Coenwulf of Mercia}}

Mercian kuningas

Coenwulf oli merikialaisen aatelismiehen Cuthbertin poika. Hän nousi valtaistuimelle vuonna 796, samana vuonna kun Offa ja hänen poikansa Ecgfrith kuolivat. Samaan aikaan kun Coenwulfista tuli kuningas, Eadberht Praen asettui Kentin kuninkaaksi. Eadwald asettui Itä-Englannin kuninkaaksi ja alkoi laskea liikkeeseen kolikoita. Kun Eadberht Praen karkotti Canterburyn arkkipiispa Aethelheardin Kentistä, Coenwulf otti yhteyttä paavi Leo III:een ja sai luvan poistaa uuden kentin kuninkaan. Eadbert hyökkäsi Kentin kimppuun ja vangitsi Eadbertin. Sen jälkeen hän asetti veljensä Cuthredin Kentin kuninkaaksi. Coenwulf hoiti sitten Itä-Angliaa, jossa Eadwald oli yrittänyt itsenäistyä Merciasta. Vuonna 799 Coenwulf teki rauhansopimuksen Wessexin kanssa. Hän palautti merikialaisten vallan Etelä-Englannissa hyvin nopeasti. Sitten hän alkoi käyttää Kaarle Suuren tyyliä kutsuen itseään kuninkaaksi ja keisariksi. Hän hyökkäsi walesilaisten kimppuun tekemällä hyökkäyksiä Gwyneddiin ja Powysiin. Eräässä näistä taisteluista Gwyneddin kuningas Caradog ap Meirion sai surmansa. Vuonna 801 Northumbrian kuningas Eardwulf hyökkäsi Merciaan. Hän syytti Coenwulfia siitä, että hän oli antanut turvapaikan vihollisilleen. Lopulta molemmat tekivät rauhan tasavertaisin ehdoin. Tämä tapahtui useiden piispojen ja aatelisten välityksellä.

Coenwulf halusi kaikki Englannin kirkot yhden arkkipiispan alaisuuteen. Hän halusi kuitenkin, että tämä istuisi Lontoossa, ei Canterburyssa. Hän onnistui lakkauttamaan Lichfieldin arkkipiispakunnan vuonna 803. Coenwulf yritti saada paavin vakuuttuneeksi siitä, että jäljellä oleva arkkipiispanistuin siirrettäisiin Lontooseen. Paavi kuitenkin katsoi, että Coenwulfin onnistuminen Kentin saattamisessa hänen hallintaansa merkitsi, ettei siirto ollut enää tarpeen. Niinpä arkkipiispa jäi Canterburyyn, Kentiin. Kun arkkipiispa Aethelheard kuoli vuonna 805, hänen arkkidiakoninsa Wulfred nimitettiin uudeksi arkkipiispaksi. Wulfred todisti Coenwulfin perukirjoja vuosina 805-817, mutta lopetti sen jälkeen välittömästi. Arkkipiispa Wulfred ja kuningas Coenwulf riitelivät useita vuosia. Se saattoi alkaa Coenwulfin vaatimuksesta Canterburyn tuomiokapitulin hallussa oleviin maihin. Wulfred puolestaan alkoi lyödä kolikoita ilman kuningas Coenwulfin nimeä. Lopulta vuonna 817 Coenwulf valtasi Wulfredin Reculverin ja Minster-in-Thanetin luostarit. Sitten hän nosti syytteen Wulfredia vastaan paavi Paschal I:lle. Tämän seurauksena paavi vapautti Wulfredin monista tehtävistään. Vuonna 821 Coenwulf kutsui arkkipiispan kuultavaksi Lontooseen. Siellä Wulfredia sakotettiin 120 punnalla ja 250 nahan suuruisella kartanolla Hänet palautettiin arkkipiispan tehtäviinsä. Vuonna 818 hän hyökkäsi jälleen brittien kimppuun Dyfedissä. Kuollessaan vuonna 821 hän suunnitteli uutta Walesin vastaista sotaretkeä. Hänen seuraajakseen tuli hänen veljensä Ceolwulf I, Mercian kuningas. Coenwulf haudattiin Winchcomben luostariin, jossa hänen tyttärensä Cwenthryh oli myöhemmin abbedissa. Kuningas Coenwulfille kuulunut lyijysinetti löydettiin 1800-luvulla Italiasta. Se on nyt British Museumissa.

Mercian kartta, jossa näkyvät mainitut paikat (klikkaa suurentaaksesi).

Perhe

Coenwulfilla oli kaksi tunnettua lasta:

• Cynehelm (kuoli 812), kruununperijä, mutta kuoli ennen isäänsä.
• Cwenthryh, Gloucestershiren Winchcomben abbedissa. Hänen uskottiin olevan osallisena veljensä Cynehelmin murhassa.