Turkkilaiset valtiot — maat, kielet ja keskeiset piirteet

Tutustu turkkilaisiin valtioihin: maat, kielet, historialliset siteet ja keskeiset piirteet — Turkki, Azerbaidžan, Kazakstan, Turkmenistan, Kirgisia, Uzbekistan.

Turkkilaiset valtiot ovat maita, joissa suuri osa väestöstä kuuluu turkkilaisiin kansoihin tai puhuu äidinkielenään turkkilaista kieltä. Perinteisesti turkkilaisiksi valtioiksi luokitellaan kuusi maata: Turkki, Azerbaidžan, Turkmenistan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. Neljä viimeksi mainittua tunnetaan yleisesti nimellä ”Stans” (–stan-päätteinen aluekategoria, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”maan” tai ”maanosa”). Turkkia lukuun ottamatta kaikki nämä maat olivat osa Neuvostoliittoa siihen asti kun se hajosi vuonna 1991.

Kielet ja aakkoset

Turkkilaiset kielet kuuluvat turkkilaiseen kielikuntaan, jonka sisällä on useita haaraumia:

• Oghuz-haaraan kuuluvat mm. Turkin, Azerbaidžanin ja Turkmenistanin kielet.
• Kipchak-haaraan lukeutuvat mm. Kazakstanin ja Kirgisia.
• Karluk-haaraan kuuluu mm. Uzbekistanin kieli.

Aakkosasioissa on vaihtelua: ei yksikään mainituista valtioista käytä nykyisin arabian aakkosia virallisena kirjoitusjärjestelmänään. Sen sijaan ne käyttävät joko latinalaisia aakkosia (esim. Turkki, Azerbaidžan, Turkmenistan) tai kyrillisiä aakkosia (perinteisesti Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Uzbekistanissa). Tässä on muutamia käytännön huomioita:

• Turkki siirtyi latinalaisiin aakkosiin Atatürkin kielireformin yhteydessä 1928.
• Azerbaidžan vaihtoi latinalaisiin aakkosiin itsenäistyttyään Neuvostoliitosta.
• Turkmenistan otti latinalaiset aakkoset käyttöön 1990-luvulla.
• Kazakstan on käynnistänyt asteittaisen siirtymän latinalaisiin aakkosiin mutta kyrillinen kirjoitus on edelleen laajalti käytössä.
• Uzbekistan on virallisesti siirtynyt latinalaisiin aakkosiin 1990-luvun alussa, mutta kyrillinen järjestelmä on säilynyt erityisesti vanhemmissa sukupolvissa ja venäjänkielisissä yhteisöissä.
• Kirgisia käyttää pääosin kyrillisiä aakkosia.

Uskonto ja kulttuuri

Suurin osa näiden maiden väestöstä on muslimeja (islam), useimmiten sunnalaisia (erityisesti hanafilaisia). Uskonnon harjoittaminen ja sen merkitys yhteiskunnassa vaihtelevat huomattavasti: Turkki on perinteisesti ollut voimakkaasti maallistettu mutta uskonnon näkyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä; Keski-Aasian tasavalloissa uskontojen käytännöt sekoittuvat paikallisiin perinteisiin ja etnisiin tapoihin, ja myös sekulaareja, neuvostoaikaisia vaikutteita on paljon. Vähemmistöihin kuuluvat venäläiset (ortodoksit), kristityt, buddhalaiset sekä heimokohtaiset uskomusperinteet ja kansanlääkintäkäytännöt.

Historia ja poliittinen tausta

Turkkilaisten kansojen historia ulottuu Keski-Aasian aroille, missä eri turkkilaiset heimot muodostivat valtakuntia kuten Göktürkkien ja myöhemmin eri suutareiden kautta myös Seljukien ja Osmanien valtakunnat. Monet nykyisistä turkkilaisista valtioista muodostuivat modernissa muodossaan vasta 1900-luvulla. Neljä keskistä maata kuului 1900-luvulla Neuvostoliittoon; Neuvostoliiton hajottua 1991 ne itsenäistyivät ja aloittivat oman kansallisvaltioiden rakentamisen.

Taloudelliset ja geopoliittiset erityispiirteet

• Energia ja raaka-aineet: Azerbaidžan, Kazakstan ja Turkmenistan ovat merkittäviä energia‑ ja luonnonvarojen tuottajia (öljy, maakaasu, mineraalit).
• Taloudellinen mitoitus: Turkki on väestöltään ja taloudeltaan suurin ja alueellinen vaikutusvalta, kun taas Keski‑Aasian maat sijoittuvat usein luonnonvarojen ja maanviljelyn varaan.
• Geopoliittinen asema: alueet ovat historian saatossa olleet suurvaltojen kiinnostuksen kohteena; Venäjän, Kiinan, Lähi‑Idän ja Euroopan maiden vaikutus näkyy politiikassa, taloudessa ja turvallisuusyhteistyössä. Turkki pyrkii vahvistamaan kieli‑, kulttuuri‑ ja taloussuhteita turkkilaisten maiden kanssa.
• Yhteistyö: turkkilaisten valtioiden välillä toimii useita foorumeita ja aloitteita yhteistyön vahvistamiseksi, kuten Organization of Turkic States (entinen Turkic Council), johon kuuluvat useimmat näistä maista.

Erityistapaukset: Xinjiang ja Pohjois‑Kypros

Vaikka esimerkiksi Xinjiangin alueella asuvia uiguureja pidetään turkkilaiseksi kansaksi kielellisesti ja etnisesti, Xinjiang ei ole itsenäinen turkkilainen valtio vaan on Kiinan alue. Toisaalta Pohjois‑Kypros, jossa suurin osa asukkaista on turkkilaisia, julistaa itseään omaksi valtiokseen; sen riippumattomuuden tunnustaa kansainvälisesti ainoastaan Turkki, ja sen valtiollinen asema on kansainvälisen oikeuden ja politiikan kiistanalainen kysymys (valtiollinen asema).

Pikakatsaus maihin

• Turkki — pääkaupunki Ankara; suuri ja taloudellisesti monipuolinen valtio, pitkä vaikutus historiaan osmanien kautta.
• Azerbaidžan — pääkaupunki Baku; merkittävä öljy‑ ja kaasuntuottaja Kaukasuksella.
• Turkmenistan — pääkaupunki Ashgabat; maakaasurikkaus ja ajoittainen kansallispoliittinen eristäytyneisyys.
• Kazakstan — pääkaupunki Astana; pinta‑alaltaan laaja, runsaasti luonnonvaroja ja etninen sekavampi koostumus (suuri venäjänkielinen vähemmistö).
• Kirgisia — pääkaupunki Bishkek; vuoristoinen maa, jossa vakaa demokratian ja talouden kehitys on haasteellista.
• Uzbekistan — pääkaupunki Tashkent; väkirikas Keski‑Aasian maa, tunnettu historiallisista kaupungeista (Samarkand, Bukhara) ja maatalouden sekä mineraalien roolista.

Yhteenvetona: termi "turkkilaiset valtiot" kattaa kielellisesti ja etnisesti läheisiä mutta poliittisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti moninaisia maita. Niiden yhteinen perusta näkyy kielissä, osin historiassa ja kulttuurisissa siteissä, mutta käytännön erot (kirjoitusjärjestelmät, valtiollinen kehitys, geopolitiikka) ovat merkittäviä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä tarkoitetaan turkkilaisilla valtioilla?

K: Kuinka monta maata pidetään turkkilaisina valtioina?

K: Mitkä ovat maat, jotka tunnetaan yleisesti nimellä "Stans"?

Kysymys: Ovatko kaikki turkkilaiset valtiot ennen olleet Neuvostoliiton osia?

K: Mikä on useimpien turkkilaisvaltioiden kirjakieli?

Kysymys: Katsotaanko Xinjiangin asukkaat osaksi turkkilaisia valtioita?

Kysymys: Mikä muu maa kuin se itse tunnustaa Pohjois-Kyproksen valtiollisen aseman?

Hae kirjaimella