Bombayn kuvernementti (Bombay Presidency) — Brittiläisen Intian hallintoalue

Historia

Bombayn alku juontuu 1600-luvun kauppapaikoista, jolloin Brittiläisen Itä-Intian komppanian asemat ja satamat syntyivät alueelle. Portugalin, brittiläisten kuninkaallisten ja komppanian väliset järjestelyt johtivat Bombayn siirtymiseen brittiläiseen hallintaan. Myöhemmin alue kehittyi tärkeäksi kauppa- ja merenkulun keskukseksi, ja siitä muodostui yksi Britannian Intian keskeisistä hallintoalueista.

Hallinto ja aluejako

Bombay kuvernementti eli presidency oli organisoitu osittain suoranaisesti brittiläisen hallinnon alaisiksi piirikunniksi ja osittain niin sanotuiksi protektoraateiksi tai liitetyiksi ruhtinaskunniksi. Kuvernööri tai presidentti johti hallintoa yhdessä neuvoston kanssa, ja alueeseen kuului sekä suoraan hallittuja maakuntia että paikallisten hallitsijoiden alaisia alueita, joilla säilyi määrätty itsenäisyys sisäisissä asioissa mutta jotka tunnustivat brittiläisen ylivallan.

Talous ja yhteiskunta

• Kaupankäynti ja satamat: Bombayn satama kasvoi 1800–1900-lukujen vaihteessa keskeiseksi ulkomaankaupan portiksi. Sijainti Intian länsirannikolla teki siitä luonnollisen solmukohdan kauppareiteille ja merenkululle.
• Teollisuus: alueella kehittyi erityisesti puuvillateollisuus ja tekstiilitehtaat, minkä myötä laitokset, satamat ja rautatiet vetivät työvoimaa maaseudulta ja eri etnisistä ryhmistä.
• Monikulttuurinen väestö: presidencyyn kuului monia etnisiä ja uskonnollisia yhteisöjä — muun muassa maratheja, gujarateja, sindhejä, parsijeja, muslimeja ja eurooppalaisia siirtomaahallinnon edustajia — mikä muokkasi alueen kieltä, kaupankäyntiä ja kaupunkikulttuuria.
• Infrastruktuuri: rautatiet, satamat ja myöhemmin televerkot yhdistivät Bombayn sisämaan markkinoihin ja vauhdittivat kaupungistumista. Myös korkea-asteen oppilaitoksia ja oikeuslaitoksen instituutioita perustettiin alueelle.

Politiikka ja uudelleenjärjestelyt

Vuonna 1858 Intian hallinto siirtyi vaiheittain Komppanialta Britannian kruunulle, mikä vaikutti myös Bombayn asemaan ja hallintokäytäntöihin. 1900-luvun alussa ja keskivaiheilla tapahtui useita hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä, ja lopulta 1930–1940-luvuilla siirryttiin kohti laajempaa alueellista jaottelua ja itsehallintoa, jonka jälkeen termit kuten "presidency" vähitellen korvautuivat provinssien ja osavaltioiden hallintomalleilla.

Itsenäistyminen ja perintö

Intian itsenäistyessä 1947 Bombayn alueet jaettiin pääosin itsenäiseen Intiaan, mutta osa, kuten Sindh, liitettiin Pakistanin muodostuviin alueisiin. Myös Arabian niemimaalla sijainnut Aden sai vaihtelevia kolonialistisia järjestelyjä, ja sen hallinnollinen asema muuttui useaan otteeseen. Itsenäisyyden jälkeen Bombayn perintö on nähtävissä erityisesti kaupungin — nykyisen Mumbain — asemassa Intian taloudellisena ja kulttuurisena keskuksena. Kolonialismin aikainen infrastruktuuri, oikeuslaitos ja monet oppilaitokset jatkoivat toimintaansa ja vaikuttivat uuden valtion kehitykseen.

Jälkivaikutukset nykyaikaan

Bombay Presidiestä periytyvät hallinnolliset rajat vaikuttivat myöhempään osavaltioiden muodostumiseen: esimerkiksi nykyiset osavaltiot Gujarat ja Maharashtra sekä osia muista lähialueista saivat nykyisen muotonsa eri vaiheissa itsenäisyyden jälkeen. Lisäksi kaupungin rooli Intian talouden veturina, monikulttuurinen kaupunkielämä ja kolonialismia edeltäneet sekä sitä seuraavat institutionaaliset rakenteet ovat osa Bombayn kuvernementin pitkäaikaista perintöä.

Lisätietoa ja tarkempia hallinnollisia yksityiskohtia voi hakea historiaan ja oikeushistoriaan erikoistuneista lähteistä sekä arkistoista, jotka käsittelevät Britannian Intian hallintoa ja sen alueellisia muutoksia.