Länsi-Niilin virus (WNV): tartunta, oireet ja leviäminen
Länsi‑Niilin virus: miten tartunta tapahtuu, yleisimmät oireet ja leviämismallit. Asiantuntevat ehkäisyvinkit ja ajankohtaiset tiedot — lue lisää nyt.
Länsi-Niilin virus (WNV) on virus, joka kuuluu Flavivirus-sukuun. Se aiheuttaa tartuntataudin nimeltä "Länsi-Niilin virustauti" tai vain "Länsi-Niilin virus". WNV tarttuu pääasiassa lintuihin, mutta se voi tartuttaa myös ihmisiä, hevosia, koiria, lepakoita, kissoja, matelijoita ja sammakkoeläimiä.
Länsi-Niilin virusta levittävät hyttyset, jotka saavat viruksen linnuista. Jos hyttynen puree lintua, jolla on WNV, ja puree sitten ihmistä, tämä voi saada Länsi-Niilin viruksen.
Länsi-Niilin virus löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1937 Länsi-Niilin alueelta Ugandassa, Itä-Afrikassa. (Näin virus sai nimensä.) Ennen 1990-lukua WNV-tapauksia oli kuitenkin hyvin vähän. Sitten Algeriassa puhkesi tauti vuonna 1994 ja Romaniassa vuonna 1996. Vuoteen 2004 mennessä virus oli levinnyt Pohjois-Amerikkaan, Karibian saarille ja Latinalaiseen Amerikkaan. Se leviää edelleen Afrikassa, Aasiassa, Australiassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2012 Yhdysvalloissa sattui yksi pahimmista Länsi-Niilin virusepidemioista; 286 ihmistä kuoli.
Tartuntatavat ja kantajat
Pääasiallinen leviämistapa on hyttysten välityksellä tapahtuva purema: hyttynen saa viruksen tartunnasta kärsivästä linnusta ja voi tartuttaa ihmisen tai muun eläimen seuraavalla puremalla. WNV voi harvinaisesti levitä myös:
- verensiirron tai elinsiirron kautta,
- äidiltä sikiölle (in utero) tai synnytyksen yhteydessä,
- imetyksen kautta (tapauskohtaisesti raportoituja tilanteita).
Yksittäinen henkilöitä kohden tapahtuva tartunta ihminen–ihminen ilman välikettä (esimerkiksi hyttynen) on erittäin harvinaista.
Oireet
Useimmilla tartunnan saaneilla ihmisillä ei ole lainkaan oireita. Yleisiä oiremuotoja ovat:
- Asymptominen infektio: noin 80 % tartunnoista.
- West Nile -kuume: kuume, päänsärky, lihaskipu, väsymys, pahoinvointi, oksentelu ja joskus ihottuma; oireet ovat yleensä lieviä ja paranevat itsestään muutamassa päivässä–viikossa.
- Neuroinvasiivinen tautamuoto (harvinainen, mutta vakava): aivokalvontulehdus (meningiitti), aivotulehdus (enkefaliitti) tai akuutti liikkumiskyvyn heikkeneminen (flaccid paralysis). Tällöin voi esiintyä korkea kuume, sekavuus, kouristuksia, lihasheikkoutta ja joskus hengitysvaikeuksia.
Alle 1 % tartunnoista johtaa neuroinvasiiviseen tautaan. Neuroinvasiivisissa tapauksissa kuolleisuus voi olla merkittävä — arviolta noin 10 % tai enemmän riippuen potilaan iästä ja muista tekijöistä.
Altistusriskit
- Ikä: iäkkäät ihmiset ovat riskissä saada vakavamman taudin.
- Perussairaudet ja immuunivajaus lisäävät vaikean taudin riskiä.
- Ulkoilma-aktiivisuus aamu- ja iltahämärässä/hämärässä lisää hyttysten pureman riskiä.
Diagnostiikka
WNV-tartunnan toteamiseen käytetään yleensä laboratoriotestejä:
- WNV-spesifinen IgM-vasta-ainetesti seerumista tai likvorista (aivonestekudoksesta) — likvorin IgM-positiivisuus tukee neuroinvasiivista tautia.
- PCR (viruksen RNA:n osoitus) voi olla hyödyllinen varhaisvaiheessa, mutta herkkyys vaihtelee.
Kliininen arvio, altistushistoria ja epidemiologinen tieto alueen WNV-aktiivisuudesta auttavat tulkinnassa.
Hoito
Ei ole laajasti hyväksyttyä spesifistä antiviraalista hoitoa WNV:lle. Hoito on pääosin oireenmukaista ja tukevää:
- välttämättömät elintoimintojen tukitoimet sairaalahoidossa,
- nesteytys, kipu- ja kuumelääkitys,
- vakavissa neuroinvasiivisissa tapauksissa hengitystuki ja fysioterapia voivat olla tarpeen.
Joissain tutkimuksissa on arvioitu eri lääkkeiden vaikutuksia, mutta toistaiseksi ei ole yleisesti hyväksyttyä tehokasta antiviraalista hoitoa ihmisille. Hevosille on olemassa rokotteita, jotka vähentävät vakavien tautimuotojen riskiä.
Ehkäisy ja torjunta
Yksilötason suojautumiskeinoja:
- Käytä hyttyskarkotteita (esim. DEET-, icaridin- tai sitrustuoteiden hyväksytyt valmisteet) ja tarvittaessa permethrinin käsittelemää vaatetusta.
- Vältä ulkoilua aamu- ja iltahämärässä, jolloin monet hyttyset ovat aktiivisimpia.
- Asenna hyttysverkot ikkunoihin ja oviin; käytä tiiviitä vaatteita ulkona ollessa.
- Poista seisova vesi pihalta (ruukut, rengas, sadevesiastiat), sillä ne toimivat hyttysten lisääntymispaikkoina.
Yhteisötason toimet sisältävät hyttystorjunnan (spraykäsittelyt, yhteinen vedenhallinta) ja verivalvonnan/ilmoituksen mahdollisten tartuntojen havaitsemiseksi. Ihmisille ei ole nyt laajasti saatavilla olevaa hyväksyttyä WNV-rokotetta; tutkimusta ihmisten rokotteista jatketaan.
Epidemiologia ja seuranta
WNV:n esiintyminen vaihtelee alueittain ja vuosittain, ja siihen vaikuttavat sääolosuhteet (lämpö, sadanta), lintujen muuttoliike sekä hyttysten kannat. Terveydenhuollon ja eläinlääkintäviranomaisten ilmoitus- ja seurantaohjelmat auttavat havaitsemaan alueellisia epidemioita ja kohdentamaan torjuntatoimia.
Jos epäilet Länsi-Niilin tartuntaa itselläsi tai eläimellä, ota yhteys terveydenhuoltoon tai eläinlääkäriin. Vakavat neurologiset oireet vaativat välitöntä sairaalahoitoa.
Vuonna 2006 Länsi-Niilin virusta esiintyi jokaisessa tämän kartan keltaisessa maassa.
Merkit ja oireet
Noin 80 prosentilla Länsi-Niilin viruksen saaneista ihmisistä ei ole oireita.
Kun henkilö saa oireita, ne ilmenevät yleensä vasta 2-15 päivän kuluttua viruksen saamisesta. (Tätä kutsutaan viruksen itämisaikana.)
Länsi-Niilin virus voi aiheuttaa monenlaisia sairauksia. Harvinaisimmat mutta vakavimmat tyypit vaikuttavat neurologiseen järjestelmään eli aivoihin ja hermoihin. Yleisin WNV:n aiheuttama sairaustyyppi on Länsi-Niilin kuume, joka ei vaikuta neurologiseen järjestelmään.
Länsi-Niilin kuume
Länsi-Niilin kuume esiintyy noin 20 prosentilla WNV:n saaneista. Se aiheuttaa korkeaa kuumetta ja flunssan kaltaisia oireita. Yleensä oireet eivät ole kovin pahoja ja paranevat 3-6 päivän kuluttua. Oireita voivat olla mm:
- Päänsärky
- Heikko ja väsynyt olo
- Kipu nivelissä
- Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.
- Ihottuma
Länsi-Niilin neuroinvasiivinen tauti
Neuroinvasiivinen tauti on kyseessä, kun Länsi-Niilin virus tarttuu keskushermostoon (aivoihin ja selkäytimeen). Tämä tapahtuu alle 1 prosentilla Länsi-Niilin viruksen saaneista ihmisistä. Näillä ihmisillä se voi kuitenkin aiheuttaa hyvin vakavia ongelmia. Näitä ongelmia ovat mm:
- Länsi-Niilin enkefaliitti: Enkefaliitti on aivojen turvotus. Tämä voi aiheuttaa sekavuutta, lihasheikkoutta, halvaantumista ja refleksien menetystä. Tämä on yleisin Länsi-Niilin neuroinvasiivisen taudin tyyppi.
- Länsi-Niilin aivokalvontulehdus: Aivokalvotulehdus: Aivokalvotulehdus on aivokalvojen, aivoja ja selkäydintä suojaavien kerrosten tulehdus. Aivokalvontulehdusta sairastavilla on yleensä paha päänsärky, korkea kuume ja jäykkä niska.
- Länsi-Niilin aivokalvontulehdus: Tämä on sekä aivojen että aivokalvojen tulehdus (enkefaliitti ja aivokalvontulehdus).
- Länsi-Niilin poliomyeliitti: Tämä aiheuttaa kehon toisen puolen käsien ja jalkojen äkillisen heikkenemisen tai halvaantumisen. Henkilöllä ei välttämättä ole muita WNV-tartunnan oireita. Joskus hengityslihakset voivat halvaantua, eikä henkilö hengittämään.
- Länsi-Niilin palautuva halvaus: Tämäkin aiheuttaa heikkoutta tai halvaantumista toisella puolella kehoa, mutta se paranee lähes aina.
Muut komplikaatiot
WNV voi aiheuttaa joitakin muita komplikaatioita, jotka eivät vaikuta neurologiseen järjestelmään. Nämä komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia. Niitä ovat mm:
- Äkillinen hepatiitti ja maksavaurio
- Rabdomyolyysi (lihaskuolema)
- Sydämen rytmihäiriö (kun sydän ei lyö normaalisti).
- Hemorraginen kuume, johon liittyy hyytymishäiriö (korkea kuume ja voimakas verenvuoto, jota elimistö ei pysty pysäyttämään hyytymällä verta). Verenvuoto voi tappaa ihmisen.
- Tulehdus:
- Sydänlihas (sydänlihastulehdus)
- Haima (haimatulehdus)
- Kivekset (orkisiitti)
- Munuaiset (nefriitti)
- Näköhermo (optikusneuriitti)
Diagnoosi
Ensin lääkäri tekee yleensä diagnoosin Länsi-Niilin viruksesta henkilön oireiden, asuinpaikan sekä matkustusajankohdan ja -paikan perusteella. Maailman terveysjärjestön mukaan lääkärien tulisi epäillä Länsi-Niilin virusta, jos potilas:
- jolla on äkillisesti alkanut kuume; ja
- jolla on neurologisia oireita; ja
- Hyttyset purivat äskettäin.
Länsi-Niilin virus voidaan diagnosoida varmasti:
- Verikokeet, joissa etsitään vasta-aineita, joita elimistö tuottaa Länsi-Niilin virusta vastaan (kuten immunoglobuliini M eli IgM).
- Aivo-selkäydinnesteen testaaminen tekemällä lannepisto (selkäydinpunktio).
Hoito
WNV:hen ei tunneta hoitoa tai parannuskeinoa. Ei ole olemassa tunnettuja viruslääkkeitä (viruksia tappavia lääkkeitä), jotka tappaisivat Länsi-Niilin viruksen. Lääkärit voivat antaa vain "tukihoitoa", mikä tarkoittaa, että he voivat vain hoitaa WNV:n oireita. He voivat esimerkiksi antaa nesteitä suoneen asetetun neulan kautta, jos henkilö on hyvin kuivunut, auttaa häntä tarvittaessa hengittämään ja antaa lääkkeitä, joilla estetään muiden infektioiden saaminen.
Lähetys
Länsi-Niilin virus pysyy elossa luonnossa leviämällä edestakaisin lintujen ja hyttysten välillä. Linnut saavat WNV:n useammin kuin mikään muu elävä olento. Kun hyttynen puree lintua, jolla on WNV, hyttynen saa viruksen. Jos hyttynen sitten puree lintua, jolla ei ole WNV:tä, hyttynen voi tartuttaa viruksen kyseiseen lintuun. Tällä tavoin linnut ja hyttyset antavat viruksen toisilleen ja pitävät sen hengissä.
Ihmiset saavat Länsi-Niilin viruksen yleensä hyttysten puremina, jotka ovat saaneet viruksen linnuilta. Ihmiset voivat saada viruksen monista eri hyttyslajeista.
Vaikka tämä ei ole yleistä, Länsi-Niilin virusta sairastava henkilö voi tartuttaa viruksen toiseen henkilöön. Näin voi tapahtua, jos:
- WNV-tartunnan saanut veri pääsee ihmisen elimistöön -
- Henkilö saa verensiirron tai elinsiirron henkilöltä, joka on sairastunut WNV:hen.
- WNV:tä sairastava nainen on raskaana (hän voi tartuttaa viruksen sikiöönsä).
- WNV:tä sairastava nainen imettää lastaan.
Ennaltaehkäisy
Toisin kuin hevosille tällä hetkellä saatavilla olevissa neljässä Länsi-Niilin viruksen rokotteessa, ihmisillä ei ole saatavilla rokotetta Länsi-Niilin virustartunnan ehkäisemiseksi. Ihmisillä on kokeiltu kuutta rokotetta, joista menestyksekkäin on edennyt vain vaiheen II tutkimuksiin. Paras tapa suojautua Länsi-Niilin virukselta on suojautua hyttysiltä. Tähän on monia keinoja. Esimerkiksi:
- Käyttämällä hyönteissuihketta, erityisesti sellaista, jossa on DEET:iä.
- Pitkät hihat, pitkät housut, sukat ja hattu.
- Hyttysverkon käyttö sängyn päällä nukkuessa
- Hyönteissuihkeen laittaminen vaatteisiin, kenkiin, hyttysverkkoihin, lakanoihin ja muihin tavaroihin.
- Majoittuminen ilmastoituihin paikkoihin tai paikkoihin, joissa on hyvät ikkuna- ja oviverhot.
- seisovan veden (vesi, joka ei liiku) tyhjentäminen esimerkiksi ämpäreistä, kouruista ja kukkaruukuista (hyttyset haluavat munia seisovaan veteen).
- Ole erityisen varovainen illan ja aamun välillä, jolloin Länsi-Niilin virusta levittävät hyttyset ovat aktiivisimpia.
Tutkijat voivat pyydystää hyttysiä ja lintuja ja testata niitä Länsi-Niilin viruksen varalta nähdäkseen, leviääkö virus tietyllä alueella. Jos se leviää, he voivat esimerkiksi ruiskuttaa torjunta-aineita hyttysten tappamiseksi.
Edullinen hyttysverkko sänkyyn
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Länsi-Niilin virus?
V: Länsi-Niilin virus (WNV) on Flavivirus-sukuun kuuluva virus, joka aiheuttaa tartuntataudin nimeltä "Länsi-Niilin virustauti" tai vain "Länsi-Niilin virus".
K: Miten WNV leviää?
V: WNV:tä levittävät pääasiassa hyttyset, jotka saavat viruksen linnuilta. Jos hyttynen puree lintua, jolla on WNV, ja puree sitten ihmistä, tämä voi saada Länsi-Niilin viruksen.
K: Missä WNV löydettiin ensimmäisen kerran?
V: Länsi-Niilin virus löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1937 Länsi-Niilin alueella Ugandassa, Itä-Afrikassa.
K: Milloin WNV-tapaukset alkoivat lisääntyä?
V: Ennen 1990-lukua WNV-tapauksia oli hyvin vähän, mutta sitten Algeriassa puhkesi tauti vuonna 1994 ja Romaniassa vuonna 1996. Vuoteen 2004 mennessä virus oli levinnyt Pohjois-Amerikkaan, Karibian saarille ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Kysymys: Minne WNV on levinnyt sen löydyttyä?
V: WNV on levinnyt löytymisensä jälkeen edelleen Afrikkaan, Aasiaan, Australiaan, Eurooppaan, Lähi-itään, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
K: Millaiset eläimet voivat saada WNV-tartunnan?
V: Sen lisäksi, että ihmiset ja linnut voivat saada tartunnan hyttysistä, jotka kantavat sitä toisista linnuista, myös hevoset , koirat , lepakot , kissat , matelijat ja sammakkoeläimet voivat saada Länsi-Niilin viruksen.
Kysymys: Minä vuonna Länsi-Niilin viruksen epidemia oli yksi pahimmista?
V: Vuonna 2012 oli yksi pahimmista Länsi-Niilin viruksen aiheuttamista epidemioista; 286 ihmistä kuoli.
Etsiä