Crispus Attucks

Varhainen elämä

Hänen kuolemansa lisäksi historioitsijat eivät tiedä paljonkaan Attucksin elämästä. Hänen isänsä Prince Yonger oli Afrikassa syntynyt orja, ja hänen äitinsä Nancy Attucks oli wampanoag-intiaani. Yksi Crispus Attucksin esi-isistä oli John Attucks Massachusettsista, joka hirtettiin kuningas Filipin sodan aikana.

Attucks itse saattoi olla vapaa mies tai paeta orjuutta. Joidenkin todisteiden mukaan Attucks kuitenkin syntyi orjana Framinghamissa Massachusettsissa, mutta pakeni orjuutta. Vuonna 1750 William Brown, orjanomistaja Framinghamissa, julkaisi ilmoituksen Crispus-nimisestä karanneesta orjasta. Mainoksessa Brown tarjosi 10 punnan palkkion sille, joka löysi ja palautti Attucksin hänelle. Ilmoituksen kuvaus sopi Crispus Attucksiin. Tämä viittaa siihen, että Attucks oli karannut orja. Silti ihmiset ovat vuosikymmeniä kiistelleet siitä, oliko Attucks vapaa musta mies vai karannut orja.

Attucks on saattanut työskennellä satamatyöntekijänä tai kauppamerimiehenä. Hänestä tuli ehdottomasti merimies, ja hän vietti suurimman osan loppuelämästään merellä. Hän työskenteli usein valaanpyyntialuksilla, joihin kuului pitkiä merimatkoja. Monet historioitsijat uskovat myös, että hän käytti peitenimeä "Michael Johnson" välttääkseen kiinnijäämisen ja paluun orjuuteen. Hän saattoi olla Bostonissa vain tilapäisesti vuoden 1770 alussa, sillä hän oli juuri palannut Bahamalle suuntautuneelta matkalta. Hänen oli määrä lähteä pian sen jälkeen laivalla Pohjois-Carolinaan.

Reaktio ja kokeet

John Adams väitti menestyksekkäästi, että suurin osa syytetyistä brittisotilaista ampui itsepuolustukseksi. Hän sai kahta lukuun ottamatta kaikki sotilaat vapautettua murhasta (heidät todettiin syyttömiksi). Kaksi sotilasta todettiin syyllisiksi tappoon. Heitä rangaistiin leimaamalla (polttamalla) heidän peukalonsa. Puolustaessaan brittisotilaita Adams kutsui väkijoukkoa "sekalaiseksi joukoksi, joka koostui röyhkeistä pojista, neekereistä ja molattoista, irlantilaisista teagueista ja outoista Jack Tarrista". Erityisesti hän syytti Attucksia siitä, että hän oli päättänyt "olla yön sankari" ja että hän oli aloittanut konfliktin "hullulla käytöksellään".

Verilöylyssä kuolleet viisi ihmistä haudattiin sankareina Granary Burying Groundiin, jossa on myös Samuel Adamsin, John Hancockin ja muiden tärkeiden ihmisten hautoja.

Merkitys historiassa

Bostonin verilöylyssä kuoltuaan Attucksia pidettiin Amerikan vallankumouksen ensimmäisenä marttyyrina. Attucksin ja neljän muun amerikkalaisen kuolema raivostutti amerikkalaiset ja auttoi käynnistämään Amerikan vallankumouksen.

Attucksista tuli myös 1700-luvun abolitionistisen (orjuuden vastaisen) liikkeen symboli. Kun 1800-luvun alussa abolitionistinen liike vahvistui Bostonissa, kannattajat ylistivät Attucksia afroamerikkalaisena, jolla oli sankarillinen rooli Yhdysvaltojen historiassa. Koska Attucks oli afrikkalaisen ja intiaaniperinnön sekoittaja, hänestä tuli myös tärkeä hahmo intiaanien historiassa.

Perintö ja kunnianosoitukset

• 1858: Bostonin alueen abolitionistit, mukaan lukien William Cooper Nell, perustivat "Crispus Attucks -päivän" Attucksin kunniaksi.
• 1888: Attucksin ja muiden Bostonin verilöylyn uhrien muistomerkki pystytettiin Boston Commoniin. Se on yli 25 metriä korkea ja noin 10 metriä leveä. Siinä näkyy Bostonin verilöyly, ja Attucks makaa etualalla. Kuvan alla on päivämäärä: 5. maaliskuuta 1770. Kohtauksen yläpuolella on naishahmo, Vapaa Amerikka, joka pitää oikeassa kädessään katkaistua sorron ketjua. Hänen oikean jalkansa alla hän murskaa Englannin kuninkaallisen kruunun. Hahmon vasemmalla puolella on kotka. Kolmetoista tähteä on leikattu yhteen muistomerkin kasvoista. Tähtien alla on kohokirjaimin niiden viiden miehen nimet, jotka kuolivat tuona päivänä: Crispus Attucks, Samuel Gray, James Caldwell, Samuel Maverick ja Patrick Carr. Jotkut miehet kuolivat päivää myöhemmin.
• Vuonna 1888 Massachusetts Historical Society ja New England Historic Genealogical Society eivät halunneet Attucksin muistomerkin perustamista. Molemmat järjestöt ovat kuitenkin 1900-luvulta lähtien tunnustaneet Attucksin merkityksen historiassa ja luoneet mustien historiaa ja sukututkimusta käsitteleviä museonäyttelyitä.
• 1998: Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkaisi "The Black Revolutionary War Patriots Silver Dollar" -nimisen hopeadollarin, jossa on Attucksin kuva. Kolikon myynnistä saadut varat oli tarkoitettu Washingtoniin ehdotettuun Mustien vallankumoussodan patrioottien muistomerkkiin.
• 2002: Kete Asante listasi Crispus Attucksin sadan suurimman afroamerikkalaisen joukkoon.
• Attucksin mukaan nimettyjä paikkoja ovat Crispus Attucks High School Indianapolisissa Indianassa, Attucks Middle School Sunnysidessa Houstonissa Texasissa, Crispus Attucks Elementary School Kansas Cityssä Missourissa ja Attucks Theatre Norfolkissa Virginiassa; Crispus Attucks Association Yorkissa, Pennsylvaniassa; Crispus Attucks Road Spring Valleyssa, New Yorkissa; Crispus Attucks Elementary School Bedford-Stuyvesantissa, Brooklynissa; Crispus Attucks Park Carbondalessa, Illinoisissa; Crispus Attucks Elementary School East St. Louis, Illinois; Crispus Attucks Park Washingtonissa, D.C.; Crispus Attucks Center Dorchesterissa, Massachusettsissa; ja Crispus Attucks Bridge Framinghamissa, Massachusettsissa.

Crispus Attucksin hauta Granaryn hautausmaalla -


Crispus Attucks Middle School, Sunnyside, Houston, Texas

Populaarikulttuurissa

• "Ensimmäinen mies, joka kuoli lipun puolesta, jota nyt pidämme korkealla, oli musta mies", kuuluu Stevie Wonderin kappaleesta "Black Man".
• "Crispus Attucks, the first blasted" on repliikki Nasin kappaleesta "You Can't Stop Us Now".
• Runoilija John Boyle O'Reilly kirjoitti seuraavan runon, kun muistomerkki lopulta paljastettiin:

Ja Crispus Attucksin kunniaksi, joka oli johtaja ja ääni sinä päivänä: Hän uhmasi ensimmäisenä ja kuoli ensimmäisenä Maverickin, Carrin ja Grayn kanssa. Kutsukaa sitä mellakaksi tai vallankumoukseksi, tai väkijoukoksi tai väkijoukoksi miten haluatte, mutta tällaiset kuolemat ovat olleet kansakuntien siemeniä, ja tällaisia henkiä kunnioitetaan ikuisesti...

• Melvin Tolson aloittaa runonsa "Dark Symphony" riveillä:

"Musta Crispus Attucks opetti / Meille, miten kuolla / Ennen kuin valkoinen Patrick Henryn torven henkäys / lausui vertikaalisen / lähetyshuudon": / 'Kyllä, anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema'.""

• Martin Luther King Jr. puhui Attucksista Why We Can't Wait -teoksen (1964) johdannossa esimerkkinä miehestä, jonka panos historiaan oli vahva viesti moraalisesta rohkeudesta.
• James Neyland kirjoitti eräässä Attucksista kertovassa suositussa kirjassa, jonka lähteet eivät ole varmoja, arvionsa miehen merkityksestä:

Hän on yksi afroamerikkalaisten historian tärkeimmistä henkilöistä, ei sen vuoksi, mitä hän teki oman rotunsa puolesta, vaan sen vuoksi, mitä hän teki kaikkien sorrettujen ihmisten puolesta kaikkialla maailmassa. Hän on muistutus siitä, että afroamerikkalainen perintö ei ole vain afrikkalaista vaan myös amerikkalaista, ja se alkaa Amerikan perustamisesta.

• Attucksia käsitellään pitkään Rush Limbaughin kirjassa "Rush Revere and the First Patriots". Kirja on toinen sarjassa, jossa juhlistetaan "poikkeuksellisia amerikkalaisia".
• Nat King Cole mainitsee Crispus Attucksin Capitol Recordsin levyttämänsä kappaleen "We Are Americans, Too" puhutussa johdannossa.