Kiivi (Actinidia deliciosa) – laji, ravintoarvot ja terveysvaikutukset

Kiivi (Actinidia deliciosa) – ravintoarvot ja terveysvaikutukset: runsas C- ja K‑vitamiini, kuitu ja antioksidantit; tukee immuniteettia, ruoansulatusta ja ihon hyvinvointia.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kiivi (Actinidia deliciosa) on hedelmä. Se on muodoltaan soikea ja sisältä kirkkaan vihreä, ja siinä on pieniä mustia siemeniä, joita voi syödä. Kiivillä on ohut, pörröinen ruskea kuori, joka on teknisesti syötävä mutta monet poistavat sen mieluummin. Laji on kotoperäinen Etelä-Kiinassa, mistä sitä on viljelty ja jalostettu laajasti muihin ilmastoihin.

Hedelmä nimettiin vuonna 1959 uudelleen Uuden-Seelannin markkinoinnin myötä, ja siitä tuli nykyinen nimi kiivi, joka viittaa Uuden-Seelannin tunnuslintuun. Ennen nimenvaihdosta sen englanninkielinen nimi oli Chinese gooseberry.

Kiivi on terveellinen hedelmä ja sisältää useita tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Siinä on erityisen runsaasti C‑vitamiinia ja myös merkittäviä määriä K‑vitamiinia, kaliumia sekä ravintokuitua. Kiivissä on yleensä enemmän C‑vitamiinia kuin sama määrä appelsiinia, joten se on tehokas tapa lisätä päivittäistä C‑vitamiinin saantia.

Kiivejä on erilaisia. Tärkeimpiä kaupallisesti viljeltyjä lajikkeita ovat esimerkiksi Hayward (yleisin vihreä kiivilajike), chico, Saanichton 12 ja erilaiset kultaiset kiivit. Kultaiset kiivit ovat makeampia, vähemmän hapokkaita ja usein sileämmällä, kullanvärisellä kuorella varustettuja. Ne ovat syntyneet jalostuksen ja risteytystöiden kautta; manuaalinen varttaminen ja risteyttäminen ovat olleet osa lajikkeiden kehitystä eri kiivilajien parissa.

Kiivin hedelmä on marjamainen hedelmä, joka kasvaa puumaisesta köynnöksestä; köynnökset voivat kasvaa pitkin tukevaa rakennetta useiden metrien pituisiksi (joissain olosuhteissa 18–24 metriin asti). Hedelmät vaihtelevat kooltaan: yksi kiivi voi olla pituudeltaan ja halkaisijaltaan muutamien senttien mittainen, pehmeäliha on makea tai hapokas lajikkeesta riippuen, ja kuori peitetty lyhyillä jäykemmillä karvoilla.

Tärkeimpiä kiivin tuottajamaita ovat nykyisin Kiina, Italia, Uusi‑Seelanti ja Chile. Kiivin saatavuus on laajentunut sekä tuonti‑ että kotimaisen viljelyn myötä monissa maissa.

Ravintoarvot: yksi keskikokoinen kiivi (kuorittuna) sisältää tyypillisesti noin 46 kaloria, 0,4 g rasvaa, 11 g hiilihydraattia, 0,9 g proteiinia, 2,3 g kuitua ja noin 6,8 g sokeria. Kiivin tarkat arvot vaihtelevat lajikkeen ja koon mukaan; per 100 g arvoja voi käyttää vertailuun (noin 60–65 kcal/100 g ja 2–3 g kuitua).

Kiivit ovat myös erinomainen antioksidanttien lähde erityisesti runsaan C‑vitamiinin ansiosta. Antioksidantit auttavat torjumaan vapaita radikaaleja kehossa ja saattavat suojata solujen perimää hapettumisvaurioilta. Lisäksi kiivin sisältämä kuitu tukee ruoansulatusta ja suoliston toimintaa.

Kiivin syöminen voi vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen ja sydänterveyteen kaliumin ja kuidun ansiosta. Actinidin-entsyymi (kiivissä esiintyvä proteolyyttinen entsyymi) auttaa proteiinien pilkkoutumisessa, mikä voi parantaa ruoansulatusta etenkin proteiinipitoisten aterioiden jälkeen.

Kiivi on myös edullinen ja monipuolinen välipala: useimmat kaupalliset hedelmät ovat kohtuuhintaisia ja niitä voi käyttää tuoreena, smoothiessa, salaateissa, jälkiruoissa tai esimerkiksi liemessä lihan mureuttajana. Kahden kiivin nauttiminen päivittäin voi kattaa ja usein ylittää suositellun päivittäisen C‑vitamiinin saannin aikuiselle.

Kiiviä käytetään joskus myös kotikosmetiikassa (DIY‑kasvonaamiot) koska sen hedelmäaineet sisältävät mm. A‑ ja C‑vitamiinia ja entsyymejä, jotka saattavat heleyttää ihoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että suorat hedelmänaamioiden vaikutukset vaihtelevat ja herkälle iholle ne voivat aiheuttaa ärsytystä.

Kiivin terveysvaikutukset

  • Vahvistaa immuunijärjestelmää: Kiivi on hyvä C‑vitamiinin lähde, joka tukee immuunivastetta ja voi vähentää flunssan kaltaisten infektioiden kestoa tai oireita.
  • Parantaa ruoansulatusta: Kiivissä on kuitua ja proteaaseja (actinidin), jotka auttavat ruoansulatusta ja voivat lievittää ummetusta. Entsyymi voi myös toimia luonnollisena mureuttajana liha‑aterioissa.
  • Tukee sydänterveyttä: Korkea kuitu- ja kaliumpitoisuus sekä antioksidantit voivat yhdessä edistää verenpaineen ja kolesterolin säätelyä ja siten sydänterveyttä.
  • Voi vähentää hengitysoireita: Joissain tutkimuksissa kiivinsyönnin on havaittu liittyvän parempaan keuhkojen toimintaan ja allergiaoireiden lieventymiseen, osin antioksidanttien ja C‑vitamiinin ansiosta.
  • Edistää ihon hyvinvointia: C‑vitamiini on tärkeä kollageenin muodostuksessa, joten riittävä C‑vitamiinin saanti auttaa ihoa uusiutumaan ja säilyttää joustavuutta.

Käyttö, säilytys ja valmistus

  • Kiiviä voi syödä kuorineen tai kuorittuna; kuori on syötävä mutta jotkut pitävät sen rakenteesta eivätkä siksi kuori hedelmää.
  • Kypsyyden voi testata varovalla puristuksella: kypsä kiivi antaa hieman painettaessa. Kypsyneet hedelmät säilyvät jääkaapissa muutamia päiviä; herkemmät lajit kannattaa kuluttaa nopeammin.
  • Actinidin‑entsyymi voi estää liiman muodostumisen maitopohjaisissa vanukkaissa tai hyytelöissä, joten käytettäessä kiiviä sellaisiin resepteihin on hyvä huomioida entsyymin vaikutus.

Varoitukset ja yhteisvaikutukset

  • Allergiat: Kiivi voi aiheuttaa suun tai nielun kutinaa, turvotusta tai vakavampia allergisia reaktioita erityisesti henkilöillä, joilla on pölypunkeille tai koivun siitepölylle altistusta (oral allergy syndrome). Joillain allergikoilla reaktiot voivat olla voimakkaampia.
  • Verenohennuslääkkeet: Kiivi sisältää K‑vitamiinia, joka osallistuu veren hyytymiseen. Runsaasti K‑vitamiinia sisältävien ruokien tasainen käyttö kannattaa huomioida, jos käyttää varfariinia tai muita vastaavia lääkkeitä — keskustele tarvittaessa lääkärin kanssa.
  • Herkkyys entsyymille: Actinidin‑entsyymi voi ärsyttää herkkiä suun limakalvoja tai aiheuttaa allergisia reaktioita tiettyjen ihmisten kohdalla.

Yhteenvetona: kiivi (Actinidia deliciosa) on ravintoarvoiltaan tiivis, monipuolinen ja helposti käytettävä hedelmä, joka tarjoaa runsaasti C‑vitamiinia, kuitua ja muita tärkeitä ravinteita. Se sopii osaksi terveellistä ruokavaliota, kunhan huomioidaan mahdolliset allergiat ja lääkitykset.

Kiivi  Zoom
Kiivi  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kiivi?


V: Kiivi (Actinidia deliciosa) on hedelmä, joka on soikean muotoinen, sisältä vihreä, jossa on pieniä mustia siemeniä, joita voi syödä, ja ohut, sumea ruskea kuori.

K: Mistä se on peräisin?


V: Kiivi kasvaa alun perin Etelä-Kiinassa.

K: Mitkä ovat sen ravitsemukselliset hyödyt?


V: Kiivit sisältävät runsaasti C-vitamiinia, K-vitamiinia, kaliumia, kuitua ja paljon muuta. Niissä on enemmän C-vitamiinia kuin vastaavassa määrässä appelsiinia.

K: Kuinka monta kiivilajia on olemassa?


V: Kiivejä on erilaisia, kuten Hayward (yleisin vihreä kiivi), chico, Saanichton 12 ja kultainen kiivi. Kultainen kiivi keksittiin varttamalla ja ristipölyttämällä eri kiivityyppejä.

Kysymys: Mitkä maat tuottavat eniten kiivejä?


V: Kolme suurinta kiivin tuottajaa ovat Italia, Uusi-Seelanti ja Chile.

K: Mitä vitamiineja kiivi sisältää?


V: Kiivi sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä K-vitamiinia. Se sisältää myös ravintoaineita, jotka suojaavat solujen ytimessä olevaa DNA:ta happivaurioilta.

K: Mitä muita terveyshyötyjä se tarjoaa?


V: Kiivi voi auttaa vähentämään astmaoireita, koska siinä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja, parantaa vastustuskykyä, hillitä diabetesta, torjua verihyytymiä, ylläpitää kaunista ihoa, parantaa ruoansulatusta, auttaa kehon immuunijärjestelmää ja tarjota edullisen terveellisen välipalavaihtoehdon, sillä yksi keskikokoinen hedelmä maksaa yleensä noin 89 senttiä.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3