Mihail Bulgakov (15. toukokuuta [O.S. 3. toukokuuta] 1891 - 10. maaliskuuta 1940) oli neuvostoliittolainen venäläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka toimi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Hänet tunnetaan parhaiten romaanistaan Mestari ja Margarita, jota on kutsuttu yhdeksi 1900-luvun mestariteoksista.

Suuri osa Bulgakovin teoksista voidaan parhaiten kuvata maagiseksi realismiksi, jossa fantasia tunkeutuu siihen, mikä aluksi näytti olevan tavallinen arkipäiväinen kohtaus.

Elämä ja koulutus

Mihail Bulgakov syntyi Kiovassa keisarillisessa Venäjässä. Alun perin hän opiskeli lääketiedettä Kiovan yliopistossa ja toimi nuorena lääkärinä sekä ensimmäisen maailmansodan aikana että sisällissodan aikana. Kokemukset lääkärintyöstä ja ihmiskohtaloista näkyvät myöhemmissä novelleissa jaromaanien hahmoissa.

Kirjailijanura ja teatterityö

1920-luvulta lähtien Bulgakov luopui lääketieteellisestä urasta ja ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi ja näytelmäkirjailijaksi. Hänen varhaisia menestyksiään ovat muun muassa romaani Valkea kaarti ja useat satiiriset, fantastiset kertomukset kuten Kohtalokkaat munat sekä novelli Koira ja sydän (The Heart of a Dog). Romaanista sovitetut näytelmät, esimerkiksi Turbinin päivät, herättivät suurta huomiota ja olivat pitkään repertuaarissa moskovalaisissa teattereissa.

Bulgakovin suhde Neuvostoliiton kulttuuriviranomaisiin oli vaikea: monet hänen näytelmistään ja proosateoksistaan kohtasivat sensuuria, ja useita teoksia kiellettiin tai muokattiin voimakkaasti. Tästä huolimatta hän jatkoi kirjoittamista ja teki myös ooppera- ja teatterikäsikirjoituksia sekä työskenteli teatterin käytännön tehtävissä.

Tyyli ja teemat

Bulgakovin tuotannolle on ominaista ironinen yhdistelmä realismia ja yliluonnollista, jossa arkipäiväinen kohtaa outouden. Hänen kertomuksissaan esiintyy usein satiiria, vahva moraalinen pohdinta sekä kriittinen suhtautuminen byrokratiaan ja totalitarismiin. Ihmissuhteet, taiteilijan asema yhteiskunnassa ja yksilön vapauden kysymykset toistuvat teemoina.

Pääteokset

  • Valkea kaarti (romaani, 1920-luku) – kuvaa sisällissodan aikaisia tapahtumia ja perheiden kohtaloita.
  • Turbinin päivät (näytelmä, perustuu Valkeaan kaartiin) – pitkään suosittu näytelmä moskovalaisessa teatterielämässä.
  • Kohtalokkaat munat (novelli) – satiirinen tieteiskertomus, jossa tieteellinen kokeilu aiheuttaa hallitsemattomia seurauksia.
  • Koira ja sydän (novelli) – satiiri, jossa eläimen ja ihmisen rajat hämärtyvät ja kommentoidaan yhteiskuntaa.
  • Mestari ja Margarita (keskeinen romaani, työstetty 1920–1940) – monitahoinen, fantastinen kertomus hyvästä ja pahasta, rakkaudesta ja taiteen asemasta. Teos julkaistiin laajemmin vasta kuoleman jälkeen ja on nykyään Bulgakovin tunnetuin teos.
  • Teatterikirja / Musta lumi (teatrainen romaani, osin julkaistu postuumisti) – satiirinen kuvaus teatterimaailmasta ja kirjailijan kokemuksista.

Sensuuri, kohtaaminen vallan kanssa ja viimeiset vuodet

Bulgakov koki toistuvia vaikeuksia sensuurin kanssa: näytelmät evättiin, novellit kiellettiin ja hän menetti toimeentuloaan. Tunnettu tapaus on hänen yhteydenottonsa viranomaisiin, jonka seurauksena hän sai ajoittain mahdollisuuksia työskennellä teattereissa. Viimeisinä vuosinaan hän työskenteli enimmäkseen Moskovassa ja yritti saada valmiiksi suurta romaaniaan, Mestaria ja Margaritaa. Kirjailija tuhosi osan luonnoksistaan epätoivossa, mutta myöhemmin säilyneet käsikirjoitukset antoivat mahdollisuuden romaanin postuumiin julkaisuihin.

Perintö ja vaikutus

Bulgakovin maine kasvoi merkittävästi kuoleman jälkeen. Erityisesti Mestari ja Margarita on saanut laajaa kansainvälistä huomiota ja käännetty useille kielille. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet myöhempiin kirjailijoihin, näyttämötaiteeseen ja populaarikulttuuriin. Nykyään Bulgakovia pidetään yhtenä tärkeimmistä 1900-luvun venäläisistä kirjailijoista.

Henkilökohtainen elämä ja kuolema

Bulgakov eli suurimman osan aikuiselämäänsä Moskovassa ja piti yhteyttä moniin taiteilijoihin ja teatterivaikuttajiin. Hän kuoli Moskovassa 10. maaliskuuta 1940 pitkäaikaiseen sairauteen; kuolinsyyksi mainitaan yleisesti munuaisten rappeuma (nephroskleroosi). Kuoleman jälkeen hänen maineensa ja teostensa arvostus on kasvanut merkittävästi.

Nykyään Bulgakovin elämä ja teokset tutkitaan laajasti, ja hänen kirjojaan luetaan sekä kirjallisuustieteessä että yleisön keskuudessa. Erityisesti Mestari ja Margarita nähdään usein esimerkkinä siitä, kuinka kaunokirjallisuus voi käsitellä poliittisia, eettisiä ja filosofisia kysymyksiä maagisen realismin keinoin.