimellä Hachiman-shin tai Yawata no kami, ja häntä pidetään sodan jumalana. Alun perin maatalousjumala, hänestä tuli myöhemmin Minamoto-klaanin suojelija.
Inari (稲荷)
Riisin ja hedelmällisyyden jumala. Hänen sanansaattajansa ja symbolieläimensä ovat ketut. Hänet samaistetaan usein buddhalaiseen jumaluuteen Dakiniteniin. Vaikka Inari on perinteisesti esitetty miehenä, hän on esiintynyt myös naisena.
Izanagi (伊弊諾 tai 伊邪那岐)
Hän on jumalten esi-isä, ensimmäinen miespuolinen jumala sekä luomisen ja elämän jumala. Hän ja hänen vaimonsa Izanami olivat vastuussa Japanin saarten ja monien kamien synnystä, vaikka Izanami kuoli synnytyksessä. Myöhemmin, epäonnistuneen yrityksensä jälkeen hakea vaimo manalasta, hän synnytti Amaterasun, Susanon ja Tsukuyomin.
Izanami (伊弉冉 tai 伊邪那美)
Izanagin vaimo ja sisar, ensimmäinen nainen sekä luomisen ja kuoleman jumalatar. Hän kuoli pian Kagu-tsuchin syntymän jälkeen, ja Izanami seurasi häntä manalaan, mutta ei onnistunut tuomaan häntä takaisin elävään maailmaan. Parin välinen avioliittoriita aiheutti elämän ja kuoleman kiertokulun kaikille eläville olennoille.
Ninigi-no-Mikoto (瓊瓊瓊杵尊)
Hän oli Amaterasun pojanpoika, jota kutsutaan yleisesti Ninigiksi. Hänen lapsenlapsenlapsensa oli Kamuyamato Iwarebiko, joka myöhemmin tunnettiin nimellä keisari Jimmu, Japanin ensimmäinen keisari.
Raijin (雷神)
Yleisesti Raiden (雷電) on ukkosen ja salaman jumala, ja hänet yhdistetään usein Fujiniin. Jälkimmäisen tavoin Raijin kuvataan yleensä onina.
Ryūjin (龍神)
Hänet tunnetaan myös nimellä Rinjin, ja hän on lohikäärme sekä meren jumala. Hän asuu Ryūgū-jōssa, punaisesta ja valkoisesta korallista rakennetussa merenalaisessa palatsissaan, josta käsin hän hallitsee vuorovesiä maagisilla vuorovesikoruilla. Hänen lapsenlapsenlapsenlapsensa tuli keisari Jimmu.
Susanoo-no-mikoto (須佐之男命)
Vaihtoehtoisesti romanisoitu nimillä Susano-o, Susa-no-o ja Susanowo. Hän on myrskyjen jumala ja joissakin tapauksissa myös meren jumala. Hän on myös jonkinlainen huijarijumala, sillä japanilaisessa mytologiassa kerrotaan laajasti hänen ja Amaterasun välisestä "sisaruskilpailusta". Susanoo oli myös vastuussa hirviö Yamata-no-Orochin surmaamisesta ja sitä seuranneen pyhän miekan Kusanagin löytämisestä.
Tenjin (天神)
Hän on oppineisuuden jumala, ja hän on jumaloitava Sugawara no Michizane (845-903), joka korotettiin asemaansa sen jälkeen, kun hän oli kuollut maanpaossa, ja myöhemmät katastrofit Heian-kyōssa johtuivat hänen vihaisesta hengestään. Katso Dazaifu, Fukuoka
Toyotama-hime (豊玉姫)
Hänet tunnetaan myös nimellä Otohime (乙姫), ja hän oli Ryūjinin tytär ja Jimmun isoäiti. Sanotaan, että synnytettyään poikansa hän muuttui lohikäärmeeksi ja katosi.
Tsukuyomi-no-Mikoto (月読の命 tai 月夜見の尊)
Tunnetaan myös nimillä Tsukiyomi, Tsuki no kami, Tsukiyomino mikoto ja Tsukiyumi no mikoto, ja hän on kuun jumala. Hän tappoi ruoan jumalatar Uke Mochin, koska hän oli inhonnut ja vihastunut tapaan, jolla tämä oli valmistanut aterian. Tämä aiheutti sen, ettei Amaterasu enää koskaan kohdannut häntä, minkä vuoksi aurinko ja kuu olivat eri puolilla taivasta.
Minor kami
- Amatsu-Mikaboshi (天津甕星), kaiken pahan ja tähtien kami, joka oli olemassa ennen Ama-No-Uzumea.
- Konohanasakuya-hime (木花之開耶姫), Ninigin vaimo ja Ohoyamatsumin tytär sekä Jimmun isoisoäiti. Hänet tunnetaan myös Fuji-vuoren jumalattarena.
- Ohoyamatsumi (大山積命), Amaterasun vanhempi veli ja tärkeä jumala, joka hallitsee vuoristoa, merta ja sotaa, sekä Konohanasakuya-himen isä.
- Sarutahiko Ohkami (猿田毘古神), maan kami, joka ohjasi Ninigin Japanin saarille.
- Uke Mochi (保食神), jota joskus kutsutaan Ogetsu-hime-no-kamiksi, ruoan jumalattareksi. Kun hän oli sylkenyt kalaa, oksentanut tai ulostanut riistaa ja yskinyt riisiä, hänet oli tappanut ällöttynyt Tsukuyomi, tai joissakin toisissa versioissa Susanoo.
Buddhalaisuus
Amida Nyorai (無量光佛 tai 無量壽佛)
Amida-butsu (阿弥陀如来) on buddhalaisuuden Puhtaan maan koulukunnan ensisijainen buddha. Hänen uskotaan myös olevan buddha, jolla on äärettömiä ansiokkaita ominaisuuksia; joka selittää dharmaa puhtaassa paratiisissaan ja on todennäköisesti tunnetuin ja suosituin viidestä viisausbuddhasta.
Daruma (ダルマ)
Buddhalaisessa mytologiassa häntä pidetään perinteisesti zen-buddhalaisuuden perustajana ja Shaolinin perustajana. Eräässä legendassa kerrotaan, että vuosien meditaation jälkeen Bodhidharma menetti silmiensä ja käsivartensa käytön. Daruma-nukke luotiin tämän legendan kunniaksi.
Seitsemän onnenjumalaa
Benzaiten (弁才天 tai 弁財天)
Hänet tunnetaan myös nimellä Benten, ja hän on kaiken virtaavan jumalatar: sanojen (ja tietämyksen), puheen, kaunopuheisuuden ja musiikin jumalatar. Hänen sanotaan olevan Munetsuchin lohikäärmekuninkaan kolmas tytär, ja vuosien mittaan hän on muuttunut Japanin suojelevasta jumaluudesta sellaiseksi, joka antaa onnea valtiolle ja sen kansalle.Johdettu hindulaisuuden vastaavasta jumalattaresta, jumalatar Saraswatista.
Bishamonten (毘沙門天)
Hän on myös Bishamon tai Tamonten, ja hän on onnekkaiden sotureiden ja vartijoiden jumala sekä rikollisten rankaisija. Pieni pagodi, jota hän kantaa, symboloi jumalallista aarrekammiota, jonka sisältöä hän sekä vartioi että luovuttaa.
Daikokuten (大黒天)
Usein lyhennettynä Daikokuksi, häntä pidetään usein rikkauden (tarkemmin sanottuna sadonkorjuun) tai kotitalouden (erityisesti keittiön) jumalana. Hänet tunnistaa leveistä kasvoista, hymystä ja litteästä mustasta hatusta. Hänet kuvataan usein kultainen vasara kädessään, riisipaalien päällä istuvana, ja hänen lähellään on hiiriä (jotka merkitsevät runsasta ruokaa).
Ebisu (恵比須, 恵比寿, 夷 tai 戎)
Ainoa Japanista peräisin olevaksi uskottu jumalten jäsen, joka tunnettiin alun perin nimellä Hiruko (蛭子), Izanagin ja Izanamin ensimmäinen lapsi. Hänen sanotaan syntyneen ilman luita, mutta lopulta hän voitti vammansa ja hänestä tuli iloinen ja suotuisa Ebisu (tästä yksi hänen tittelistään, "Naurava jumala"). Hänet kuvataan usein vavan ja suuren punaisen lahnan tai meriahvenen kanssa kädessä. Myös meduusat yhdistetään tähän jumalaan, ja japanilaiset fugu-ravintolat sisällyttävät usein Yebisun kuvioihinsa.
Fukurokuju (福禄寿)
Hänet sekoitetaan usein Jurōjiniin, ja hän on viisauden ja pitkäikäisyyden jumala, jonka sanotaan olevan eteläisen napatähden ruumiillistuma. Hänellä on mukanaan kurki ja kilpikonna, joita pidetään pitkäikäisyyden symboleina, ja joskus myös musta peura. Hänen sauvaansa sidotun pyhän kirjan sanotaan sisältävän jokaisen ihmisen eliniän maan päällä.
Hotei (布袋)
Hotei tunnetaan länsimaissa parhaiten nimellä Naurava Buddha, ja hän on todennäköisesti jumalista suosituin. Hänen kuvansa koristaa monia temppeleitä, ravintoloita ja amuletteja. Alun perin kiinalaiseen Chan-munkkiin perustuvasta Hoteista on tullut tyytyväisyyden ja yltäkylläisyyden jumaluus.
Kichijōten (吉祥天)
Hänet tunnetaan myös nimellä Kisshōten tai Kudokuten, ja hän on "kahdeksas" jäsen Seitsemässä onnenjumalassa, joka on taolainen jumaluus, joka usein yhdistetään perinteisiin jäseniin. Häntä pidetään onnellisuuden, hedelmällisyyden ja kauneuden jumalattarena.
Jurōjin (寿老人)
Hänet tunnetaan myös nimellä Gama, ja hän edustaa pitkäikäisyyttä. Hänet nähdään usein viuhkan ja kepin kanssa, ja hänellä on mukanaan musta peura.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Shinto
Etsiä