Coenwulf (kuoli 821) — Mercian kuningas 796–821: valtakausi ja perintö

Coenwulf (kuoli 821) — Mercian kuningas 796–821: voimakas bretwalda, joka palautti Mercian ylivallan Etelä‑Englannissa ja jätti kestävän valtakauden perinnön.

Coenwulf (myös Cenwulf ja Kenulf) (kuoli 821) oli merikialainen aatelismies ja Mercian kuningas joulukuusta 796 kuolemaansa saakka. Hän väitti olevansa jälkeläinen Pendan ja Eowan veljen Cenwalhin linjasta, mikä auttoi oikeuttamaan hänen valtauksensa Offan ja Ecgfrithin aikakauden jälkeen. Mercian kuninkaan Ecgfrithin äkillinen kuolema herätti epäilyksiä ja hyödytti varmasti Coenwulfia, mutta häntä ei koskaan virallisesti syytetty. Coenwulf osoittautui voimakkaaksi ja pitkäjänteiseksi kuninkaaksi, joka palautti nopeasti merikialaisten ylivallan Etelä-Englannissa. Hänelle on myöhemmin annettu maine viimeisenä merikialaisten yliherroista eli bretwaldana.

Valtaannousu ja valtakunnan tilanne

Coenwulfin valtaannousu tapahtui Offan suvun vaikutusvallan murtuessa. Offan kuoleman jälkeen valta-asetelmat olivat horjuvia ja useissa eteläisissä kuningaskunnissa, kuten Kentissä ja East Angliassa, syntyi kilpailevia vallankäyttäjiä. Coenwulf käytti asemaansa ja sukuyhteyksiään vakiinnuttaakseen hallintonsa ja palauttaakseen Mercialle poliittisen ja sotilaallisen ylivallan Etelä-Englannissa.

Ulkopolitiikka ja sotilastoimet

Coenwulf pyrki hillitsemään ja valvomaan naapurikuntia. Hän puuttui erityisesti Kentin tilanteeseen ja vahvisti merikialaista vaikutusvaltaa siellä sekä pyrki pitämään East Anglian ja muiden etelänalueiden johtajat aisoissa. Hänen valtakaudellaan Mercia osallistui myös laajempiin liittoutumiin ja konflikteihin, joiden tavoitteena oli estää Wessexia ja pohjoisia valtoja kasvamasta liian vahvoiksi vastavoimiksi.

Suhde kirkkoon ja oikeudelliset kiistat

Yksi Coenwulfin valtakauden merkittävimmistä ja pitkäkestoisimmista ongelmista oli kiista Canterburyn arkkipiispan Wulfredin kanssa. Riita koski kirkollisten omaisuuksien hallintaa, privilegioita ja kuninkaallista valtaa, ja se johti useisiin oikeudellisiin toimiin, kirjeenvaihtoon sekä appelsseihin paavin suuntaan. Tilanne paljasti, miten maallisen ja kirkollisen vallan raja oli muotoutumassa anglosaksisessa Englannissa ja miten kuningas pyrki varmistamaan sekä taloudellisen että poliittisen otteen maasta.

Hallinto, talous ja rahapolitiikka

Coenwulf jatkoi ja kehitti kuninkaallista hallintokoneistoa: hänen valtakautensa dokumenteista ja diplomeista näkyy aktiivinen lahjoitusten, kiinteistöjärjestelyjen ja oikeudellisten päätösten käyttö vallan vahvistamiseksi. Rahapolitiikassa hänen aikanaan lyötiin hopearahaa, joka kantoi usein kuninkaan nimeä ja toimi sekä taloudellisen vakauden että hallinnollisen näkyvyyden välineenä. Mercian rahatalouden ja kaupan elpyminen auttoi tukemaan kuninkaallista kontrollia alueella.

Kulttuuri ja kirkollinen toiminta

Coenwulfin valtakaudella kirkot ja luostarit säilyttivät merkittävän aseman: kuningas tuki uskonnollisia instituutioita, myönsi lahjoituksia ja suosi oppineisuutta. Samalla hän kuitenkin pyrki pitämään kirkonmaita kuninkaallisen valvonnan alaisina, mikä oli osa laajempaa pyrkimystä hallita sekä hengellisiä että maallisia resursseja.

Kuolema ja perintö

Coenwulf kuoli vuonna 821. Hänen valtakautensa jätti jälkeensä vakautuneemman ja järjestäytyneemmän Mercian, jonka vaikutusvalta Etelä-Englannassa oli palautettu ainakin osittain. Valtakausi osoitti, että Mercia pystyi vielä säilyttämään roolinsa alueellisena suurvaltana Offan jälkeisellä ajalla, vaikka pian uuden sukupolven nousu ja Wessexin vahvistuminen muuttivat poliittista tasapainoa. Coenwulfin perinnön voi nähdä sekä sotilaallisissa että hallinnollisissa vahvistuksissa, ja hänet muistetaan viimeisten suurempien merikialaisten yliherrojen joukossa.

Sukutietoa ja seuraajat: Coenwulfin tarkasta sukulaisuussuhteesta ja jälkeläisistä on lähteissä eroja. Häntä seurasi valtaistuimella Ceolwulf I, ja myöhemmät piirrokset ja kronikat käsittelevät hänen ajanpolitiikkaansa suhteessa Offan perintöön.

Mercian kuningas

Coenwulf oli merikialaisen aatelismiehen Cuthbertin poika. Hän nousi valtaistuimelle vuonna 796, samana vuonna kun Offa ja hänen poikansa Ecgfrith kuolivat. Samaan aikaan kun Coenwulfista tuli kuningas, Eadberht Praen asettui Kentin kuninkaaksi. Eadwald asettui Itä-Englannin kuninkaaksi ja alkoi laskea liikkeeseen kolikoita. Kun Eadberht Praen karkotti Canterburyn arkkipiispa Aethelheardin Kentistä, Coenwulf otti yhteyttä paavi Leo III:een ja sai luvan poistaa uuden kentin kuninkaan. Eadbert hyökkäsi Kentin kimppuun ja vangitsi Eadbertin. Sen jälkeen hän asetti veljensä Cuthredin Kentin kuninkaaksi. Coenwulf hoiti sitten Itä-Angliaa, jossa Eadwald oli yrittänyt itsenäistyä Merciasta. Vuonna 799 Coenwulf teki rauhansopimuksen Wessexin kanssa. Hän palautti merikialaisten vallan Etelä-Englannissa hyvin nopeasti. Sitten hän alkoi käyttää Kaarle Suuren tyyliä kutsuen itseään kuninkaaksi ja keisariksi. Hän hyökkäsi walesilaisten kimppuun tekemällä hyökkäyksiä Gwyneddiin ja Powysiin. Eräässä näistä taisteluista Gwyneddin kuningas Caradog ap Meirion sai surmansa. Vuonna 801 Northumbrian kuningas Eardwulf hyökkäsi Merciaan. Hän syytti Coenwulfia siitä, että hän oli antanut turvapaikan vihollisilleen. Lopulta molemmat tekivät rauhan tasavertaisin ehdoin. Tämä tapahtui useiden piispojen ja aatelisten välityksellä.

Coenwulf halusi kaikki Englannin kirkot yhden arkkipiispan alaisuuteen. Hän halusi kuitenkin, että tämä istuisi Lontoossa, ei Canterburyssa. Hän onnistui lakkauttamaan Lichfieldin arkkipiispakunnan vuonna 803. Coenwulf yritti saada paavin vakuuttuneeksi siitä, että jäljellä oleva arkkipiispanistuin siirrettäisiin Lontooseen. Paavi kuitenkin katsoi, että Coenwulfin onnistuminen Kentin saattamisessa hänen hallintaansa merkitsi, ettei siirto ollut enää tarpeen. Niinpä arkkipiispa jäi Canterburyyn, Kentiin. Kun arkkipiispa Aethelheard kuoli vuonna 805, hänen arkkidiakoninsa Wulfred nimitettiin uudeksi arkkipiispaksi. Wulfred todisti Coenwulfin perukirjoja vuosina 805-817, mutta lopetti sen jälkeen välittömästi. Arkkipiispa Wulfred ja kuningas Coenwulf riitelivät useita vuosia. Se saattoi alkaa Coenwulfin vaatimuksesta Canterburyn tuomiokapitulin hallussa oleviin maihin. Wulfred puolestaan alkoi lyödä kolikoita ilman kuningas Coenwulfin nimeä. Lopulta vuonna 817 Coenwulf valtasi Wulfredin Reculverin ja Minster-in-Thanetin luostarit. Sitten hän nosti syytteen Wulfredia vastaan paavi Paschal I:lle. Tämän seurauksena paavi vapautti Wulfredin monista tehtävistään. Vuonna 821 Coenwulf kutsui arkkipiispan kuultavaksi Lontooseen. Siellä Wulfredia sakotettiin 120 punnalla ja 250 nahan suuruisella kartanolla Hänet palautettiin arkkipiispan tehtäviinsä. Vuonna 818 hän hyökkäsi jälleen brittien kimppuun Dyfedissä. Kuollessaan vuonna 821 hän suunnitteli uutta Walesin vastaista sotaretkeä. Hänen seuraajakseen tuli hänen veljensä Ceolwulf I, Mercian kuningas. Coenwulf haudattiin Winchcomben luostariin, jossa hänen tyttärensä Cwenthryh oli myöhemmin abbedissa. Kuningas Coenwulfille kuulunut lyijysinetti löydettiin 1800-luvulla Italiasta. Se on nyt British Museumissa.

Mercian kartta, jossa näkyvät mainitut paikat (klikkaa suurentaaksesi).

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Coenwulf?

K: Oliko Coenwulfilla oikeus valtaistuimelle?

K: Oliko kuningas Ecgfrithin kuolema epäilyttävä?

K: Hyötyikö Coenwulf kuningas Ecgfrithin kuolemasta?

K: Syytettiinkö Coenwulfia koskaan virallisesti kuningas Ecgfrithin kuolemasta?

K: Oliko Coenwulf vahva kuningas?

K: Oliko Coenwulf viimeinen merikialaisten yliherra?

Hae kirjaimella