Länsi-Niilin virus

Merkit ja oireet

Noin 80 prosentilla Länsi-Niilin viruksen saaneista ihmisistä ei ole oireita.

Kun henkilö saa oireita, ne ilmenevät yleensä vasta 2-15 päivän kuluttua viruksen saamisesta. (Tätä kutsutaan viruksen itämisaikana.)

Länsi-Niilin virus voi aiheuttaa monenlaisia sairauksia. Harvinaisimmat mutta vakavimmat tyypit vaikuttavat neurologiseen järjestelmään eli aivoihin ja hermoihin. Yleisin WNV:n aiheuttama sairaustyyppi on Länsi-Niilin kuume, joka ei vaikuta neurologiseen järjestelmään.

Länsi-Niilin kuume

Länsi-Niilin kuume esiintyy noin 20 prosentilla WNV:n saaneista. Se aiheuttaa korkeaa kuumetta ja flunssan kaltaisia oireita. Yleensä oireet eivät ole kovin pahoja ja paranevat 3-6 päivän kuluttua. Oireita voivat olla mm:

• Päänsärky
• Heikko ja väsynyt olo
• Kipu nivelissä
• Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.
• Ihottuma

Länsi-Niilin neuroinvasiivinen tauti

Neuroinvasiivinen tauti on kyseessä, kun Länsi-Niilin virus tarttuu keskushermostoon (aivoihin ja selkäytimeen). Tämä tapahtuu alle 1 prosentilla Länsi-Niilin viruksen saaneista ihmisistä. Näillä ihmisillä se voi kuitenkin aiheuttaa hyvin vakavia ongelmia. Näitä ongelmia ovat mm:

• Länsi-Niilin enkefaliitti: Enkefaliitti on aivojen turvotus. Tämä voi aiheuttaa sekavuutta, lihasheikkoutta, halvaantumista ja refleksien menetystä. Tämä on yleisin Länsi-Niilin neuroinvasiivisen taudin tyyppi.
• Länsi-Niilin aivokalvontulehdus: Aivokalvotulehdus: Aivokalvotulehdus on aivokalvojen, aivoja ja selkäydintä suojaavien kerrosten tulehdus. Aivokalvontulehdusta sairastavilla on yleensä paha päänsärky, korkea kuume ja jäykkä niska.
• Länsi-Niilin aivokalvontulehdus: Tämä on sekä aivojen että aivokalvojen tulehdus (enkefaliitti ja aivokalvontulehdus).
• Länsi-Niilin poliomyeliitti: Tämä aiheuttaa kehon toisen puolen käsien ja jalkojen äkillisen heikkenemisen tai halvaantumisen. Henkilöllä ei välttämättä ole muita WNV-tartunnan oireita. Joskus hengityslihakset voivat halvaantua, eikä henkilö hengittämään.
• Länsi-Niilin palautuva halvaus: Tämäkin aiheuttaa heikkoutta tai halvaantumista toisella puolella kehoa, mutta se paranee lähes aina.

Muut komplikaatiot

WNV voi aiheuttaa joitakin muita komplikaatioita, jotka eivät vaikuta neurologiseen järjestelmään. Nämä komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia. Niitä ovat mm:

• Äkillinen hepatiitti ja maksavaurio
• Rabdomyolyysi (lihaskuolema)
• Sydämen rytmihäiriö (kun sydän ei lyö normaalisti).
• Hemorraginen kuume, johon liittyy hyytymishäiriö (korkea kuume ja voimakas verenvuoto, jota elimistö ei pysty pysäyttämään hyytymällä verta). Verenvuoto voi tappaa ihmisen.
• Tulehdus:
• Sydänlihas (sydänlihastulehdus)
• Haima (haimatulehdus)
• Kivekset (orkisiitti)
• Munuaiset (nefriitti)
• Näköhermo (optikusneuriitti)

Diagnoosi

Ensin lääkäri tekee yleensä diagnoosin Länsi-Niilin viruksesta henkilön oireiden, asuinpaikan sekä matkustusajankohdan ja -paikan perusteella. Maailman terveysjärjestön mukaan lääkärien tulisi epäillä Länsi-Niilin virusta, jos potilas:

• jolla on äkillisesti alkanut kuume; ja
• jolla on neurologisia oireita; ja
• Hyttyset purivat äskettäin.

Länsi-Niilin virus voidaan diagnosoida varmasti:

• Verikokeet, joissa etsitään vasta-aineita, joita elimistö tuottaa Länsi-Niilin virusta vastaan (kuten immunoglobuliini M eli IgM).
• Aivo-selkäydinnesteen testaaminen tekemällä lannepisto (selkäydinpunktio).

Hoito

WNV:hen ei tunneta hoitoa tai parannuskeinoa. Ei ole olemassa tunnettuja viruslääkkeitä (viruksia tappavia lääkkeitä), jotka tappaisivat Länsi-Niilin viruksen. Lääkärit voivat antaa vain "tukihoitoa", mikä tarkoittaa, että he voivat vain hoitaa WNV:n oireita. He voivat esimerkiksi antaa nesteitä suoneen asetetun neulan kautta, jos henkilö on hyvin kuivunut, auttaa häntä tarvittaessa hengittämään ja antaa lääkkeitä, joilla estetään muiden infektioiden saaminen.

Lähetys

Länsi-Niilin virus pysyy elossa luonnossa leviämällä edestakaisin lintujen ja hyttysten välillä. Linnut saavat WNV:n useammin kuin mikään muu elävä olento. Kun hyttynen puree lintua, jolla on WNV, hyttynen saa viruksen. Jos hyttynen sitten puree lintua, jolla ei ole WNV:tä, hyttynen voi tartuttaa viruksen kyseiseen lintuun. Tällä tavoin linnut ja hyttyset antavat viruksen toisilleen ja pitävät sen hengissä.

Ihmiset saavat Länsi-Niilin viruksen yleensä hyttysten puremina, jotka ovat saaneet viruksen linnuilta. Ihmiset voivat saada viruksen monista eri hyttyslajeista.

Vaikka tämä ei ole yleistä, Länsi-Niilin virusta sairastava henkilö voi tartuttaa viruksen toiseen henkilöön. Näin voi tapahtua, jos:

• WNV-tartunnan saanut veri pääsee ihmisen elimistöön -
• Henkilö saa verensiirron tai elinsiirron henkilöltä, joka on sairastunut WNV:hen.
• WNV:tä sairastava nainen on raskaana (hän voi tartuttaa viruksen sikiöönsä).
• WNV:tä sairastava nainen imettää lastaan.

Ennaltaehkäisy

Toisin kuin hevosille tällä hetkellä saatavilla olevissa neljässä Länsi-Niilin viruksen rokotteessa, ihmisillä ei ole saatavilla rokotetta Länsi-Niilin virustartunnan ehkäisemiseksi. Ihmisillä on kokeiltu kuutta rokotetta, joista menestyksekkäin on edennyt vain vaiheen II tutkimuksiin. Paras tapa suojautua Länsi-Niilin virukselta on suojautua hyttysiltä. Tähän on monia keinoja. Esimerkiksi:

• Käyttämällä hyönteissuihketta, erityisesti sellaista, jossa on DEET:iä.
• Pitkät hihat, pitkät housut, sukat ja hattu.
• Hyttysverkon käyttö sängyn päällä nukkuessa
• Hyönteissuihkeen laittaminen vaatteisiin, kenkiin, hyttysverkkoihin, lakanoihin ja muihin tavaroihin.
• Majoittuminen ilmastoituihin paikkoihin tai paikkoihin, joissa on hyvät ikkuna- ja oviverhot.
• seisovan veden (vesi, joka ei liiku) tyhjentäminen esimerkiksi ämpäreistä, kouruista ja kukkaruukuista (hyttyset haluavat munia seisovaan veteen).
• Ole erityisen varovainen illan ja aamun välillä, jolloin Länsi-Niilin virusta levittävät hyttyset ovat aktiivisimpia.

Tutkijat voivat pyydystää hyttysiä ja lintuja ja testata niitä Länsi-Niilin viruksen varalta nähdäkseen, leviääkö virus tietyllä alueella. Jos se leviää, he voivat esimerkiksi ruiskuttaa torjunta-aineita hyttysten tappamiseksi.

Edullinen hyttysverkko sänkyyn

Aiheeseen liittyvät sivut

• Flavivirus
• Tartuntatauti