Varhainen ura
Rogers meni yliopiston jälkeen seminaariin, mutta halusi työskennellä television parissa. CNN:n haastattelussa Rogers sanoi: "Menin televisioon, koska vihasin sitä niin paljon, ja ajattelin, että on olemassa jokin tapa käyttää tätä upeaa välinettä hoitamaan niitä, jotka katsovat ja kuuntelevat". Hän haki töitä NBC:ltä New Yorkissa vuonna 1951. Hän työskenteli ensin apulaistuottajana ja myöhemmin verkon lattianjohtajana musiikkiohjelmissa, kuten Your Hit Parade, The Kate Smith Hour ja The Voice of Firestone. Hän työskenteli myös Gabby Hayesin lastenohjelmassa.
Rogers lähti NBC:ltä, koska hän ei hyväksynyt sitä, että virasto käytti lapsia mainonnassa. Hän aloitti työskentelyn nukketeatterimiehenä paikallisessa lastenohjelmassa The Children's Corner Pittsburghin julkisella televisioasemalla WQED vuonna 1954. Ohjelma voitti Sylvania-palkinnon parhaasta lastenohjelmasta, ja se lähetettiin valtakunnallisesti NBC:llä.
Rogers opiskeli teologiaa läheisessä Pittsburghin teologisessa seminaarissa lounastauoillaan. Hän ei kuitenkaan halunnut ryhtyä saarnaajaksi, ja häntä kehotettiin jatkamaan lastenohjelmien tekemistä vihkimisen jälkeen. Hän työskenteli Pittsburghin yliopiston lasten kehitys- ja hoito-ohjelmassa.
Vuonna 1963 Canadian Broadcasting Corporation (CBC) palkkasi Rogersin luomaan 15-minuuttisen lastenohjelman Misterogers. Rogers muutti Torontoon, ja sarjaa esitettiin kolmen kauden ajan. Kolme vuotta myöhemmin Rogers muutti takaisin Yhdysvaltoihin.
Vuonna 1966 Rogers sai ohjelmansa oikeudet CBC:ltä ja siirsi ohjelman Pittsburghin WQED-asemalle, jossa hän oli työskennellyt The Children's Cornerin parissa.
Mister Rogersin naapurusto
Mister Rogersin naapurusto alkoi vuonna 1968, ja sitä esitettiin 895 jaksoa. Se esitettiin National Educational Television -kanavalla, josta myöhemmin tuli The Public Broadcasting Service. Viimeiset uudet jaksot nauhoitettiin joulukuussa 2000, ja niitä alettiin esittää elokuussa 2001. Vuoteen 1985 mennessä kahdeksan prosenttia Yhdysvaltojen asukkaista katsoi ohjelmaa.
Ohjelma alkoi aina sillä, että Rogers tuli kotiin ja lauloi tunnuskappaleensa "Won't You Be My Neighbor?". Sitten hän vaihtoi lenkkarit ja vetoketjullisen villapaidan. Kaikki villapaidat olivat hänen äitinsä neulomia. Ohjelmassaan Rogers teki aina matkoja, opetti uusia asioita ja näytti lyhyitä elokuvia "Kuva, kuva" -ohjelmassa. Jokaisessa jaksossa oli matka Rogersin "Naapurusto mielikuvitusmaailmaan", jossa oli vaunu, linna ja valtakunnan asukkaita, kuten kuningas Perjantai XIII.
Rogers ruokki akvaariokalojaan aina jaksojen aikana. Hän sanoi aina yleisölleen, että hän ruokki niitä, koska hän sai kirjeen nuorelta sokealta tytöltä, joka halusi tietää joka kerta, kun hän teki näin. Ohjelma päättyi Rogersin laulamaan "It's Such a Good Feeling".
Rogers uskoi, ettei hän toiminut kuvattaessa eri tavalla kuin normaalisti. Hän sanoi, että "yksi suurimmista lahjoista, jonka voit antaa kenellekään, on rehellisen itsesi lahja. Uskon myös, että lapset huomaavat huijarin jo kilometrin päästä". Rogers sävelsi lähes kaiken ohjelman musiikin. Hän halusi opettaa lapsia rakastamaan itseään ja muita, ja hän puhui yleisistä lapsuuden peloista lohduttavien laulujen avulla. Kerran hän teki matkan lastensairaalaan osoittaakseen lapsille, että sairaala ei ole paikka, jota pitää pelätä.
Rogers puhui ohjelmassaan yhteiskunnallisista aiheista, kuten Robert F. Kennedyn murhasta, rasismista ja avioeroista. Eräässä kuuluisassa jaksossa Rogers liotti jalkojaan afroamerikkalaisen konstaapeli Clemmonsin (François Clemmons) kanssa lastenaltaassa kuumana päivänä. Kohtaus oli viesti osallisuudesta aikana, jolloin rotuerottelu oli Yhdysvalloissa yleistä.
Rogers tunnettiin myös siitä, että hänen ohjelmassaan esiintyi vammaisia lapsia. Eräässä vuoden 1981 jaksossa Rogers tapasi nuoren neliraajahalvaantuneen pojan, Jeff Erlangerin, joka näytti, miten hänen sähköpyörätuolinsa toimi, ja selitti, miksi hän tarvitsi sitä. Erlanger ja Rogers lauloivat molemmat duettona kappaleen "It's You I Like". Ennen nauhoitusta Erlanger oli jo pitkään ollut ohjelman fani, ja hänen vanhempansa kirjoittivat Rogersille kirjeen, jossa kysyivät, voisivatko he tavata.
Rogers lopetti jokaisen ohjelman kertomalla katsojilleen,
"Olet tehnyt tästä päivästä erityisen päivän, koska olet vain oma itsesi. Koko maailmassa ei ole ketään sinunlaistasi ihmistä, ja minä pidän sinusta juuri sellaisena kuin olet."
Rogers ei koskaan puhunut ohjelmassa uskonnollisesta vakaumuksestaan, koska hän ei halunnut, että kukaan katsoja kokisi, ettei häntä huomioida ohjelmassa. Persianlahden sodan aikana hän lohdutti katsojiaan sillä, että kaikista naapuruston lapsista pidettäisiin hyvää huolta. Rogers pyysi vanhempia lupaamaan huolehtia lapsistaan.
Vuonna 1990 Ku Klux Klanin jäsenet Missourissa soittivat rasistisia versioita Rogersin kappaleista, minkä vuoksi Rogers nosti kanteen valkoista ylivaltaa edustavaa ryhmää vastaan. Missourin käräjäoikeuden tuomari määräsi Ku Klux Klanin lopettamaan Rogersin laulujen käytön ja luovuttamaan kaikki hallussaan olevat levyt Rogersille sanoen, että ryhmä oli rikkonut tekijänoikeuksia.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Rogers nauhoitti vanhemmille suunnattuja julkisia tiedotteita siitä, miten lasten kanssa tulisi keskustella maailman traagisista uutistapahtumista. Hän kehotti katsojia "etsimään auttajia". Sitaatti leviää edelleen traagisten uutistapahtumien jälkeen. Rogers sanoi julkisessa tiedotteessa,
"Kun olin poika ja näin uutisissa pelottavia asioita, äitini sanoi minulle: 'Etsi auttajia. Löydät aina ihmisiä, jotka auttavat.' Vielä tänäkin päivänä, erityisesti "katastrofien" aikoina, muistan äitini sanat ja minua lohduttaa aina se, että tajuan, että maailmassa on edelleen niin paljon auttajia - niin paljon välittäviä ihmisiä"."
PBS-rahoitus
Vuonna 1969 Rogers esiintyi Yhdysvaltain senaatin viestintää käsittelevän alakomitean edessä. Hänen tavoitteenaan oli pyytää senaattia tukemaan PBS:n ja Corporation for Public Broadcasting -yhtiön rahoitusta, koska ehdotettiin budjettileikkauksia. Noin kuuden minuutin todistajanlausunnossaan Rogers puhui sosiaalisen ja emotionaalisen kasvatuksen tarpeesta, jota julkinen televisio antoi. Hän väitti, että muut televisio-ohjelmat, kuten hänen naapurustonsa Neighborhood, auttoivat kannustamaan lapsia tulemaan onnellisiksi kansalaisiksi.
Alakomitean puheenjohtaja John O. Pastore ei tuntenut Rogersia eikä hänen työtään, ja hänen sanottiin joskus olevan kärsimätön. Rogersin jälkeen Pastore kuitenkin sanoi, että todistus oli saanut hänet kananlihalle, ja sanoi: "Minusta se on hienoa. Näyttää siltä, että olet juuri ansainnut 20 miljoonaa dollaria". Senaatti nostaisi pian PBS:n rahoituksen 9 miljoonasta 22 miljoonaan dollariin.
Rooli asiassa Sony Corp. of America v. Universal City Studios, Inc.
Kun kotitalouksien mahdollisuus tallentaa televisio-ohjelmia videonauhurilla lisääntyi, Rogers tuki aktiivisesti videonauhuriyrityksiä oikeudessa. Hänen vuonna 1979 antamansa lausunto asiassa Sony Corp. of America vastaan Universal City Studios, Inc. Rogers sanoi, ettei hän vastustanut televisio-ohjelmiensa tallentamista kotiin, koska perheet voisivat katsoa niitä yhdessä myöhemmin.
Kun tapaus päätyi korkeimpaan oikeuteen vuonna 1983, enemmistöpäätöksessä pohdittiin Rogersin antamaa todistajanlausuntoa. Oikeus katsoi, että Betamax-videonauhuri ei rikkonut tekijänoikeuksia. Tuomioistuin totesi, että hänen näkemyksensä olivat tärkeä todiste siitä, "että monet [televisio]tuottajat ovat halukkaita sallimaan yksityisen aikasiirtelyn jatkumisen".
Muut teokset
| Ulkoinen ääni |
|  Terry Gross ja Fred Rogers, Fresh Air Terry Grossin kanssa
|
Vuonna 1978, kun Rogers piti taukoa uusien Naapuruston jaksojen nauhoittamisesta, hän juonsi PBS:llä aikuisille suunnattua haastatteluohjelmaa nimeltä Vanhat ystävät...uudet ystävät. Ohjelmassa Rogers haastatteli "näyttelijöitä, urheilutähtiä, poliitikkoja ja runoilijoita". Ohjelma kesti vain 20 jaksoa. Vuonna 1988 hän esiintyi neuvostoliittolaisessa lasten televisio-ohjelmassa Hyvää yötä, pikkuiset! jossa hän toi mukanaan nukkensa Daniel Raidallinen tiikeri.
Ainoa kerta, kun Rogers esiintyi televisiossa jonain muuna kuin omana itsenään, oli vuonna 1996, jolloin hän esitti saarnaajaa yhdessä jaksossa Dr. Quinn, Medicine Woman -sarjaa. Rogers ääninäytteli itseään PBS Kidsin Arthur-sarjan jaksossa "Arthur Meets Mister Rogers".
