Appelsiini (hedelmä): C-vitamiini, rakenne, viljely ja käyttö

Appelsiini: täydellinen opas C‑vitamiinista, rakenteesta, viljelystä ja käytöstä. Opit lajikkeet, sadonhoidon, terveysedut ja reseptivinkit.

Appelsiini on eräs sitrushedelmätyyppi, jota ihmiset syövät usein. Appelsiinit ovat erittäin hyvä C‑vitamiinin lähde ja sisältävät myös kuitua, folaattia ja pieniä määriä muita vitamiineja ja kivennäisaineita. Appelsiinimehu on tärkeä osa monien ihmisten aamiaista, ja hedelmää käytetään laajasti myös leivonnassa, ruoanlaitossa ja juomissa. Makeat appelsiinit, joita nykyään syödään useimmiten, kasvoivat ensin Etelä- ja Itä-Aasiassa, mutta nykyään niitä viljellään monissa osissa maailmaa, erityisesti Välimeren alueella ja tropiikissa.

Kuvaus ja rakenne

Appelsiinit ovat yleensä pyöreitä, oranssin värisiä hedelmiä, jotka kasvavat noin 5–10 metriä korkeassa puussa. Appelsiinipuun lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät, ja kukat ovat pieniä, valkoisia ja viisilapaisia (terälehteä). Kukat tuoksuvat makealta ja houkuttelevat monia pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, mikä edistää hedelmien muodostumista.

Appelsiinilla on kova, kiiltävä kuori, jonka väri vaihtelee lajikkeen ja kypsyyden mukaan. Hedelmän sisällä liha on jaettu yleensä kymmeneen "lohkoon", joita erottaa ohuet kalvot. Jokaisen lohkon sisällä on mehua ja usein siemeniä (joita joskus kutsutaan "siemenkuvioiksi"). Lohkoja ja kuorta erottaa toisistaan valkoinen kuitumainen kerros, niin kutsuttu "pith", joka on usein katkeran makuinen. Joissain lajikkeissa kuori irtoaa helposti, kun taas toisissa se on tiukemmin kiinni hedelmälihassa. Appelsiinin kuorta kutsutaan usein myös "appelsiininkuoreksi".

Ravintoarvot ja terveys

Appelsiinit ovat hyvä C‑vitamiinin lähde: yksi keskikokoinen appelsiini kattaa suuren osan aikuisten päivittäisestä suosituksesta. Lisäksi ne sisältävät kuitua (mm. pektiiniä), joka voi tukea ruoansulatusta ja tasapainottaa verensokerivaihteluita. Appelsiinit sisältävät myös pieniä määriä B‑vitamiineja, kaliumia ja antioksidantteja, kuten flavonoideja.

Appelsiinimehua antaa nopeasti energiaa, mutta mehussa kuitua on vähemmän kuin kokonaisessa hedelmässä. Siksi kokonaisen appelsiinin syöminen on usein ravitsemuksellisesti suositeltavampaa kuin suuri määrä mehua. Appelsiineja käytetään osana terveellistä ruokavaliota, mutta niiden sokeripitoisuus kannattaa huomioida erityisesti henkilöillä, jotka seuraavat verensokeriaan. Väitteet siitä, että lääkärit määräävät appelsiineja diabeteksen hoitoon, eivät ole yleisesti todennettuja; vitamiinien ja kuidun saantia voidaan kuitenkin suositella osana yksilöllistä hoitosuunnitelmaa [lähde tarvitaan].

Viljely ja sadonkorjuu

Appelsiinipuita voidaan kasvattaa siemenistä, mutta kaupallisesti yleisempää on juurruttaa tai silmuuttaa viherkudoksesta otetuista pistokkaista ja istuttaa sopiville alustoille, jotta säilyy lajikkeen ominaisuudet ja tuotanto. Puiden korkeus vaihtelee lajikkeesta ja hoitotavasta riippuen, mutta ne kasvavat tyypillisesti muutamasta metristä jopa noin 10 metriin puussa. Appelsiinipuut viihtyvät aurinkoisessa, lämpimässä ilmastossa ja pitävät hyvinä, vettä läpäisevinä maaperistä.

Taudit ja tuholaiset, kuten sienitaudit ja erilaiset hyönteiset, voivat heikentää satoa. Kaupallisessa viljelyssä käytetään usein oksitusmenetelmiä ja kasvinsuojelua sadon turvaamiseksi. Sadonkorjuu tehdään yleensä käsin tai kevyin mekanisoiduin menetelmin, kun hedelmät ovat kypsiä ja niillä on haluttu maku ja väri.

Käyttö, säilytys ja lajikkeet

Appelsiineja syödään tuoreina, käytetään mehuina, hillona, leivonnaisissa ja ruoanlaitossa. Kuori antaa aromia ja öljyjä, joita käytetään sekä ruoanlaitossa että kosmetiikassa. Kuoriraaste (eli "zest") on yleinen mauste leivonnassa ja kastikkeissa.

• Varastointi: Appelsiinit säilyvät huoneenlämmössä lyhyen aikaa, mutta pidempään parhaan laadun säilyttämiseksi ne kannattaa pitää viileässä (esimerkiksi jääkaapissa hedelmäosastolla). Kuori suojaa hedelmää, minkä vuoksi appelsiinit ovat kuljetuksen ja varastoinnin kannalta kestävämpiä kuin monet muut tuoreet hedelmät.
• Lajikkeet: On lukuisia lajikkeita—esimerkiksi makeat veriappelsiinit, siemenettömät lajikkeet ja happamammat typerimmin käytetyt appelsiinit mehuun. Lajike vaikuttaa makuun, kuoren paksuuteen ja mehuun.

Historia ja kulttuuri

Oranssi väri on saanut nimensä hedelmästä. Sana "appelsiini" ja englannin "orange" juontuvat historiallisista kielimuodoista (esim. sanskritin ja persian kautta tullut sana), ja appelsiinin historia liittyy laajasti kauppaan ja viljelyyn Aasiasta muualle maailmaan. Sana "appelsiini" on myös kieltenhuollollisesti kiinnostava: englanninkielisten sanojen joukossa "orange" on tunnettu esimerkki sanaa, jolla ei ole yleistä täydellistä loppusointua (englanninkielisistä sanoista, jotka eivät rimmaa minkään kanssa).

Kulttuuriset ja lääketieteelliset käyttötavat

Appelsiinia käytetään monissa kulttuureissa myös kosmetiikassa ja perinteisessä lääketieteessä, esimerkiksi eteeristen öljyjen muodossa tai kuorista valmistettuna uutteena. Näiden käyttömuotojen teho ja turvallisuus vaihtelevat, ja tieteelliset todisteet eivät aina tue kaikkia perinteisiä väitteitä [lähde tarvitaan].

Yhteenvetona: appelsiini on monipuolinen ja laajalti viljelty hedelmä, joka tarjoaa merkittävän annoksen C‑vitamiinia ja muita ravintoaineita. Se on sekä kuluttajien arkipäiväinen hedelmä että tärkeä raaka‑aine elintarvike‑ ja kosmetiikkateollisuudelle.

Historia

Makeat appelsiinipuut tuotiin Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin Intiasta 1400-luvulla. Sitä ennen Italiassa viljeltiin vain hapanappelsiineja. Nimi on peräisin sanskritin kielen sanasta, joka on tullut persian ja arabian kautta. Euroopasta appelsiinipuita vietiin Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Australiaan, joissa kaikissa viljellään appelsiineja myyntiin.

On olemassa useita erilaisia makeiden appelsiinien lajeja. Yksi yleisimmistä lajeista on Valencian appelsiini, joka on kotoisin Espanjasta ja jota viljellään myös Afrikassa ja Australiassa. Se on yksi tärkeimmistä "kaupallisista" appelsiineista. (Tämä tarkoittaa, että sitä kasvatetaan kaupoissa myytäväksi.)

Erästä makean appelsiinin tyyppiä kutsutaan "veriappelsiiniksi" tai "sanguine appelsiiniksi" (sanguine tarkoittaa verenpunaista). Näissä appelsiineissa on usein punaisia merkkejä kuoressa, ja jotkin sisäpuolen osat näyttävät siltä kuin niissä olisi verta. Joistakin veriappelsiineista saadaan rubiininpunaista mehua.

1850-luvulla Brasiliassa luostarin puutarhassa kasvava puu tuotti hyvin outoja hedelmiä. Jokaisen appelsiininkuoren sisällä oli suuri appelsiini, jossa ei ollut siemeniä. Appelsiinin alaosassa oli pienempiä osia, jotka näyttivät pienemmältä litistyneeltä appelsiinilta saman kuoren sisällä, joka oli todellisuudessa isomman appelsiinin kaksonen. Pieni appelsiini muodosti appelsiininkuoren alaosaan oudon kohouman, joka näytti aivan ihmisen navalta tai napalta. Nämä appelsiinit nimettiin "napa-appelsiineiksi". Ne maistuivat hyvin makeilta, niissä ei ollut siemeniä ja ne kuorittiin melko helposti. Tämä teki niistä erittäin hyvän appelsiinin kaupalliseen viljelyyn. Ne eivät kuitenkaan voineet kasvaa siemenistä. Ne saattoivat kasvaa vain pistokkaista. Nykyään näitä appelsiinipuita on istutettu tuhansia pistokkaista. "Navel-appelsiineja" viljellään Kaliforniassa ja viedään moniin maailman maihin. Jokaisella maailman napa-appelsiinilla on sama geneettinen rakenne kuin Brasilian luostarissa sijaitsevan puun appelsiinilla.

Mandariinien, pienten litteiden appelsiinien, joiden kuori irtoaa helposti, uskotaan olevan peräisin Kiinasta. Nykyään on olemassa useita lajikkeita. Niitä ovat muun muassa mandariinit, jotka ovat punaisempia kuin useimmat mandariinit, ja klementiinit, jotka ovat suuria, sileitä ja pulleita. Kaikenlaiset mandariinit ovat erittäin käyttökelpoisia lounaslaatikko-hedelmiä, koska ne on helppo kuoria ja syödä, mutta ne eivät puristu helposti.

Nykyään monet maailman ihmiset syövät appelsiinin tai juovat appelsiinimehua joka päivä, koska appelsiinit ovat yksi parhaista ja halvimmista C-vitamiinin lähteistä. Ihmisen elimistö, toisin kuin monien muiden eläinten, ei valmista C-vitamiinia, joten ihminen tarvitsee C-vitamiinia ruokavaliossaan säännöllisesti. (C-vitamiini auttaa kehoa kasvamaan, parantamaan haavoja ja torjumaan infektioita.) Appelsiinit ovat myös erittäin hyvä ravintokuidun lähde. Ne eivät kuitenkaan sisällä suuria määriä kivennäisaineita. Jos henkilö syö appelsiinin ja banaanin yhdessä, hän on saanut erittäin ravitsevan välipalan, joka sisältää sekä vitamiineja että kivennäisaineita. Appelsiinit ovat makeita ja mehukkaita.

Näitä appelsiineja kutsutaan nimellä "Ambersweets".

Perinteet

• Appelsiinipuut ovat monissa kulttuureissa rakkauden ja avioliiton symboli. Appelsiineja on joskus nähty renessanssiajan maalauksissa, joissa on aviopareja. Yksi kuuluisimmista on Jan van Eyckin "Arnolfinin hääkuva".
• Morsiamet käyttävät perinteisesti appelsiininkukkia hiuksissaan tai kantavat niitä kimpussaan häissään. Appelsiininkukat ovat usein osa hääkakun koristelua.
• Kuningatar Victoria sai mieheltään Albertilta kullasta ja emalista valmistetun appelsiininkukista koostuvan kruunukorun. Kun heidän lapsensa syntyivät, hän pyysi koruseppää lisäämään korunaan pieniä vihreitä appelsiineja.
• Jos appelsiini kuoritaan veitsellä, kuori voidaan leikata irti yhtenä pitkänä, ehjänä palana. Joissakin maissa koulutytöt laulavat riimiä ja heittävät pitkän appelsiininkuoren olkapäänsä yli ja katsovat sitten, miten se putoaa, löytääkseen heitä rakastavan pojan nimen alkukirjaimen.
• Joissakin maissa veriappelsiinit ovat Jeesuksen kuoleman symboli.
• Joissakin Euroopan maissa "Christingle" on joulukoriste, jossa käytetään appelsiinia ja kynttilää symboloimaan Jeesuksen rakkautta maailmaa kohtaan.
• Kylmissä maissa, joissa hedelmiä oli niukasti, jouluna annettiin usein appelsiini. Englannissa oli perinteistä täyttää lapsen joulusukan kärki rusinoilla, manteleilla ja appelsiineilla.
• Appelsiininkuori voidaan kuivata ja käsitellä sokerilla. Se on joulutorttujen ainesosa.
• Appelsiineista valmistetaan joskus makean tuoksuista pomanderia huoneen tuoksuttamiseksi. Tämä tehdään pistämällä neilikanvarret appelsiiniin ja antamalla appelsiinin kuivua.
• Appelsiinihilloa kutsutaan marmeladiksi. Perinteisesti sitä on sanottu valmistetun ensimmäisen kerran Skotlannin kuningatar Marialle tai Marie Antoinettelle, kun he olivat sairaita. Kumpikaan näistä tarinoista ei pidä paikkaansa, sillä marmeladia valmistettiin Portugalissa jo vuosia ennen kummankaan syntymää. Termi "marmeladi", joka alun perin tarkoitti kvittenihilloa (portugaliksi "marmelada"), juontaa juurensa portugalilaisesta sanasta marmelo, joka tarkoittaa tätä hedelmää.
• Englantilainen lastenlaulu Lontoon kirkonkelloista alkaa säkeellä "'Oranges and Lemons' say the Bells of St. Clements...".

Moravialaista jumalanpalvelusta varten valmistellut kristinuskonlehdet

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mihin termi oranssi viittaa?

K: Mistä makeat appelsiinit ovat peräisin?

K: Mistä tunnistat appelsiinipuun?

K: Mitä appelsiinin ulkokerros sisältää?

K: Onko useimpien appelsiinityyppien jokaisessa lohkossa siemeniä?

K: Miksi appelsiinit ovat tärkeitä ravinnonlähteitä monissa osissa maailmaa?

Kysymys: Mihin muuhun tarkoitukseen appelsiinia käytetään sen lisäksi, että sitä syödään hedelmänä?

Hae kirjaimella