Irokeesit (lausutaan /ˈɪrəkwɔɪ/), jotka tunnetaan myös nimellä Haudenosaunee eli "Pitkän talon kansa", ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen heimoryhmä. Irokeesien eri heimoista koostunut liittoutuma syntyi ennen eurooppalaisten laajempaa vakiintumista alueelle; ryhmät sijaitsivat enimmäkseen nykyisen New Yorkin osavaltion keskija pohjoisosissa. Nykytutkimuksen ja perimätiedon mukaan liiton syntyyn liittyvät keskeisesti rauhaa ja yhteiselon sääntöjä esittäneet hahmot, kuten Dekanawida (The Peacemaker) ja Hiawatha. Ensimmäistä irokeesien liittoa kutsutaan yleisesti Viiden kansakunnan liitoksi, johon kuuluivat mohawkit, oneidat, onondagat, cayugat ja senecat. Kun Tuscarora-kansa liittyi vuonna 1722, syntyi nykyisin tunnettu Six Nations -kokoonpano. Vielä tänäkin päivänä noin viisikymmentä irokeesien eri klaaneja edustavaa sachemia kokoontuu suuressa neuvostossa lähellä Syracusea, New Yorkissa.

Alkuperä ja kieli

Irokeesit kuuluvat irokoesperheeseen ja heidän kielet muodostavat useiden toisistaan eriytyneiden mutta sukulaissuhteessa olevien kielten ryhmän. Tärkeimpiä kieliä ovat mohawk, oneida, onondaga, cayuga, seneca ja tuscarora. Ennen eurooppalaisten tuloa irokeesien yhteisöt asuivat samalla alueella Hudson-joen länsipuolella ja Finger Lakesin alueella, missä he harjoittivat viljelyä ja metsästystä. Perinteinen ruokavalio perustui erityisesti maatalouden kolmanteen pyhään: maissiin, papuihin ja kurpitsaan — niin kutsuttuihin "kolmeen sisareen". Nykyään irokeeseja asuu pääasiassa New Yorkissa ja Kanadassa, mutta heillä on myös jäseniä muualla Pohjois-Amerikassa.

Yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä

Irokeesiyhteiskunta oli ja on edelleen vahvasti matrilineaalinen: suku kulkee äidin linjaa pitkin, ja klaaninvanhemmat eli niin kutsutut "clan mothers"illä on merkittävä asema. Klaanimuodostelmat (esim. karhu, susi, kilpikonna) ylittävät kansallinen rajat ja määrittävät henkilön sosiaalisen aseman.

Poliittisesti irokeesit olivat järjestäytyneet pitkien talojen (longhouse) ympärille, ja suurempi kokonaisuus toimi suurena neuvostona (Great Council). Neuvostossa istui perinteisesti noin 50 sachemia, jotka edustivat eri klaaneja ja kansakuntia. Sachemit valittiin ja nimettiin usein klaanimummojen toimesta, ja heidän tehtäviinsä kuului rauhan ylläpitäminen, oikeudenjakaminen ja suhteiden hoito muihin kansoihin.

Kulttuuri ja perinne

Irokeesien perinteinen elämä keskittyi pitkän talon ympärille: talot, joissa asui useita sukupolvia, kuvastivat yhteisön sosiaalista rakennetta. Tärkeitä elementtejä olivat seremonialliset kokoontumiset, wampum-helmivyöt, jotka toimivat sekä koristeina että dokumentteina ja sopimuksen merkkeinä, sekä suullinen perinne ja tarinankerronta. Kaianere'kó:wa eli "Suuri rauhan laki" on irokeesien perinteinen yhteiskuntasopimus, joka sisältää oppeja johtajuudesta, oikeudesta ja kansojen välisestä rauhasta.

Monet muun maailman tuntemat asiat ovat irokeesien perinteestä: esimerkiksi lacrosse (jalkapallon ja mailapelin varhainen muoto) juontaa juurensa heidän peleistään ja seremonioistaan. Nykyään on käynnissä runsaasti kielten ja kulttuurin elvyttämiseen tähtäävää työtä: kouluja, kielikursseja ja seremonioita ylläpidetään nuoremman sukupolven kanssa.

Historialliset tapahtumat ja yhteydet eurooppalaisiin

Irokeesien asema muuttui voimakkaasti eurooppalaisten siirtokuntien ja kilpailun myötä. He osallistuivat alueen kauppaan, erityisesti turkiskauppaan, ja osallistuivat myös laajempaan vastakkainasetteluun, kuten Beaver Wars -konflikteihin. Irokeesit solmivat liittoutumia sekä ranskalaisia että brittejä vastaan ja joidenkin heimojen osalta britteihin suuntautunut liittolaisuus vaikutti ratkaisevasti heidän kohtaloonsa Amerikan vallankumouksen aikana. Useat irokeesikansat ajoivat itsensä tai joutuivat siirtymään etelästä pohjoiseen tai Kanadaan, kun liittoumat ja sodankäynnin seuraukset muokkasivat aluetta.

Irokeesiliittoa on kutsuttu myös Irokeesien konfederaatioksi. Jotkut tutkijat erottelevat käsitteet siten, että "liitto" viittaa perinteisiin seremonioihin ja sisäiseen kulttuuriin, kun taas "konfederaatio" kuvaa laajempaa poliittista ja diplomaattista ryhmää, joka muodostui erityisesti eurooppalaisten kolonialismiajan vuorovaikutuksessa. Konfederaation valta-asema ja sen suhteet eurooppalaisiin muuttuivat huomattavasti, ja osa vaikutuksista näkyi liiton poliittisessa asemassa esimerkiksi sen jälkeen kun britit ja heidän liittolaisensa irokeesikansat osallistuivat ja hävisivät Amerikan vapaussodassa.

Nykytilanne ja haasteet

Nykyisin irokeesit ylläpitävät sekä perinteisiä instituutioita että modernia poliittista toimintaa. Heidän yhteisönsä Kanadassa ja Yhdysvalloissa hoitavat omia asioitaan, pyrkivät turvaamaan itsemääräämisoikeuttaan ja ajavat maaoikeuksia ja sovintoratkaisuja. Kielten elvytys, perinteiden ylläpito ja nuorten koulutus ovat keskeisiä tavoitteita. Lisäksi oikeusprosessit ja neuvottelut valtion kanssa ovat osa arkipäivää, kun pyritään ratkaisemaan maaoikeuksien, vaalioikeuden ja muiden itsemääräämisoikeuden kysymysten hienovaraisia kysymyksiä.

Yhteenvetona: Irokeesit / Haudenosaunee ovat pitkäikäinen, monimuotoinen ja kulttuurisesti rikas alkuperäiskansojen liitto, jonka vaikutus näkyy sekä alueellisessa historiassa että nykyisessä kulttuurisessa elämässä. Heidän perinteensä, poliittiset rakenteensa ja kamppailunsa itsemääräämisoikeudesta ovat edelleen merkittävä osa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen nykypäivää.