COVID-19 (koronavirus): oireet, tartunta, ehkäisy ja vaikutukset

Yhdysvaltain tautienvalvonta- ja ehkäisykeskuksen mukaan COVID-19 saa ihmiset tuntemaan itsensä sairaiksi eri tavoin, mutta yleensä se vaikuttaa keuhkoihin. Ihmiset yleensä yskivät ja heillä on hengitysvaikeuksia. Heillä on usein myös kuumetta, vilunväristyksiä, päänsärkyä, lihaskipua tai vaikeuksia maistaa tai haistaa asioita.

American Gastroenterological Associationin huhtikuussa 2020 tekemän tutkimuksen mukaan COVID-19 voi saada sairaat ihmiset oksentamaan tai ripuloimaan, mutta tämä on harvinaista. Heidän mukaansa noin 7,7 prosenttia COVID-19-potilaista oksensi, noin 7,8 prosentilla oli ripulia ja noin 3,6 prosentilla oli vatsakipuja.

Helmikuussa 2020 Maailman terveysjärjestö ilmoitti valinneensa SARS-CoV-2:n aiheuttamalle taudille nimen COVID-19, joka korvaa väliaikaisen nimen "2019-nCoV". "Co" tarkoittaa "coronaa", "Vi" tarkoittaa "virusta" ja "D" tarkoittaa "tautia", ja "19" tarkoittaa vuotta 2019. He sanoivat, että he eivät halunneet, että nimessä olisi jokin henkilö, paikka tai eläin, kuten "Wuhan", koska silloin ihmiset saattaisivat syyttää taudista kyseistä paikkaa, henkilöä tai eläintä. He halusivat myös, että nimi olisi helppo sanoa ääneen.

Keuhkojen laajenevassa osassa, keuhkorakkuloissa, on kaksi päätyyppiä soluja. Toinen solu, tyyppi I, imee ilmasta eli kaasunvaihtoa. Toinen, tyyppi II, tuottaa surfaktantteja, jotka auttavat pitämään keuhkot nestemäisinä, puhtaina, infektioista vapaina jne. COVID-19 pääsee surfaktanttia tuottavaan tyypin II soluun ja tukahduttaa sen lisääntymällä COVID-19-viruksen sisällä. Jokainen viruksen tappama II-tyypin solu aiheuttaa keuhkoissa voimakkaan reaktion. Nesteet, mätä ja kuollut solumateriaali tulvivat keuhkoihin aiheuttaen koronaviruksen aiheuttaman keuhkosairauden.

Tutkijat tutkivat COVID-19-tautiin kuolleiden ihmisten keuhkoja. He vertasivat niitä influenssa A:han kuolleiden ihmisten keuhkoihin ja sellaisten ihmisten keuhkoihin, jotka kuolivat, mutta joiden keuhkoissa ei ollut mitään ongelmia. He havaitsivat, että COVID-19-potilaiden keuhkoissa keuhkojen verisuonten kuorta muodostavat solut olivat vaurioituneet pahemmin ja veren hyytyminen oli lisääntynyt. Tärkein ero, jonka tutkijat näkivät, oli se, että keuhkoihin oli alkanut kasvaa uusia verisuonia. Marihuanan ja tupakan polttaminen sekä höyrystäminen voivat vaurioittaa keuhkoja entisestään.

Muut elimet

Columbian yliopiston lääkäreiden ja tutkijoiden mukaan virus vahingoittaa verisuonten sisäpuolta, mikä aiheuttaa veren hyytymistä. Verihyytymät kulkeutuvat kehossa ja voivat vahingoittaa sydäntä, munuaisia ja muita järjestelmiä. Virus voi vahingoittaa elimiä myös itsestään. New Yorkin sairaaloissa 50 prosentilla COVID-19-potilaista oli jollakin tavalla munuaisten vajaatoiminta. Tutkijoiden mukaan munuaisissa on paljon ACE2-reseptoreita, samaa reseptoria, jota SARS-CoV-2 käyttää soluihin hiipimiseen.

Jotkut tutkijat, esimerkiksi Robert Stevens Baltimoressa sijaitsevasta Johns Hopkinsin yliopistosta, ovat aloittamassa tutkimuksia, joissa seurataan COVID-19:stä toipuneita ihmisiä, jotta nähdään, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia heillä on. Tutkijat uskovat, että COVID-19:n sairastaneilla ihmisillä, jotka eivät kuole, saattaa olla keuhko- tai aivovaurioita loppuelämänsä ajan.

Toiset tutkijat havaitsivat, että SARS-CoV-2 sai elimistön tuottamaan vähemmän mieshormoni testosteronia, ja arvelivat, että SARS-CoV-2 voisi aiheuttaa steriiliyttä samalla tavalla kuin sikotauti ja muut virukset. Steriili mies ei voi synnyttää lapsia luonnollisesti.

Tutkijat havaitsivat, että COVID-19-tautiin kuoli enemmän ihmisiä paikoissa, joissa oli paljon ilmansaasteita. Eräs tutkijaryhmä Martin Luther University Halle-Wittenbergistä tutki satelliittien ilmansaastetietoja ja COVID-19-kuolemia koskevia tilastoja Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa ja havaitsi, että paikoissa, joissa typpidioksidisaasteita oli paljon, kuoli enemmän ihmisiä COVID-19-tautiin. Typpidioksidi voi vahingoittaa keuhkoja.

COVID-19:n leviäminen voidaan estää monin tavoin. Käsien pesu vähintään 20 sekunnin ajan auttaa tappamaan virukset. Yritä olla koskettamatta omia kasvojasi - silmiä, nenää tai suuta - pesemättömillä käsillä.

Ihmisten tulisi pysyä poissa tungoksesta, jos he voivat, sillä suurten ihmisryhmien lähellä oleskelu voi levittää virusta helposti. Itse asiassa monet terveysjärjestöt sanovat, että ihmisten tulisi pysyä vähintään kahden metrin tai kuuden jalan päässä toisesta ihmisestä.

Monet ihmiset käyttävät julkisilla paikoilla kasvonaamioita estääkseen viruksen tarttumisen, ja sitä suositellaan esimerkiksi Kiinassa, Hongkongissa ja Thaimaassa. Useimmat kasvonaamarit estävät parhaiten viruksen tarttumisen muihin ihmisiin. Kun viruksen kantajat käyttävät naamareita, he tartuttavat virusta harvemmille ihmisille. Eräässä Cell-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että suuta mutta ei nenää peittävän naamarin käyttäminen ei ollut hyväksi. Ihmiset hengittävät yleensä nenän eikä suun kautta. Tutkijat havaitsivat, että nenän soluissa oli virus todennäköisemmin kuin kurkun soluissa. Tämän vuoksi tutkijat totesivat, että nenän kautta uloshengittäminen levittää virusta todennäköisemmin kuin suun kautta uloshengittäminen, joten ihmisten pitäisi käyttää nenän peittäviä naamareita.

Eräässä Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa virusta löydettiin COVID-19-tautia sairastavien miesten siemennesteestä. Tutkijat pohtivat, voivatko miehet antaa COVID-19:n kumppanilleen yhdynnässä.

Asiantuntijat suosittelevat COVID-19:n testaamista. Joillakin ihmisillä voi olla SARS-CoV-2:ta elimistössään, mutta he eivät tunne oloaan heti sairaaksi. Nämä ihmiset voivat levittää virusta muihin.

Testejä on kahdenlaisia. Virustestit osoittavat, onko henkilöllä virus juuri silloin. Vasta-ainetestit osoittavat, onko henkilöllä ollut virus ja onko hän sittemmin toipunut.

Hokkaidon yliopiston tutkijaryhmä kehitti vasta-ainetestin, jolla lintuinfluenssan vasta-aineet voidaan havaita vain 20 minuutissa. He sanoivat, että heidän testinsä voitaisiin muuttaa SARS-CoV-2:n havaitsemiseksi.

COVID-19-virusta aiheuttava virus on ihmisille uusi. Tämä tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat estää ihmisiä sairastumasta COVID-19:ään tai joilla heitä voitaisiin hoitaa, jos he saavat sen. Tutkijat tekevät kovasti töitä uusien lääkkeiden keksimiseksi ja testaamiseksi. Jotkut tutkijat yrittävät keksiä uutta rokotetta, joka estäisi ihmisiä sairastumasta COVID-19:ään. Toiset tutkijat testaavat muiden sairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä nähdäkseen, vähentävätkö nämä lääkkeet ihmisten sairastumista, jos he saavat COVID-19:n.

Rokotteet

Huhtikuussa 2020 Coalition for Epidemic Preparedness Innovations (CEPI) -ryhmä ilmoitti, että tutkijat tutkivat 115 yhdistettä, jotka voisivat olla rokotteita. Yhdysvaltain kansallisen allergia- ja tartuntatauti-instituutin johtaja Anthony Fauci sanoo, että rokotteen testaaminen kestää 18 kuukautta, jotta voidaan varmistaa, että se toimii ja on turvallinen.

Huhtikuussa 2020 Pittsburghin yliopiston tutkijat kertoivat valmistaneensa rokotteen nimeltä PittCoVacc ja testanneensa sitä hiirillä.

Toinen tutkijaryhmä, jota johti tohtori Josef Penninger Brittiläisen Kolumbian yliopistosta, kehitti lääkkeen nimeltä APN01. He testasivat APN01:tä muokatussa ihmiskudoksessa. Tämä on ihmisen soluja, jotka on koottu toimimaan kuin osa kehoa, mutta se ei ole kokonainen eläin tai ihminen. He lisäsivät proteiinia nimeltä "ihmisen rekombinantti liukoinen angiotensiinikonvertaasin entsyymi 2" (hrsACE2) ja näkivät, että se esti virusta valtaamasta soluja. He nimesivät hrsACE2:nsa APN01:ksi.

Huhtikuun 2020 lopulla Oxfordin yliopiston työryhmä ilmoitti kehittäneensä COVID-19-rokotteen. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti testasi sitä rhesusapinoilla, ja se toimi. Koska he olivat jo työskennelleet rokotteen kehittämiseksi toista koronavirusta vastaan, heillä oli etumatka SARS-CoV-2:ta vastaan tarkoitetun rokotteen kehittämiseen. He yrittäisivät testata rokotettaan 6000 ihmisellä toukokuun 2020 loppuun mennessä, ja rokote voisi olla valmis ihmisten käyttöön syyskuussa 2020.

Marraskuussa 2020 kaksi yritystä, Pfizer ja Moderna, ilmoittivat molemmat, että niiden rokotteet olivat saaneet jonkin verran testejä päätökseen. Molemmat olivat yli 90-prosenttisesti tehokkaita. Molemmat yhtiöt pyysivät Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta lupaa aloittaa rokotteen antaminen ihmisille. Sekä Pfizerin että Modernan rokotteet ovat messenger RNA -rokotteita, jotka opettavat elimistöä tunnistamaan viruksen. Niiden mukaan mRNA-rokotteiden kehittäminen ja valmistaminen vie vähemmän aikaa kuin proteiini- tai kokovirusrokotteiden.

90-vuotias nainen Pohjois-Irlannista oli ensimmäinen, joka sai Pfizerin rokotteen 8. joulukuuta 2020.

Interferoni beeta

Brittiläisen Synairgen-nimisen yrityksen tekemä tutkimus osoitti, että joillakin lievää COVID-19-tautia sairastavilla potilailla, jotka saivat interferoni beetaa, oli pienempi todennäköisyys sairastua vakavaan COVID-19-tautiin ja että he paranivat nopeammin. Lääkärit antoivat potilaille interferoni-beetaa antamalla heidän hengittää suihkeella. Tutkimus tehtiin 101 potilaalle, mikä ei ole kovin paljon. Tutkijat antoivat osalle potilaista interferoni-beetaa ja toisille plaseboa, vaaratonta mutta tyhjää suihketta. Oikeaa lääkettä saaneilla COVID-19-potilailla oli 79 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua vakavaan tapaukseen. Heinäkuusta 2020 alkaen tutkijat aikovat testata hengitettävää interferoni-beetaa laajemmassa tutkimuksessa, johon osallistuu 400 potilasta, jotta nähdään, auttaako se todella.

Toisin kuin hydroksiklorokiini, interferoni beeta on yleinen lääke. Interferoni-beetan antaminen COVID-19-potilaille ei merkitsisi lääkkeen ottamista pois malariaa tai lupusta sairastavilta.

Hydroksiklorokiini

Jotkut ajattelivat, että hydroksiklorokiini, jota annetaan malariaa, lupusta ja niveltulehdusta sairastaville ihmisille, saattaisi toimia COVID-19:tä vastaan. Eräässä Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että hydroksiklorokiinia käyttäneet COVID-19-potilaat paranivat nopeammin, mutta tutkimusta ei ollut vertaisarvioitu. Muut Ranskassa ja Kiinassa tehdyt tutkimukset näyttivät osoittavan, että hydroksiklorokiini auttoi, mutta lääkärit eivät vertailleet hydroksiklorokiinia käyttäneitä potilaita potilaisiin, jotka eivät käyttäneet hydroksiklorokiinia, joten he eivät voineet olla varmoja, oliko hydroksiklorokiini se, joka auttoi potilaita, vai oliko kyse jostain muusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi käyttävänsä hydroksiklorokiinia ja kehotti muitakin ottamaan sitä, mutta Valkoisen talon viralliseen koronavirustyöryhmään kuulunut tohtori Anthony Fauci sanoi, ettei kukaan voi tietää varmasti, toimiiko hydroksiklorokiini SARS-CoV-2:ta vastaan. Maaliskuussa Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto antoi lääkäreille luvan antaa hydroksiklorokiinia ja toista klorokiini-nimistä lääkettä COVID-19-potilaille, mutta kesäkuussa lääkäreitä kehotettiin lopettamaan. Siihen mennessä useammat tutkimukset olivat osoittaneet, että lääkkeistä ei ollut juurikaan apua ja että ne saattoivat vahingoittaa potilaiden sydäntä.

Remdesivir

Jotkut tutkijat uskovat myös, että remdesivir-lääke, joka keksittiin Ebola-lääkkeeksi, voisi toimia SARS-CoV-2:ta vastaan. Remdesivir toimii muita viruksia vastaan, ja sitä on jo testattu ihmisillä, joten lääkärit tiesivät jo ennestään, ettei se vahingoittaisi potilaita, vaikka se ei parantaisikaan heidän tilaansa. Koska tutkijat tiesivät jo remdesiviirin olevan turvallinen, he pystyivät aloittamaan sen testaamisen ihmisillä heti.

Lääkärit antoivat remdesiviiriä joillekin COVID-19-potilaille myötätuntoperiaatteella, mikä tarkoittaa, että he antoivat heille lääkettä, koska muuta hoitoa ei ollut saatavilla. Potilaista 68 prosenttia parani, 13 prosenttia kuoli ja 25 prosentilla oli vakavia sivuvaikutuksia. Koska tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut kontrolliryhmää eli näitä potilaita ei verrattu muihin COVID-19-potilaisiin, jotka eivät käyttäneet remdesiviriä, ja koska kokeessa oli vain 53 henkilöä, tutkijoiden on tehtävä lisää tutkimuksia, ennen kuin he voivat olla varmoja remdesivirin tehosta.

Remdesiviiriä valmistavan yrityksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja David O'Day sanoi, että remdesiviiri saattaa toimia paremmin joillakin potilailla kuin toisilla, ja pyysi tutkijoita tekemään monenlaisia tutkimuksia. Euroopan komissio hyväksyi 3. heinäkuuta remdesiviirin käytettäväksi erittäin sairaiden COVID-19-potilaiden hoidossa.

Remdesiviriä valmistava Gilead Sciences veloittaa noin 2340 Yhdysvaltain dollaria potilasta kohti, ja se suostui lähettämään suurimman osan remdesiviristään Yhdysvaltoihin. Heinäkuussa 2020 Intian lääkevalvontaviranomainen hyväksyi kolmannen kolmesta intialaisten yritysten valmistamasta remdesiviirin geneerisestä versiosta. Halvin niistä maksaa 4800 rupiaa injektiopulloa kohti eli 64,31 Yhdysvaltain dollaria.

Vasta-aineet

Jotkut tutkijat antoivat SARS- ja MERS-viruksia laamoille, jotta laamojen immuunijärjestelmä tuottaisi vasta-aineita eli luonnollisia lääkkeitä näitä viruksia vastaan, ja he löysivät muutamia vasta-aineita, jotka toimivat. Toukokuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat sanoivat, että tämä voisi toimia myös SARS-CoV-2:n kanssa.

Kotona pysyminen sairaana vähentää COVID-19:n leviämismahdollisuuksia. COVID-19:n tarttumista voi ehkäistä pitämällä naamaria ja pysymällä 2 metrin etäisyydellä julkisilla paikoilla olevista ihmisistä, pesemällä kädet, käyttämällä desinfiointiaineita ja välttämällä suuria väkijoukkoja ulkona ollessasi.

Naamion tehokkuus riippuu siitä, minkälainen naamio se on. Kirurgiset naamarit ovat tehokkaita, kun taas toiset, kuten kaulanaamari, eivät ole.

COVID-19-rokotteet, kuten Moderna ja Pfizer, vähentävät mahdollisuuksiasi saada tappava virus. Rokottaminen on yli 90-prosenttisen tehokasta. Rokotetuilla ihmisillä on paljon pienempi mahdollisuus joutua sairaalaan. Johnson & Johnsonin kerta-annoksen rokotteen todettiin ehkäisevän COVID-19-virusta 66-prosenttisesti 2 viikon kuluttua rokotuksesta. Pfizerin rokote voi auttaa ehkäisemään tappavampia virusvariantteja, kuten Delta-variantti.

• Wang D, Hu B, Hu C, et al. (2020-02-07). "Kliiniset ominaisuudet 138 sairaalahoitoon otetusta potilaasta, joilla oli vuonna 2019 uusi koronavirustartunnan saanut keuhkokuume Wuhanissa, Kiinassa". JAMA. 323 (11): 1061-1069. doi:10.1001/jama.2020.1585. PMC 7042881. PMID 32031570.

• Abenomask (Yksi Japanin hallituksen vastatoimista taudin puhkeamista vastaan).
• COVID-19-pandemia Manner-Kiinassa
• COVID-19 Kanadassa
• COVID-19-pandemia Japanissa