Vuosi 1275 — Euroopan ja Aasian tapahtumat, kulttuuri ja väestöarviot

Vuosi 1275 — kattava katsaus Euroopan ja Aasian tapahtumiin, sotiin, kulttuuriin, uskontoon ja väestöarvioihin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Sisältö

  • 1 Tapahtumat
    • 1.1 Eurooppa
      • 1.1.1 Sota ja politiikka
      • 1.1.2 Kulttuuri, uskonto ja tiede
    • 1.2 Aasia
  • 2 Aikakaudet ja väestöarviot
  • 3 Syntyneitä
  • 4 Kuolleita

Tapahtumat

Eurooppa

Sota ja politiikka

Vuosi 1275 sijoittuu keskiajan valtakuntien ja hallintojärjestelmien vakiintumisen aikaan. Yksi selkeästi dokumentoitu tapahtuma vuodesta 1275 on Englannissa säädetty Statute of Westminster (1275), joka oli osa kuningas Edvard I:n (Edward I) pyrkimyksiä lujittaa keskushallintoa, kehittää oikeusjärjestelmää ja hallinnon yhtenäistämistä. Säännökset vaikuttivat muun muassa maanomistukseen, hallinnollisiin käytäntöihin ja oikeudenkäyntiin.

Monissa muissa Euroopan maissa 1200‑luvun jälkipuoliskolla nähtiin keskushallintojen vahvistumista, feodaalisten suhteiden uudelleenjärjestelyä ja alueellisia ristiriitoja paikallisherruuksien välillä. Kilpailu kuninkaallisten ja feodaalisten etujen välillä sekä kirkon ja valtion roolista käytävät neuvottelut olivat tyypillisiä tämän ajan poliittiselle maisemalle.

Kulttuuri, uskonto ja tiede

1275:lla jatkui goottilaisen kirkkoarkkitehtuurin ja luostari‑ ja kaupunkikulttuurin kehitys. Katoliset kirkot ja luostarit olivat yhä merkittäviä oppimisen ja tiedon keskuksia. Keskiajan yliopistolaitos, erityisesti Pariisin ja Oxfordin oppilaitokset, vaikuttivat voimakkaasti teologian ja skolastiikan (keskiajan akateeminen filosofia) kehitykseen.

Mendiikanttiveljestöt (franciscaalaiset ja dominikaanit) olivat edelleen tärkeitä hengellisen elämän ja sosiaalisen työn järjestäjiä kaupungeissa. Kirjallisuudessa ja runoudessa alettiin yhä enemmän käyttää kansankieliä (esimerkiksi eri romaanisia kieliä), mikä myöhemmin edisti kansallisten kirjallisuuksien syntyä.

Aasia

1275 oli Itä‑Aasiassa voimakkaan muutoskauden keskellä, koska Mongolien valtakunta oli jakautunut useisiin khanaatteihin, mutta Kublai Khanin perustama Yuan‑dynastia oli vakiinnuttamassa valtaansa Kiinassa (Kublai Khan julisti Yuan‑dynastian vuonna 1271). Mongolien ja Etelä‑Songin väliset sotatoimet jatkuivat, kun Yuan pyrki lopullisesti sulkemaan Song‑vastarinnan. Nämä konfliktit vaikuttivat laajasti väestöön, talouteen ja kauppareitteihin.

Silk Roadilla ja merireiteillä kauppa jatkui Mongolien tarjoaman suhteellisen turvallisuuden ansiosta monin paikoin, mikä lisäsi kaupan ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta Aasian ja Lähi‑idän sekä Euroopan välillä.

Japanissa muistellaan 1274 tapahtunutta ensimmäistä mongolilaista invaasiota; sen jälkeen japanilaiset valmistautuivat mahdollisiin uusiin hyökkäyksiin, mikä vaikutti maan poliittiseen ja sotilaalliseen organisaatioon.

Aikakaudet ja väestöarviot

Vuosi 1275 kuuluu Euroopassa yleisesti luokiteltuun korkeaan tai myöhäiskeskiaikaan — ajanjaksoon, jolloin valtiollinen rakenne ja kaupunkikulttuuri olivat monin paikoin kehittymässä kohti keskushallinnon voimakkaampaa roolia.

Väestöarviot tälle ajanjaksolle ovat suuntaa antavia ja riippuvat käytetystä lähteestä, mutta suurin piirtein arvioidaan seuraavaa:

  • Maailman väestö: noin 350–400 miljoonaa (arvioihin liittyy suurta epävarmuutta).
  • Eurooppa: noin 60–80 miljoonaa.
  • Kiina (alueet, joilla vivahteina Song/Yuan): ehkä noin 100 miljoonaa luokkaa, mutta luvut vaihtelevat riippuen lähdeaineistosta ja rajauksista.
  • Intian niemimaa ja Lähi‑itä: merkittävä osa maailman väestöstä, kumpikin useiden kymmenien miljoonien luokkaa.

On tärkeää huomata, että keskiajan väestötilastot ovat peräisin arviolähteistä; luotettavat rekisterit sekä kattavat kansanlaskennat puuttuivat useimmista osista maailmaa, joten luvut ovat aina likiarvoja.

Syntyneitä

Monien keskiajan merkittävien henkilöiden syntymävuodet eivät aina ole tarkasti dokumentoituja tai ne ovat kiistanalaisia. Vuodelle 1275 ei ole julkisesti tunnettuja laajasti tunnustettuja maailmantason hahmoja, joiden syntymävuosi olisi yksiselitteisesti 1275 ja jotka olisivat jääneet historian merkkihenkilöiksi yhtä selkeästi kuin myöhemmät keskiajan kulttuurivaikuttajat. Paikallisesti syntyi toki aatelisia ja kirkollisia johtajia, joiden tiedot löytyvät lähdeaineistoista alueellisin kirjauksin.

Kuolleita

Myös kuolemien osalta vuodelta 1275 ei ole yleisesti tunnettuja yhdenmukaisesti merkittäviä historiallisia hahmoja, joiden kuolema olisi vuodelle 1275 liitetty laajasti tunnetuissa lähteissä. Useiden aikakauden merkittävien ajattelijoiden ja kirkollisten johtajien kuolemat ajoittuvat lähellä tätä vuosikymmentä (esim. Thomas Aquinas 1274), ja 1275:n tapahtumat olivat usein seurausta laajemmista siirtymävaiheista politiikassa, sotatoimissa ja kirkollisissa tehtävissä.

Muistiinpanot ja lähestymistapa

Tämän kaltaisen vuosikatsauksen laajuus ja tarkkuus riippuvat käytettävissä olevista historiallisista lähteistä. Monet yksityiskohdat keskiajan tapahtumista ovat dokumentoitu paikallisesti, ja merkittävien tapahtumien painoarvo voi vaihdella suuresti maantieteellisen alueen ja aiheen mukaan (esimerkiksi poliittiset tapahtumat vs. kulttuuriset saavutukset).

Jos haluat, voin tarkentaa artikkelia tietyn alueen tai aiheen (esim. Englanti, Mongolit, kirkko, oikeuslaitos) osalta ja etsiä täsmällisempiä tapahtumia, henkilöitä ja lähteitä vuodelle 1275.

Tapahtumat

Eurooppa

Sota ja politiikka

  • 22. huhtikuuta - Englannin parlamentti hyväksyy ensimmäisen Westminsterin perussäännön, jonka 51 pykälässä vahvistetaan joukko lakeja, muun muassa rikkaiden ja köyhien tasavertainen kohtelu, vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit sekä takuita vastaan ja ilman takuita suoritettavien rikosten määrittely.
  • Englannin Edvard I:n palveluksessa olevat merirosvot vangitsevat Eleanor de Montfortin estääkseen hänen avioitumisensa Walesin prinssin Llywelyn Viimeisen kanssa. Häntä käytetään tulevina vuosina kauppatavarana, kun Edvard yrittää alistaa Llywelynin ja Walesin.
  • Skotlantilaiset joukot kukistavat Mansaaren manxilaiset ratkaisevassa taistelussa ja vakiinnuttavat Skotlannin vallan saarella.
  • Kolmas mongolien kultaisen ordenin hyökkäys Liettuaan.

Kulttuuri, uskonto ja tiede

  • Jean de Meun täydentää ranskalaista allegorista kaunokirjallista teosta Roman de la Rose toisella osalla; ensimmäisen osan kirjoitti Guillaume de Lorris vuonna 1230.
  • Keksitään (tarkka vuosi tuntematon) kelloissa käytettävä yksinkertainen kutuvaelluksen tyyppi.
  • Ramon Llull perustaa Mallorcalle koulun arabian kielen opettamista varten saarnaajille, jotta maurien käännyttäminen helpottuisi. Hän myös keksii dietyylieetterin.
  • Vuonna 1274 alkanut Hundred Rolls - englantilaisen väestönlaskennan ensimmäinen pääkartoitus, jota pidettiin vuonna 1086 valmistuneen Domesday Bookin jatkona, on valmis.

Aasia

  • Maaliskuu - Mongolien johtaman Yuan-dynastian 200 000 monikansallista joukkoa, joita johtaa turkkilainen komentaja Bayan, kohtaa Kiinan Song-dynastian 130 000 hengen armeijan, jota johtaa Song-kansleri Jia Sidao. Tuloksena on ratkaiseva voitto Yuan-dynastialle, ja pian sen jälkeen paljon parjattu Jia Sidao menettää arvonsa ja arvonimensä, ja yksi hänen omista vartijoistaan tappaa hänet, kun Songin hovi lähettää hänet maanpakoon Fujianiin.
  • Hyökkäävät mongolijoukot valtaavat kiinalaisen Suzhoun kaupungin.
  • Marco Polon väitetään vierailevan Xanadussa, Kublai Khanin mongolivaltakunnan kesäpääkaupungissa.
  • Kunming on mongolien Yuan-dynastian Yunnanin maakunnan pääkaupunki.
  • Nestoriaaninen munkki Rabban Bar Sauma aloittaa pyhiinvaelluksensa Kiinasta kohti Jerusalemia.
  • Kiinalaiset tähtitieteilijät tarkkailevat täydellistä auringonpimennystä Kiinassa 4. maaliskuuta.

Aikakaudet ja väestöarviot

  • Talmudin keskiaikaisten kommentaattoreiden, tosafotien, aikakausi päättyy (alkoi vuonna 1100).
  • Basutolandin (nykyisen Lesothon) bushmanien väkiluvun arvioidaan olevan 125 000.
  • Japanin Bun'ei-aika päättyy ja Kenji-aika alkaa.

Syntyneet

  • 27. syyskuuta - Johannes II, Brabantin herttua (kuoli 1312)
  • William of Alnwick, fransiskaaniteologi (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1333).
  • Bartholomew de Badlesmere, 1. lordi Badlesmere (kuoli 1322)
  • Walter V Briennen, Ateenan herttua (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1311).
  • Edward Bruce, skotlantilainen aatelismies (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1318).
  • Dnyaneshwar, hindupyhimys ja runoilija (kuoli 1296)
  • Gediminas, Liettuan herttua (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1341).
  • Henrik VII, Pyhän saksalais-roomalaisen keisari (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1313).
  • Mondino de Liuzzi, italialainen lääkäri ja anatomi (kuollut 1326)
  • John Menteith, skotlantilainen aatelismies (likimääräinen ajankohta; kuoli 1323)
  • Giovanni Villani, firenzeläinen kirjailija (likimääräinen päivämäärä; kuoli 1348).
  • Giovanni d'Andrea, italialainen juristi

Kuolemantapaukset

  • 13. huhtikuuta - Eleanor Englannin (syntynyt 1215)
  • 24. syyskuuta - Humphrey de Bohun, Herefordin 2. jaarli, Englannin konstaapeli (syntynyt 1208)
  • Bohemund VI Antiokian (syntynyt 1237)
  • Ferdinand de la Cerda, Kastilian infantti, Kastilian kruununprinssi


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3