Coenwulf (myös Cenwulf ja Kenulf) (kuoli 821) oli merikialainen aatelismies ja Mercian kuningas joulukuusta 796 kuolemaansa saakka. Hän väitti olevansa jälkeläinen Pendan ja Eowan veljen Cenwalhin linjasta, mikä auttoi oikeuttamaan hänen valtauksensa Offan ja Ecgfrithin aikakauden jälkeen. Mercian kuninkaan Ecgfrithin äkillinen kuolema herätti epäilyksiä ja hyödytti varmasti Coenwulfia, mutta häntä ei koskaan virallisesti syytetty. Coenwulf osoittautui voimakkaaksi ja pitkäjänteiseksi kuninkaaksi, joka palautti nopeasti merikialaisten ylivallan Etelä-Englannissa. Hänelle on myöhemmin annettu maine viimeisenä merikialaisten yliherroista eli bretwaldana.

Valtaannousu ja valtakunnan tilanne

Coenwulfin valtaannousu tapahtui Offan suvun vaikutusvallan murtuessa. Offan kuoleman jälkeen valta-asetelmat olivat horjuvia ja useissa eteläisissä kuningaskunnissa, kuten Kentissä ja East Angliassa, syntyi kilpailevia vallankäyttäjiä. Coenwulf käytti asemaansa ja sukuyhteyksiään vakiinnuttaakseen hallintonsa ja palauttaakseen Mercialle poliittisen ja sotilaallisen ylivallan Etelä-Englannissa.

Ulkopolitiikka ja sotilastoimet

Coenwulf pyrki hillitsemään ja valvomaan naapurikuntia. Hän puuttui erityisesti Kentin tilanteeseen ja vahvisti merikialaista vaikutusvaltaa siellä sekä pyrki pitämään East Anglian ja muiden etelänalueiden johtajat aisoissa. Hänen valtakaudellaan Mercia osallistui myös laajempiin liittoutumiin ja konflikteihin, joiden tavoitteena oli estää Wessexia ja pohjoisia valtoja kasvamasta liian vahvoiksi vastavoimiksi.

Suhde kirkkoon ja oikeudelliset kiistat

Yksi Coenwulfin valtakauden merkittävimmistä ja pitkäkestoisimmista ongelmista oli kiista Canterburyn arkkipiispan Wulfredin kanssa. Riita koski kirkollisten omaisuuksien hallintaa, privilegioita ja kuninkaallista valtaa, ja se johti useisiin oikeudellisiin toimiin, kirjeenvaihtoon sekä appelsseihin paavin suuntaan. Tilanne paljasti, miten maallisen ja kirkollisen vallan raja oli muotoutumassa anglosaksisessa Englannissa ja miten kuningas pyrki varmistamaan sekä taloudellisen että poliittisen otteen maasta.

Hallinto, talous ja rahapolitiikka

Coenwulf jatkoi ja kehitti kuninkaallista hallintokoneistoa: hänen valtakautensa dokumenteista ja diplomeista näkyy aktiivinen lahjoitusten, kiinteistöjärjestelyjen ja oikeudellisten päätösten käyttö vallan vahvistamiseksi. Rahapolitiikassa hänen aikanaan lyötiin hopearahaa, joka kantoi usein kuninkaan nimeä ja toimi sekä taloudellisen vakauden että hallinnollisen näkyvyyden välineenä. Mercian rahatalouden ja kaupan elpyminen auttoi tukemaan kuninkaallista kontrollia alueella.

Kulttuuri ja kirkollinen toiminta

Coenwulfin valtakaudella kirkot ja luostarit säilyttivät merkittävän aseman: kuningas tuki uskonnollisia instituutioita, myönsi lahjoituksia ja suosi oppineisuutta. Samalla hän kuitenkin pyrki pitämään kirkonmaita kuninkaallisen valvonnan alaisina, mikä oli osa laajempaa pyrkimystä hallita sekä hengellisiä että maallisia resursseja.

Kuolema ja perintö

Coenwulf kuoli vuonna 821. Hänen valtakautensa jätti jälkeensä vakautuneemman ja järjestäytyneemmän Mercian, jonka vaikutusvalta Etelä-Englannassa oli palautettu ainakin osittain. Valtakausi osoitti, että Mercia pystyi vielä säilyttämään roolinsa alueellisena suurvaltana Offan jälkeisellä ajalla, vaikka pian uuden sukupolven nousu ja Wessexin vahvistuminen muuttivat poliittista tasapainoa. Coenwulfin perinnön voi nähdä sekä sotilaallisissa että hallinnollisissa vahvistuksissa, ja hänet muistetaan viimeisten suurempien merikialaisten yliherrojen joukossa.

Sukutietoa ja seuraajat: Coenwulfin tarkasta sukulaisuussuhteesta ja jälkeläisistä on lähteissä eroja. Häntä seurasi valtaistuimella Ceolwulf I, ja myöhemmät piirrokset ja kronikat käsittelevät hänen ajanpolitiikkaansa suhteessa Offan perintöön.