John Winston Howard (s. 26. heinäkuuta 1939) on entinen australialainen poliitikko, joka toimi Australian 25. pääministerinä 11. maaliskuuta 1996–3. joulukuuta 2007. Hän johti Liberaali–National-koalitiota ja on maan toiseksi pitkäaikaisin pääministeri Robert Menziesin jälkeen. John Howard kuuluu liberaalipuolueeseen, ja hänen poliittista linjaansa on kuvattu talousliberaaliksi ja yhteiskunnallisesti konservatiiviseksi.

Varhaiselämä ja nousu politiikkaan

John Howard oli asianajaja ennen kuin hänestä tuli poliitikko. Hän opiskeli oikeustiedettä Sydneyn yliopistossa, työskenteli lakimiehenä ja toimi aktiivisesti puolueorganisaatiossa jo nuorena. Hän oli parlamentissa vuodesta 1974 vuoteen 2007 edustaen Bennelongin vaalipiiriä Sydneyssä. Vuosina 1977–1983 hän oli Malcolm Fraserin hallituksen rahastonhoitaja (valtiovarainministeri), vastaten talous- ja budjettipolitiikasta öljykriisin jälkeisessä talousympäristössä. Malcolm Fraser hävisi vuoden 1983 vaalit Bob Hawkelle, minkä jälkeen Howard toimi Liberaalipuolueen johtotehtävissä, muun muassa opposition johtajana 1985–1989 ja uudelleen 1995–1996.

Pääministerikausi 1996–2007

Howardin hallitus voitti neljät peräkkäiset vaalit (1996, 1998, 2001 ja 2004). Vuoden 2004 voitto antoi hallitukselle enemmistön myös senaatissa heinäkuusta 2005 alkaen, mikä mahdollisti laajat uudistukset. Hänen kautensa tunnetaan talouskasvusta, julkisen velan laskusta ja turvallisuuspolitiikan korostamisesta, mutta myös kiistanalaisista työmarkkina- ja maahanmuuttopoliittisista linjauksista.

Kotimaan politiikka ja uudistukset

  • Verouudistus ja julkinen talous: Howardin ja valtiovarainministeri Peter Costellon johdolla otettiin käyttöön tavara- ja palveluvero (GST) heinäkuussa 2000 vuoden 1998 vaalien mandaatilla. Hallitus saavutti useita budjettiylijäämiä ja perusti Future Fund -rahaston julkisten vastuiden kattamiseksi.
  • Työmarkkinat: Workplace Relations Act 1996 lisäsi työehtojen joustavuutta. Myöhempi WorkChoices-uudistus (2005–2006) lisäsi yrityskohtaisten sopimusten merkitystä ja rajoitti ammattiliittojen valtaa, mutta oli poliittisesti epäsuosittu ja vaikutti vuoden 2007 tappioon.
  • Asevalvonta: Port Arthurin joukkoampumisen (1996) jälkeen hallitus toteutti kansallisen aselain yhtenäistämisen (National Firearms Agreement) ja käynnisti laajan aseiden takaisinosto-ohjelman, jota pidetään yhtenä hänen kautensa merkittävimmistä kotimaisista toimista.
  • Maahanmuutto ja rajaturvallisuus: Hallitus omaksui tiukan linjan turvapaikanhakijoihin. Vuoden 2001 Tampa-tapaus ja niin sanottu Pacific Solution siirsivät meritse tulleiden turvapaikanhakijoiden käsittelyä ulkomailla sijaitseville keskuksille, mikä herätti sekä kannatusta että arvostelua. Samalta vuodelta muistetaan myös “children overboard” -kiista.
  • Alkuperäiskansat: Hallitus muutti alkuperäiskansojen maaoikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä (Wik-ratkaisun jälkeiset muutokset) ja aloitti vuonna 2007 Pohjoisterritorion hätätoimet (Northern Territory Intervention). Howard vastusti virallista anteeksipyyntöä varastetuille sukupolville, jota seurannut hallitus myöhemmin esitti.
  • Sosiaalipolitiikka: Painotettiin “käytännön sovintoa” ja perheiden taloudellista tukea (esim. perhe-etuuksien uudistuksia) sekä yksityisen sairausvakuutuksen kannustimia.
  • Ilmastopolitiikka: Howard suhtautui varauksellisesti Kioton pöytäkirjaan eikä ratifioinut sitä; vuoden 2007 vaaleihin mentäessä hallitus kuitenkin hahmotteli markkinaehtoista päästökauppamallia pitkälle aikavälille.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

  • Liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa: 11. syyskuuta 2001 jälkeen Australia tuki terrorismin vastaista sotaa. ANZUS-liittosopimus aktivoitiin, ja Australia osallistui operaatioihin Afganistanissa (2001–) ja Irakissa (2003–).
  • Lähi-alueen kriisit: Australia johti rauhanoperaatiota Itä-Timorissa (INTERFET, 1999) ja tuki järjestyksen palauttamista Salomonsaarilla (RAMSI, 2003 alkaen).
  • Turvallisuus kotimaassa: Baliin vuonna 2002 kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen säädettiin laaja terrorisminvastainen lainsäädäntö ja vahvistettiin turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia.
  • Perustuslailliset kysymykset: Howard johti hallitusta vuoden 1999 kansanäänestykseen, jossa tasavaltamalli kaatui ja monarkia säilyi.

Vaalit, tyyli ja julkinen kuva

  • Vaalivoitot ja strategia: Vuoden 1996 voitto perustui talouspoliittiseen uskottavuuteen ja hallinnon muutoksen toiveeseen. Vuonna 1998 vaalit käytiin pitkälti GST:n ympärillä; 2001 kampanjassa keskiöön nousivat rajaturvallisuus ja turvallisuuspolitiikka; vuonna 2004 koalitio saavutti poikkeuksellisen vahvan aseman myös senaatissa.
  • Johtamistyyli: Howardia pidettiin pragmaattisena ja yksityiskohtiin paneutuvana johtajana, joka korosti vakaata taloudenpitoa ja arvoliberaali-konservatiivisia teemoja.

Tappio vuonna 2007 ja myöhempi ura

24. marraskuuta 2007 John Howard hävisi Kevin Ruddille, ja menetti samalla Bennelongin vaalipiirinsä työväenpuolueen Maxine McKewille. Hänestä tuli toinen pääministeri, joka menetti parlamenttipaikkansa Stanley Brucen jälkeen vuonna 1929. Pääministerikauden päätyttyä Howard on toiminut luennoitsijana, neuvonantajana ja kirjoittajana (mm. muistelmateos i>Lazarus Rising). Hänelle on myönnetty useita kunnianosoituksia julkisesta palvelusta.

Yksityiselämä ja perhe

Howard on naimisissa Janette Howardin kanssa ja heillä on kolme lasta. Hän on kotoisin Sydneyn Earlwoodista ja on tunnettu kiinnostuksestaan urheiluun; hänen kautensa osui myös Sydneyn olympialaisten (2000) aikaan, jolloin liittovaltion hallitus tuki merkittävästi kisajärjestelyjä.