Xenoturbellida
Xenoturbella on kaksiväristen eläinten suku, johon kuuluu kaksi matojen kaltaista merilajia. Ensimmäinen tunnettu laji löydettiin vuonna 1915, mutta se kuvattiin vasta vuonna 1949. Vuonna 2003 tehty DNA-tutkimus osoitti, että kyseessä on alkeellinen deuterostomi-heimo. Suku oli ensimmäinen sen alaryhmän (Xenoturbellida) jäsen, joka löydettiin.
Tämä kanta on deuterostomien perimmäinen osa. Se on sukua Acoelomorpha-sukuisille, ja se muodostaa sisarklaanin piikkinahkaisten ja puolikordiaisten kanssa. Muita tämän suvun jäseniä tunnetaan nykyään.
Xenoturbellan ruumiinrakenne on hyvin yksinkertainen: sillä ei ole aivoja, ei suoliston kautta kulkevaa suolistoa, ei eritysjärjestelmää, ei järjestäytyneitä sukurauhasia (mutta sillä on sukusoluja) eikä muita elimiä kuin statokysta, joka sisältää lippuloituja soluja. Sillä on värekarvoja ja hajahermosto. Eläin on jopa 4 senttimetriä pitkä, ja sitä on löydetty Ruotsin, Skotlannin ja Islannin rannikoilta.
Xenoturbellan yksilöiden liittyminen nilviäisten toukkiin on saanut monet päättelemään, että ne ovat nilviäissyöjiä. Toinen ajatus on kuitenkin se, että Xenoturbellan toukkavaihe kehittyy tiettyjen nilviäisten sisäisenä loisena.
Xenoturbella-sukuun kuuluu kaksi lajia:
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Xenoturbella?
V: Xenoturbella on kaksiväristen eläinten suku, johon kuuluu kaksi merimadon kaltaista lajia.
K: Milloin ensimmäinen tunnettu laji löydettiin?
V: Ensimmäinen tunnettu laji löydettiin vuonna 1915, mutta se kuvattiin vasta vuonna 1949.
K: Mitä vuonna 2003 tehty DNA-tutkimus osoitti?
V: Vuonna 2003 tehty DNA-tutkimus osoitti, että Xenoturbella on alkeellinen deuterostominen kantalaji.
K: Miten sillä on yksinkertainen ruumiinrakenne?
V: Xenoturbellalla ei ole aivoja, ei suoliston läpi kulkevaa suolistoa, ei eritysjärjestelmää, ei järjestäytyneitä sukurauhasia (mutta sillä on sukusoluja) eikä muita elimiä kuin statokysta, joka sisältää lippulaattisoluja ja hajahermostoa.
K: Kuinka pitkä se voi olla?
V: Se voi olla jopa 4 senttimetriä pitkä.
K: Mistä sitä on löydetty?
V: Sitä on löydetty Ruotsin, Skotlannin ja Islannin rannikoilta.
K: Mitä teorioita sen ruokavaliosta on esitetty?
V: Joidenkin mukaan ne ovat nilviäissyöjiä, kun taas toiset uskovat, että ne voivat kehittyä tiettyjen nilviäisten sisäisenä loisena.
