Disulfiraami on lääkitys, jota käytetään kroonisen alkoholismin hoitoon. Sitä myydään tuotenimillä Antabuse ja Antabus.

Disulfiraami vaikuttaa siten, että ihmiset tuntevat itsensä hyvin huonovointisiksi, jos he juovat alkoholia. Se ei paranna alkoholismia. Yleensä disulfiraamia käyttävien alkoholistien on saatava myös neuvontaa ja tukea.

 

Miten disulfiraami toimii

Disulfiraami estää aldehydidehydrogenaasientsyymiä, joka normaalisti hajottaa alkoholista muodostuvaa myrkyllistä väliainetta asetaldehydiä. Eston seurauksena asetaldehydi kertyy elimistöön alkoholin nauttimisen jälkeen ja aiheuttaa epämiellyttäviä oireita, kuten kasvojen punoitusta, pahoinvointia, oksentelua, hikoilua, sydämentykytystä ja matalaa verenpainetta. Tämä voimakas vastenmielisyys alkoholia kohtaan toimii eräänlaisena pelotteena ja voi auttaa pitämään henkilön raittiina.

Käyttöohjeet ja annostus

Disulfiraami aloitetaan yleensä lääkärin valvonnassa. Tyypillinen aloitusannos on 500 mg kerran vuorokaudessa 1–2 viikon ajan ja sen jälkeen ylläpitoannoksena usein 250–500 mg vuorokaudessa. Annos voi vaihdella yksilöllisesti, ja lääkäri määrittää sopivan annoksen.

On tärkeää, että potilas on abstinentti vähintään 12 tuntia ennen disulfiraamiannoksen ottamista ja varmistaa, ettei elimistössä ole alkoholia (esim. voimakas humalatila estää aloittamisen). Disulfiraamin vaikutus entsyymiin on pitkään kestävä; oireita alkoholin nauttimisesta voi ilmetä vielä useita päiviä lääkkeen lopettamisen jälkeen, ja vaikutus voi kestää jopa 1–2 viikkoa annoksen lopettamisesta riippuen käytetystä annoksesta ja henkilökohtaista aineenvaihdunnasta.

Haittavaikutukset ja turvallisuus

  • Yleisimmät haittavaikutukset: väsymys, heikentynyt päänsärky, ihottuma, maksa-arvojen nousu.
  • Vakavat haitat: vakava maksavaurio (harvinainen), pysyvä periferinen neuropatia (harvempi), psyykkiset oireet kuten masennus tai psykoosi voivat pahentua.
  • Disulfiraami–alkoholi-reaktio voi olla hyvinkin voimakas ja äkillinen: voimakas pahoinvointi, oksentelu, hengitysvaikeudet, angina-tyyppinen kipu ja verenpaineen lasku. Vakavissa tapauksissa tarvitaan pikahoitoa.

Lääkärin tulee tutkia ja seurata maksa-arvoja ennen hoidon aloittamista ja hoidon aikana, koska disulfiraami voi nostaa maksaentsyymiarvoja ja aiheuttaa maksatoksisuutta.

Kenen ei sovi käyttää disulfiraamia

Disulfiraami on vasta-aiheinen muun muassa raskaana oleville tai imettäville, henkilöille, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta, aktiivinen psykoosi tai vakavia sydänsairauksia. Lääkityksen sopivuudesta päättää aina hoitava lääkäri yksilöllisen arvion jälkeen.

Yhteisvaikutukset

Useat lääkeaineet voivat voimistaa disulfiraamin vaikutuksia tai aiheuttaa samankaltaisen reaktion alkoholin kanssa. Esimerkiksi metronidatsoli ja jotkin muut aineet voivat aiheuttaa ’disulfiraami-tyyppisen’ reaktion. Lisäksi disulfiraami voi muuttaa tiettyjen lääkkeiden, kuten warfariinin ja trisyklisten masennuslääkkeiden, metaboliaa, jolloin annosten säätö ja seuranta voivat olla tarpeen. Kerro aina käyttämistäsi lääkkeistä lääkärille ja apteekille.

Rooli alkoholiriippuvuuden hoidossa

Disulfiraami on yksi behavioraalisen aversion työkalupakin välineistä. Sitä käytetään erityisesti silloin, kun potilas on motivoitunut raittiuteen, sitoutuu lääkitykseen ja tarvitsee selkeän esteen alkoholin käytölle. Disulfiraami ei itsessään korjaa riippuvuutta: sen rinnalla tarvitaan psykososiaalista tukea, neuvontaa, terapiaa ja usein muita lääkehoitoja kuten naltreksonia tai akamprosaattia, jos ne ovat sopivia.

Käytännön ohjeet potilaalle

  • Pidä aina mielessä, että pienikin määrä alkoholia (myös alkoholipitoiset lääkkeet, suuvedet, leivontanesteet tai kosmetiikkatuotteet) voi aiheuttaa vaikean reaktion.
  • Keskustele lääkärin kanssa ennen matkaa, ravintolan illallista tai muun tilanteen varalta — alkoholia voi olla yllättävissäkin tuotteissa.
  • Jos alkoholia nauttimisen jälkeen ilmaantuu voimakkaita oireita, hakeudu välittömästi hoitoon. Kerro paikalle tulevalle hoitohenkilökunnalle, että käytät disulfiraamia.
  • Ilmoita hoitohenkilökunnalle kaikista muista lääkkeistä ja luontaistuotteista. Käytä tarvittaessa lääkärin määräämää seurantaa, kuten säännöllisiä maksa-arvojen tarkistuksia.
  • Harkitse lääkärin kanssa potilaskortin tai muistutuksen käyttöä, joka kertoo disulfiraamihoidosta hätätilanteessa.

Vaihtoehdot ja lisätuki

Jos disulfiraami ei sovi tai ei tuota toivottua tulosta, muita lääkevaihtoehtoja alkoholiriippuvuuden hoidossa ovat esimerkiksi naltreksoni ja akamprosaatti, jotka vaikuttavat eri mekanismeilla. Tärkeää on kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka sisältää lääkehoidon lisäksi psykososiaalisen tuen, kuntoutuksen ja mahdollisesti vertaistukiryhmät.

Ennen hoidon aloittamista keskustele aina lääkärin kanssa hoidon hyödyistä, riskeistä ja vaihtoehdoista. Disulfiraami voi olla tehokas apu tietyissä tilanteissa, mutta se vaatii huolellista seurantaa ja osana laajempaa hoitoa parantaa mahdollisuuksia pysyvään raittiuteen.