Coracle (korakki) – perinteinen pieni pyöreä vene Walesista ja muualta

Corricles on muodoltaan soikea, ja se näyttää puolikkaalta saksanpähkinän kuorelta. Ne on tehty halkaistuista pajun oksista, jotka on kierretty yhteen ja sidottu pajunkuorella. Alun perin ulkokerroksena oli hevosen tai härän nahka. Nämä nahat päällystettiin ohuella tervakerroksella, jotta vesi pysyisi poissa. Nykyään korakkelit valmistetaan tervalla päällystetystä kalikosta tai kankaasta tai yksinkertaisesti lasikuidusta. Aasialaiset korakkelit on tehty eri tavalla. Niissä käytetään bambua, ja vesi pidetään poissa hartsikerroksella ja kookosöljyllä. Korakkelissa ei ole köliä. Litteän pohjan ansiosta veneen paino ja kuorma jakautuvat tasaisesti. Tämä tarkoittaa, että se ei tarvitse paljon vettä kelluakseen - vain muutaman sentin, joten se sopii erinomaisesti käytettäväksi jokien varsilla.

Korakeleissa on erilaisia malleja, sillä ne on suunniteltu jokiolosuhteisiin, joissa niitä rakennetaan ja käytetään. Teifi coracle on matalapohjainen, koska se on suunniteltu käytettäväksi joen kesäaikana tavallisissa matalissa koskissa. Carmarthenin koralli on pyöreämpi ja syvempi, koska sitä käytetään Tywin vuoroveden virtavesissä, joissa ei ole koskia. Teifin korakkelit valmistetaan paikallisesta puusta. Veneen runkoon, jota kutsutaan latsiksi, käytetään pajua. Pähkinäpensasta käytetään pähkinäpensasta, jota kutsutaan walesiksi Y blethiksi. Tywi coracles on tehty sahatusta tuhkasta jo pitkään. Nykyään työveneet valmistetaan lasikuidusta. Teifi coraclesissa ei käytetä nauloja. Lattojen yhteen kiertyminen tekee niistä vahvoja. Carmarthenin coraclesissa käytetään kuparinauloja, eikä niitä ole kierretty yhteen.

Korakkelit ovat hyviä kalastukseen, koska ne eivät häiritse vettä tai kaloja. Niitä voidaan ohjata helposti yhdellä kädellä, kun toisella kädellä ohjataan verkkoa; kaksi korakkelia yhdessä verkossa. Korakkelia liikutetaan leveäteräisellä melalla. Nämä ovat myös eri jokien välillä eri mallisia. Sitä käytetään peräsimessä. Lapa tekee veteen kahdeksikon muotoisen kuvion. Melaa käytetään korakkelin etuosaa kohti, jolloin venettä vedetään eteenpäin, ja meloja osoittaa kulkusuuntaan.

Welsh Coraclea voi kantaa henkilö selässään. "Llwyth dyn ei gorwgl" - miehen kuorma on hänen korakkelinsa. (Walesin sanonta).

Korakki suunniteltiin käytettäväksi Walesin ja muun Ison-Britannian ja Irlannin nopeasti virtaavissa puroissa. Korakkelit ovat hyvin vanhoja, Julius Caesar näki niitä Britanniassa 1. vuosisadalla eaa. Arkeologit uskovat löytäneensä korsun jäänteitä pronssikautisesta haudasta Barns Farmilla lähellä Dalgety Bayta. Muita on löydetty Corbridgestä ja Ferribyn läheltä.

Korakkelit ovat niin kevyitä, että ne voidaan helposti kantaa kalastajan harteilla. Korakkelikalastusta harjoittaa kaksi korakkelikalastajaa. Verkko pingotetaan joen poikki kahden korakkelin väliin. Niitä melotaan toisella kädellä, ja toisella kädellä vedetään verkkoa jokea pitkin. Kun kala saadaan kiinni, kumpikin kalastaja vetää verkon päätä ylöspäin, kunnes molemmat korakkelit koskettavat toisiaan, ja kala otetaan kiinni ja laitetaan veneeseen.

Tänään

Korakkeja ei käytetä nykyään paljon. Niitä näkee Länsi-Walesin matkailualueilla ja joskus Shropshiressä Severn-joella. Sundornessa, Shrewsburyssa on pubi nimeltä "The Coracle". Siellä on kyltti, jossa näkyy mies, joka käyttää korakkelia joella. Walesin Teifi- ja Tywi-joet ovat parhaita paikkoja löytää korakkeleita Walesissa. Teifi-joella niitä näkee yleensä Cenarthin, Cilgerranin ja Llechrydin välillä.

Vuonna 1974 Bernard Thomas of Llechryd ylitti Englannin kanaalin Ranskaan 13,5 tunnissa korakkelilla. Matka osoitti, miten Pohjois-Dakotan Mandan-intiaanien härkäveneet on voitu kopioida prinssi Madogin 1200-luvulla käyttöön ottamista koraaleista.

Vuoteen 1979 asti Shrewsburyn coracle-valmistaja Fred Davies oli kuuluisa jalkapallofanien keskuudessa. Hän istui koraakkelissaan Shrewsbury Town FC:n kotiotteluiden aikana Gay Meadowilla ja haki Severn-jokeen pudonneet jalkapallot. Vaikka Davies kuoli vuonna 1994, hänen legendansa liittyy yhä seuraan.

Coracle Society on Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva järjestö, jonka perusti sen puheenjohtaja Sir Peter Badge vuonna 1990. Seura halusi:

• Lisätä tietämystä korakeleista, kurottajista ja vastaavista veneistä, niiden valmistuksesta ja käytöstä sekä niiden tutkimisesta ja keräämisestä,
• Tukea kalastusta, jossa käytettiin korsuja, ja edistää korsuregattien ja -kilpailujen järjestämistä,
• Uutiskirjeen tulostaminen,
• löytää tarvikkeita korakkelien rakentamista varten, ja
• Korakkeihin liittyvien esittelyjen, kurssien, näyttelyiden, keskustelujen ja luentojen lisääminen.

Monet yhdistyksen jäsenet eri puolilla maata esittelevät korakkelia tapahtumissa ja/tai järjestävät korakkelinrakennuskursseja. Terry Kenny, seuran nykyinen puheenjohtaja, järjestää vuosittain useita kursseja Green Wood Centre -keskuksessa. Osa tämän vuoden tapahtumista on lueteltu Coracle Societyn virallisella verkkosivustolla.

Yhdistys oli mukana vuoden 2005 Shrewsburyn jokifestivaaleilla, joissa heillä oli useita korakkeleita Severn-joella. Ironbridgessä järjestetään myös vuosittain elokuun pyhäinpäivänä maanantaina Coracle Regatta. Sen järjestää Green Wood Centre. Kuka tahansa, jolla on korakeli, voi osallistua tapahtumaan. Joka vuosi uusia ihmisiä tulee mukaan koraakkeleiden kanssa, jotka he ovat valmistaneet Green Wood Centre -viikonloppuna paikallisen koraakkeleiden valmistajan Terry Kennyn kanssa.

Kolmas Coracle Challenge, jolla kerätään varoja Macmillan Cancer Supportin tukemiseen, järjestettiin Shrewsburyssä 19. toukokuuta 2009.

Korakki on epävakaa alus. Koska se istuu veden päällä eikä vedessä, virtaukset ja tuuli voivat helposti viedä alusta. Coracle Society on kirjoittanut oppaan coraclen turvallisesta käytöstä.

Vanhimmat ohjeet korakkelin rakentamiseen ovat 4000 vuotta vanhassa kiilteisessä savitaulussa. Mesopotamian jumala Enki saneli sen Atra-Hasisille, miten pyöreä "arkki" rakennetaan. Taulu on noin 2 250 vuotta vanhempi kuin tulvamyytit, joista yksikään ei sisällä tällaisia yksityiskohtia. Varhaisin tunnettu kirjallinen todiste korakkelityyppisestä veneestä (quffa), joka on edelleen käytössä, on Raamatussa, 2. Mooseksen kirjeen 2:3.

Irlantilainen curach (myös currach tai curragh) on samanlainen, mutta isompi alus, joka on edelleen käytössä. Curachia käytettiin myös Skotlannin länsiosissa:

"Nahasta ja pajusta valmistettu curach tai vene saattaa vaikuttaa nykyihmisistä hyvin vaaralliselta kulkuneuvolta, johon voi luottaa myrskyisillä merillä, mutta esi-isämme antoivat pelottomasti itsensä näissä vähäisissä kulkuneuvoissa kaikkein rajuimman sään armoille. Niitä käytettiin aikoinaan paljon Skotlannin läntisillä saarilla, ja niitä on yhä Walesissa. Runkoa [gaeliksi] kutsutaan crannghailiksi, ja tätä sanaa käytetään nykyään Uistissa merkitsemään haurasta venettä."

Spey-joen currachit olivat hyvin samankaltaisia kuin walesilaiset coraclesit. Muita niihin liittyviä veneitä ovat mm:

• Intia - parisal
• Irak - gufa, guffa tai quffa.
• Amerikan alkuperäiskansojen yhteiskunnat - härkävene
• Tiibet - ku-dru ja kowas
• Vietnam - thung-chai