George Floyd protestoi | Minneapolis-Saint Paulin alueella alkanut protestien ja mellakoiden sarja

Tausta

George Floydin mielenosoitukset järjestettiin keväällä ja alkukesästä 2020, pian sen jälkeen, kun vuoden 2019 koronaviruskuolemien määrä Yhdysvalloissa oli saavuttanut 100 000:n rajan. COVID-19-pandemia oli jo vaikuttanut mustiin ja muihin ei-valkoisiin amerikkalaisiin enemmän kuin valkoisiin amerikkalaisiin. Asiantuntijat sanoivat, että mielenosoittajat saattavat levittää virusta toisiinsa.

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo sanoi lauantaina 30. toukokuuta: "Teillä on oikeus osoittaa mieltänne. Teillä on oikeus protestoida. Jumala siunatkoon Amerikkaa. Teillä ei ole oikeutta tartuttaa muita ihmisiä. Teillä ei ole oikeutta toimia tavalla, joka vaarantaa kansanterveyden. ... Sinulla voi olla mielipide, mutta on myös tosiasioita, ja olet väärässä, jos et käytä naamiota."

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan COVID-19-pandemia auttoi George Floydin mielenosoitusten synnyssä ja teki niistä laajempia. Tutkija tohtori Marcella Nunez-Smith Yalen lääketieteellisestä tiedekunnasta sanoi: "He protestoivat poliisiväkivaltaa ja liiallista voimankäyttöä vastaan, ei epäilystäkään, mutta he protestoivat myös sen puolesta, että he voivat elää elämäänsä täysin ja täydellisesti ja että heidän elämäänsä ei katkaista lyhyeen joko voimankäytön tai estettävissä olevien sairauksien vuoksi."

Asiantuntijat arvelivat, että George Floydin mielenosoitukset saisivat aikaan sen, että yhä useammat ihmiset saisivat COVID-19:n. Yhdysvalloissa näin ei kuitenkaan tapahtunut 1. heinäkuuta alkaen. Tutkijoiden mukaan tämä saattoi johtua siitä, että tapausten määrä suurissa kaupungeissa, kuten New Yorkissa, oli jo laskussa, koska mielenosoitukset järjestettiin ulkona, koska mielenosoittajat käyttivät enimmäkseen naamioita tai koska mielenosoittajat pysyivät yleensä liikkeellä kävelemällä tai marssimalla. Toiset asiantuntijat sanoivat, että koska suurin osa mielenosoittajista oli nuoria, terveitä aikuisia, he ehkä tartuttivat COVID-19:n eivätkä olleet huomanneet sitä.

 

Protestit

Sisarpuolueiden mielenosoituksia järjestettiin kaikissa 50:ssä Yhdysvalloissa ja pääkaupungissa Washington D.C:ssä. Osa mielenosoituksista oli rauhanomaisia, osassa taas esiintyi väkivaltaa ja ryöstelyä. Kansalliskaarti siirtyi yli 25:een maan 50 osavaltiosta.

Monet ensimmäiset mielenosoitukset olivat rauhanomaisia, kun taas jotkut myöhemmin muuttuivat väkivaltaisiksi. Joissakin paikoissa poliisi pysyi rauhallisena ja toisissa käytti voimakeinoja, kyynelkaasua ja kumiluoteja. Washingtonissa eräs mies päästi yli 50 mielenosoittajaa taloonsa, jotta nämä pääsivät pakenemaan heitä jahtaavia poliiseja. Kaksi viikkoa mielenosoitusten jälkeen Yhdysvalloissa oli pidätetty 9300 ihmistä, joista 1500 New Yorkissa ja 2700 Los Angelesissa.

Newarkissa, New Jerseyssä, 12 000 ihmistä osoitti mieltään viikonloppuna 31. toukokuuta. Kukaan ei vahingoittanut kauppoja eikä ketään pidätetty. Vuonna 2014 perustettu Newark Community Street Team työskenteli väkivallan ehkäisemiseksi. Newarkin kaupunginjohtajien mukaan mielenosoittajien joukossa olleet nuoret mustat amerikkalaiset olivat syy siihen, että protesti pysyi rauhallisena. Myös New Jerseyn Camdenissa ja Michiganin Flintissä järjestettiin rauhanomaisia mielenosoituksia.

Mielenosoittajat Valkoisen talon, Washingtonissa sijaitsevan rakennuksen, jossa presidentti asuu, ulkopuolella vaativat Trumpia eroamaan. Jotkut heittivät pulloja. Yhdysvaltain salainen palvelu vei Trumpin Valkoisen talon bunkkeriin. Maanantaina 1. kesäkuuta salainen palvelu käytti kyynelkaasua rauhanomaisiin mielenosoittajiin Valkoisen talon ulkopuolella, jotta presidentti Donald Trump voisi kävellä Pyhän Johanneksen kirkkoon ja ottaa kuvansa Raamatun kanssa.

Viikonloppuna 6.-7. kesäkuuta mielenosoitukset Yhdysvalloissa olivat New York Timesin mukaan vieläkin suurempia mutta enimmäkseen rauhallisia, ja mielenosoittajat olivat yhtenäisempiä siinä, mitä he halusivat: poliisiuudistusta. Mielenosoittajia oli kymmeniä tuhansia suurissa kaupungeissa, kuten New Yorkissa ja Seattlessa, ja mielenosoituksia oli myös pienemmissä kaupungeissa, kuten Marionissa Ohiossa ja Vidorissa Texasissa. New Yorkin pormestari Bill de Blasio ilmoitti sunnuntaiaamuna, että New Yorkin kaupunki lopettaa kello 20:n ulkonaliikkumiskiellon.

Black Lives Matter -aktivistiryhmä haastoi Washingtonin Seattlen poliisilaitoksen oikeuteen tiistaina 9. kesäkuuta. Samana iltana mielenosoittajat valtasivat Seattlen kaupungintalon noin tunniksi. Mielenosoittajat poistuivat kaupungintalolta omin avuin (kukaan ei työntänyt heitä ulos). Mielenosoittajat valtasivat osan Seattlen keskustasta ja kutsuivat sitä Capitol Hillin autonomiseksi vyöhykkeeksi. Jossain vaiheessa kesäkuussa Capitol Hillin autonomisella vyöhykkeellä tapahtui neljä ampumavälikohtausta. Heinäkuun 1. päivänä kaupungin virkamiehet lähettivät poliisin poistamaan mielenosoittajat. He pidättivät 13 ihmistä.

Georgian NAACP suunnitteli marssia Georgiaan 15. kesäkuuta. Tuhannet ihmiset marssivat Georgian osavaltion Capitol-rakennukselle pysäyttääkseen poliisiväkivallan. Marssijat sanoivat marssivansa myös siksi, että Georgia oli vaikeuttanut mustien äänestämistä sulkemalla niin monta äänestyspaikkaa, että jäljellä olevissa oli hyvin pitkät jonot, koska Georgian kansalaispidätyslait ovat heidän mielestään epäoikeudenmukaisia, ja Rayshard Brooksin, Breonna Taylorin ja Ahmaud Arberyn murhien vuoksi.

New Yorkissa ryhmä nimeltä Street Riders NYC järjesti pyöräilijöitä ajamaan kaupungin läpi huutaen "Kenen kadut?". Meidän kaduillamme!" "Sano hänen nimensä: George Floyd" ja muita iskulauseita. Polkupyörämielenosoituksissa saattoi olla tuhansia ihmisiä, ja usein he ajoivat kaupungin sellaisissa osissa, joissa mielenosoittajat eivät yleensä käy. Yksi Street Riders NYC:n perustajista, Peter Kerre, kertoi New York Timesille: "Menimme syvälle, syvälle kaupunginosiin, paikkoihin, joissa nämä ihmiset eivät ole koskaan nähneet marssia, ja yhtäkkiä he näkevät 6 000 pyörää. Reaktio oli aivan korvaamaton, ihmiset huusivat kiitollisuuttaan ja tulivat ulos sanomaan 'Kiitos'."

Kesäkuun lopulla mielenosoittajat tulivat New Yorkin City Hall Parkiin ja rakensivat sinne leirin, jossa oli vastaanottotiski, kirjasto, teehuone ja keittiöt. Heitä johti ryhmä Vocal-NY. He vaativat, että kaupunki poistaisi miljardi dollaria kaupungin poliisilaitoksen kuuden miljardin dollarin budjetista ja käyttäisi sen koulutukseen ja muihin asioihin. New Yorkin kaupunki päättää vuosittaisesta talousarviostaan 1. heinäkuuta.

Toimittajat

Kesäkuun 4. päivään mennessä mielenosoituksia raportoivien toimittajien kimppuun oli hyökätty yli 300 kertaa, joista 192 kertaa poliisin toimesta, mukaan lukien 69 fyysistä hyökkäystä. 49 toimittajaa pidätettiin.

Toukokuun 28. päivän aamuna Minneapolisin valkoiset poliisit pidättivät CNN:n toimittajan Omar Jimenezin ja hänen kuvausryhmänsä, kun he olivat kuvaamassa mielenosoituksia. Jiminez on musta. Hän kertoi poliiseille, että hän ja hänen kuvausryhmänsä olivat toimittajia, ja tarjoutui siirtymään kauemmas, mutta poliisit pidättivät heidät kuitenkin. Heidät vapautettiin myöhemmin samana päivänä. Walz pyysi CNN:ltä anteeksi ja sanoi julkisesti, että Jiminez ja hänen kuvausryhmänsä olivat vain tehneet työtään ja toimineet oikeuksiensa mukaisesti. Valkoinen CNN:n toimittaja, joka oli työskennellyt korttelin päässä Jiminezista, totesi, että poliisi ei ollut häirinnyt häntä, vaan kysyi vain, kuka hän oli.

Pelkästään Minneapolisissa useita ihmisiä loukkaantui. Washingtonissa Amelia Brace ja Tim Myers 7News Australia -uutiskanavalta olivat mielenosoittajien joukossa, jotka työnnettiin pois, jotta Donald Trump pääsi kävelemään Pyhän Johanneksen kirkkoon.

Joskus mielenosoittajat hyökkäsivät toimittajien kimppuun. Washingtonissa mielenosoittajat heittelivät Fox Newsin toimittajia tavaroilla. Atlantassa joku hyökkäsi CNN:n päämajan kimppuun.

Suzanne Nossel ihmisoikeusjärjestö PEN Americasta syytti presidentti Trumpia, joka on sanonut pahaa toimittajista jo ennen valintaansa. Ihmisoikeusjuristi Tendai Biti sanoi, että se muistutti häntä Afrikan diktatuureista.

Väkivalta

Yhdysvaltalaisen Crisis Monitorin, Armed Conflict Location and Event Data Projectin (ACLED) ja Princetonin yliopiston Bridging Divides Initiative -järjestön laatiman raportin mukaan lähes 95 prosenttia mielenosoituksista oli rauhanomaisia. He tutkivat 10 600 mielenosoitusta toukokuun lopun ja elokuun lopun välisenä aikana ja havaitsivat, että 10 100:ssa ei ollut väkivaltaa. Vain 570 mielenosoituksessa oli väkivaltaisia tekoja. Kaupungeissa, joissa jotkut mielenosoitukset olivat väkivaltaisia, se tapahtui yleensä yhdessä tai muutamassa paikassa eikä koko kaupungissa. Kaikista Black Lives Matter -mielenosoituksista 93 prosentissa ei ollut väkivaltaa.

Kansainväliset protestit

Mielenosoituksia järjestettiin myös Yhdysvaltojen ulkopuolella Lontoossa, Torontossa, Pekingissä, Berliinissä, Addis Abebassa ja muualla. Jotkut näistä kansainvälisistä mielenosoittajista sanoivat haluavansa tukea George Floydia mutta myös kiinnittää huomiota poliisin rasistisiin toimiin heidän omissa maissaan. Torontossa mielenosoittajat muistivat Regis Korchinski-Paquet'n kuolemaa, mustan naisen, joka putosi parvekkeeltaan, kun poliisi oli hänen asunnossaan. Lontoolaiset osoittivat mieltään Grenfell Towerin ulkopuolella, jossa monet mustat ja arabit kuolivat tulipalossa. Pariisilaiset muistivat Adama Traoréa, joka kuoli Ranskan poliisin pidätettyä hänet. Australialaiset suunnittelivat mielenosoituksia David Dungayn muistoksi, australialaisen aboriginaalimiehen, joka kuoli pidätyksen jälkeen. Dungay sanoi myös "en voi hengittää", kaksitoista kertaa. Jotkut mielenosoittajat ovat kertoneet omille johtajilleen haluavansa uusia lakeja rasismia vastaan.

Huijarit

Ainakin yksi valkoisen ylivallan ryhmä, Identity Evropa, teeskenteli Twitterissä olevansa mielenosoittajien puolella. He sanoivat olevansa osa antifaa ja kehottivat mielenosoittajia ryöstämään valkoisten asuinalueita. He jäivät kiinni, ja Twitter poisti heidän viestinsä, koska he rikkoivat väkivaltaisuutta, roskapostia ja väärennettyjä tilejä koskevia sääntöjään.

Autojen yhteentörmäykset

Heinäkuun ensimmäiseen viikkoon mennessä autoilijat ovat ajaneet autoillaan mielenosoittajaryhmiin 66 kertaa pelkästään Yhdysvalloissa. Seitsemän kuljettajista oli poliiseja. Ainakin kaksi ihmistä kuoli. 24 kuljettajaa on asetettu syytteeseen rikoksista.

Liittovaltion agenttien tekemät pidätykset

Heinäkuun puolivälissä Portlandissa, Oregonissa, liittovaltion agentit alkoivat pidättää mielenosoittajia vetämällä heidät ajoneuvoihin, joissa ei ollut poliisin merkintöjä. He eivät kertoneet mielenosoittajille tarkkaan, miksi heidät pidätettiin. Joitakin mielenosoittajia syytettiin myöhemmin rikoksista ja toiset vapautettiin.

Nämä agentit olivat liittovaltion hallituksesta. Osa heistä oli erikoisoperaatioryhmästä ja tulli- ja rajavartiolaitoksen BORTAC-yksiköstä. Lain mukaan liittovaltion agentit saavat pidättää ihmisiä vain, jos heitä epäillään liittovaltion rikoksista. Virallisesti heidän on tarkoitus suojella vain Yhdysvaltain liittovaltion omistamaa omaisuutta, mutta he ovat pidättäneet ihmisiä, jotka eivät ole olleet lähellä liittovaltion omaisuutta. He eivät pyytäneet Oregonin osavaltiolta tai Portlandin kaupungilta lupaa pidättää ihmisiä Portlandissa. Portlandin pormestari Ted Wheeler sanoi, ettei hän halua liittovaltion agentteja kaupunkiin. Oregonin kuvernööri Kate Brown sanoi, että kyseessä oli "presidentti Trumpin poliittista teatteria, jolla ei ole mitään tekemistä yleisen turvallisuuden kanssa" ja "liittovaltion hallituksen räikeää vallan väärinkäyttöä".

Heinäkuun 18. päivänä laivaston merimiesveteraani Christopher David kuuli pidätyksistä ja meni Portlandin keskustaan puhumaan agenttien kanssa. Liittovaltion agentit vannovat valan puolustaakseen Yhdysvaltojen perustuslakia. David halusi kysyä agenteilta, miten he voivat pidättää ihmisiä väärin perustein ja puolustaa perustuslakia. Sen sijaan, että he olisivat vastanneet hänelle, he suihkuttivat hänelle pippurisumutetta ja löivät häntä pampuilla. He mursivat hänen jalkansa. Tapahtuma tallentui videolle.

Heinäkuun 22.-23. päivän yönä Portlandissa mielenosoittajat tulivat liittovaltion rakennuksen luo ja heittivät ilotulitteita aidan yli. Liittovaltion agentit käyttivät väkijoukkoon kyynelkaasua. He käyttivät kyynelkaasua myös Portlandin pormestari Ted Wheeleriin, joka oli tullut ulos puhumaan mielenosoittajille.

Muut tapahtumat

New Yorkin Brooklynissa videolla näkyi, kuinka poliisi tönäisi seitsemänkymppistä miestä. Mies kaatui ja vuosi verta päästään. Molemmat olivat valkoihoisia. Konstaapeli Vincent D'Andraia oli satuttanut myös muita mielenosoittajia. Hänet hyllytettiin ja häntä syytettiin pahoinpitelystä. D'Andraia oli ensimmäinen New Yorkin poliisi, jota syytettiin rikoksesta George Floydin mielenosoitusten aikana tekemiensä tekojen vuoksi.

Washingtonin Seattlessa 31-vuotias Nikolas Fernandez ajoi autollaan mielenosoittajien joukkoon ja ampui miehen. Hän sanoi pelänneensä henkensä puolesta, koska mielenosoittajat yrittivät tarttua häneen ikkunan kautta. Palomiehet veivät loukkaantuneen miehen sairaalaan.

Richmondissa, Virginiassa sunnuntaina 7. kesäkuuta 36-vuotias Harry H. Rogers ajoi autollaan mielenosoittajien joukkoon. Rogers on valkoista ylivaltaa edustavan Ku Klux Klan -ryhmän jäsen. Viranomaiset nostivat Rogersia vastaan syytteen vahingonteon yrityksestä, törkeästä ilkivallasta ja pahoinpitelystä, ja syyttäjä sanoi harkitsevansa syytteen nostamista viharikoksesta.

Chicagossa, Illinoisin osavaltiossa rikottiin maanantaina 10. elokuuta ikkunoita ja varastettiin tavaroita Magnificent Mile -alueella, joka on Chicagon tärkein ostosalue. Monet ihmiset loukkaantuivat. Yli 100 ihmistä pidätettiin. Kaupunki korotti Magnificent Mileen johtavat sillat ja pysäytti julkisen liikenteen, jotta kukaan ei voisi mennä sinne. Chicagon pormestari Lori Lightfoot sanoi, että Chicago ei tarvitse liittovaltion agentteja.

 

Lahjoitukset

Ihmiset lahjoittivat rahaa mustien johtamille poliittisille ryhmille, erityisesti takuurahastoille. Takuurahastot tarjoavat rahaa, jotta pidätetyt ihmiset pääsevät pois vankilasta ennen oikeudenkäyntiä. National Bail Fund Network sai kahdessa viikossa 75 miljoonaa dollaria. Minnesotan vapausrahasto sai 20 miljoonaa dollaria neljässä päivässä. The Bail Project sai yli 15 miljoonaa dollaria. Rahaa tuli niin paljon, etteivät jotkut ryhmät pystyneet laskemaan sitä kaikkea. Black Lives Matter sai 5 miljoonaa dollaria pelkästään yhdestä vetoomuksesta. Jotkin ryhmät saivat niin paljon rahaa, etteivät ne tarvinneet enempää, ja kehottivat lahjoittajia menemään muille ryhmille.

 

Kuolemantapaukset

Tämä kohta tarvitsee lisätietoja. (Kesäkuu 2020)

Kesäkuun 9. päivään 2020 mennessä yhdeksäntoista ihmistä on kuollut mielenosoitusten vuoksi:

• Toukokuun 27. päivänä Minneapolisissa, Minnesotassa, Calvin Horton Jr. sai surmansa mielenosoituksen aikana. Paikallinen kauppias pidätettiin, ja poliisin mukaan epäilty oli ampunut aseensa nähtyään ryöstelyä.
• Toukokuun 29. päivänä Detroitissa, Michiganissa, mies sai surmansa lähellä mielenosoituksia.
• Toukokuun 30. päivänä Kalifornian Oaklandissa liittovaltion suojelupalvelun virkailija David Patrick Underwood sai surmansa liittovaltion oikeustalon ulkopuolella, kun häneen hyökättiin autosta käsin. Myös toinen vartija loukkaantui. Sisäisen turvallisuuden ministeriö on leimannut ampumisen kotimaiseksi terroriteoksi. FBI ei ole vielä tunnistanut motiivia tai epäiltyä.
• Toukokuun 30. päivänä Missourin St. Louisissa mies kuoli jäätyään mellakoitsijoita pakoon ajaneen FedExin kuorma-auton alle.
• Toukokuun 30. päivänä Omahassa, Nebraskassa, mielenosoittaja James Scurlock tapettiin baarin ulkopuolella. Ampumisesta epäillään baarin omistajaa.
• Toukokuun 30. päivänä Chicagossa, Illinoisin osavaltiossa, mies kuoli ja viisi muuta loukkaantui monissa eri tapahtumissa lähellä mielenosoittajia.
• Toukokuun 31. päivänä Indianapolisissa Indianassa kaksi ihmistä sai surmansa lähellä mielenosoituksia.
• Kesäkuun 1. päivänä Kentuckyn Louisvillessä mies sai surmansa, kun Louisvillen poliisi ja Kentuckyn kansalliskaarti alkoivat ampua väkijoukkoa. Nämä viranomaiset kertoivat, että he vastasivat tuleen, kun heitä kohti oli ammuttu. Surmansa saanut mies ei kuitenkaan osallistunut mielenosoituksiin. Kuolemantapauksen tutkinta on käynnissä.
• Kesäkuun 1. päivänä Davenportissa, Iowassa, kaksi ihmistä sai surmansa yöllä, jolloin mellakoitiin paljon. Myös yksi poliisi loukkaantui ammuskelussa.
• Kesäkuun 2. päivänä Missourin St. Louisissa poliisikapteeni sai surmansa yritettyään suojella ryöstäjiä, jotka varastivat televisioita panttilainaamosta.

 

Yleinen mielipide

Pew Research -tutkimuslaitoksen mukaan kaksi kolmasosaa amerikkalaisista aikuisista piti mielenosoituksia hyvinä: 60 prosenttia valkoisista aikuisista, 86 prosenttia mustista aikuisista, 75 prosenttia aasialaisista aikuisista ja 77 prosenttia latinalaisamerikkalaisista aikuisista.

Joidenkin mielestä Floydin mielenosoitukset osoittivat, että Amerikka oli menettämässä paikkansa muiden maiden johtajana. Ranskalainen toimittaja Pierre Haski sanoi 1. kesäkuuta: "Peking ei olisi voinut toivoa parempaa lahjaa. Maa, joka nimittää Kiinaa kaikkien paheiden aiheuttajaksi, tekee kaupunkimellakoillaan otsikoita ympäri maailmaa."

 

Hallituksen vastaus

Tim Walzin reaktio

Minnesotan kuvernööri Tim Walz halusi muutosta: "On aika rakentaa uudelleen. Kaupunki on rakennettava uudelleen, oikeusjärjestelmämme on rakennettava uudelleen ja lainvalvontaviranomaisten ja niiden, joita heidän on määrä suojella, välinen suhde on rakennettava uudelleen. George Floydin kuoleman pitäisi johtaa oikeudenmukaisuuteen ja systeemimuutokseen, ei enempään kuolemaan ja tuhoon."

Kuvernööri Walz sanoi 2. kesäkuuta 2020, että Minnesotan ihmisoikeusministeriö tutkii Minneapolisin poliisilaitoksen. Kuvernööri Walz sanoi: "Tutkimuksessa tarkastellaan MPD:n politiikkoja, menettelytapoja ja käytäntöjä viimeisten 10 vuoden ajalta sen selvittämiseksi, onko osasto käyttänyt järjestelmällisesti syrjiviä käytäntöjä värillisiä ihmisiä kohtaan."

Ihmisoikeuskomissaari Rebecca Lucero sanoi, että ministeriö voi saada raporttinsa tulokset "useiden kuukausien kuluessa".

Donald Trumpin reaktio

Presidentti Donald Trump puhui myötätunnostaan George Floydia ja hänen perhettään kohtaan, mutta kutsui mielenosoittajia myös "roistoiksi" ja sanoi, että "kun ryöstely alkaa, ampuminen alkaa". Twitter piilotti viestin, koska se rikkoi sen sääntöjä väkivallan esittämisestä hyvänä. Trump syytti mielenosoituksista "heikkoja" demokraattisia pormestareita ja kuvernöörejä sekä antifasistista antifa-liikettä ja sanoi julistavansa sen terroristijärjestöksi.

Etelä-Carolinan senaattori Tim Scott, musta republikaani, kutsui Trumpin twiittejä "ei rakentaviksi".

Kesäkuun 1. päivänä Trump ilmoitti mielenosoituksia järjestäville kaupungeille ja osavaltioille, että niiden on lopetettava rettelöinti tai muuten hän lähettää armeijan tekemään sen. Lakia, joka antaa Trumpille tämän mahdollisuuden, vuoden 1807 Insurrection Act -lakia, käytettiin viimeksi vuonna 1992 Los Angelesin Rodney Kingin mellakoiden yhteydessä.

Myös 1. kesäkuuta hieman ennen kello 19.00, kun ihmisiä oli käsketty pysymään poissa kadulta, poliisi ja salainen palvelu ampuivat salamavalopommeja ja kyynelkaasua mielenosoittajia kohti Valkoisen talon lähellä. He tekivät tämän saadakseen mielenosoittajat poistumaan Pyhän Johanneksen kirkosta. Sitten presidentti Trump käveli Pyhän Johanneksen kirkkoon, piti Raamattua ylhäällä ja otti kuvan itsestään. Piispa Mariann E. Budde, Washington D.C.:n episkopaalinen uskonnollinen johtaja, sanoi, että Trump ei lausunut rukouksia tai puhunut George Floydista. Seuraavana päivänä useat demokraatit ja kaksi republikaania sanoivat Trumpin tehneen väärin. Nebraskan senaattori Ben Sasse, republikaani, sanoi. "Mutta on olemassa perustavanlaatuinen - perustuslaillinen - oikeus protestoida, ja vastustan rauhanomaisen mielenosoituksen tyhjentämistä valokuvauksen vuoksi, jossa Jumalan sanaa kohdellaan poliittisena rekvisiittana."

Minneapolisin kaupungin reaktio

Minneapolisin virkamiehet ilmoittivat 5. kesäkuuta, että poliisi ei saa enää käyttää kuristusotteita ihmisiin. Kesäkuun 7. päivänä kaupunginvaltuusto äänesti poliisilaitoksen purkamisesta ja sen korvaamisesta jollain muulla.

Minnesotan osavaltion reaktio

Minnesotan osavaltion lainsäätäjä yritti kirjoittaa uuden lain, jolla kaikki Minnesotan poliisilaitokset suunniteltaisiin uudelleen. Vuonna 2020 Minnesotan osavaltion lainsäätäjä on ainoa Yhdysvalloissa, jossa yksi poliittinen puolue hallitsee toista edustajainhuonetta ja toinen toista. Yhdysvaltain demokraattisella puolueella on enemmistö Minnesotan edustajainhuoneessa ja Yhdysvaltain republikaanisella puolueella on enemmistö Minnesotan osavaltion senaatissa. Demokraatit halusivat Minnesotan poliisitoimintaan ja rikosoikeusjärjestelmään suuria muutoksia, kuten sen, että osavaltion yleinen syyttäjä saisi tutkia poliisimurhia ja että rikoksentekijöille palautettaisiin äänioikeus. Republikaanit halusivat pieniä muutoksia, kuten säännön, jonka mukaan ei saa käyttää kuristusotetta, jollaista Chauvin käytti George Floydin tappamiseen. Demokraatit sanoivat, etteivät he pitäneet republikaanien suunnitelmasta, koska se sisälsi lähinnä asioita, joita poliisilaitokset olivat jo kokeilleet. Perjantaina 19. kesäkuuta keskiyöllä Minnesotan osavaltion lainsäätäjältä loppui aika. Istunto päättyi, eikä kummastakaan suunnitelmasta tullut lakia.

Muut reaktiot

Monet Yhdysvaltain kaupungit ja osavaltiot poistivat konfederaation sotilaiden ja upseerien patsaita George Floydin protestien aikana. Joskus mielenosoittajat repivät patsaat alas, ja joskus kaupunginvaltuustot päättivät poistaa ne. Kesäkuun 5. päivänä Yhdysvaltain merijalkaväki ilmoitti, ettei se salli konfederaation lippuja tukikohdissaan. Konfederaatiot olivat orjuutta kannattava osapuoli Yhdysvaltain sisällissodassa 1800-luvulla. Southern Poverty Law Centerin mukaan konfederaatiopatsaat ja -liput tukevat valkoisen ylivaltaa. Mielenosoittajat myös vahingoittivat tai repivät alas Kristoffer Kolumbuksen patsaita ainakin seitsemässä kaupungissa, muun muassa Miamissa, Bostonissa, Baltimoressa, Marylandissa, Richmondissa, Virginiassa ja Columbuksessa, Ohiossa.

Yliopistot nimesivät rakennuksia uudelleen. Columbian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusti George Washingtonin tuntenut lääkäri Samuel Bard. Hän omisti myös orjia. Vuonna 1931 Columbia nimesi asuntolarakennuksen, Bard Hallin, hänen mukaansa. Columbian opettajakorkeakoulu otti erään rakennuksen nimen Edward L. Thorndike. Thorndike oli vihannut juutalaisia ja kannatti seksismiä ja eugeniikkaa. Princetonin yliopisto nimesi Wilson Collegen uudelleen, koska sen nimen saanut presidentti Woodrow Wilson harjoitti rasistista politiikkaa.

Kesäkuussa Yhdysvaltain senaatti määräsi armeijan muuttamaan kaikkien konfederaation mukaan nimettyjen sotilastukikohtien, kuten Fort Braggin, nimet. Heillä on kolme vuotta aikaa valita uudet nimet.

Bristolissa Englannissa 7. kesäkuuta väkijoukko kaatoi orjakauppiaan Edward Colstonin patsaan ja heitti sen satamaan. Heinäkuun 15. päivänä ihmiset pystyttivät Black Lives Matter -mielenosoittajan Jen Riedin patsaan. Seuraavana päivänä kaupungin hallitus otti patsaan pois, koska kukaan ei ollut pyytänyt lupaa sen pystyttämiseen. Kaupungin virkamiehet veivät patsaan museoon. Patsaan nimi on "A Surge of Power (Jen Reid)", ja sen on tehnyt Marc Quinn.