Vuorikärppä | näätälaji

Kuvaus

Urokset ovat noin 320-630 mm (12,5-17 tuumaa) pitkiä. Urokset voivat painaa 8-12 oz (230-340 g). Naaraat ovat hieman pienempiä. Ne ovat 309-377 mm (12-15 tuumaa) pitkiä. Naaraat painavat noin 4-8 oz (110-230 g). Kesäturkki on harmaasta harmaanruskeaan vaihteleva turkki, jossa on hieman vaaleankeltaista. Talviturkki on enemmän tumman keltainen, jossa on hieman ruskeaa. Molempina vuodenaikoina vatsan alaosa on vaaleankeltainen tai kermanvalkoinen.

Levinneisyys ja elinympäristö

Tämä näätä elää korkealla sijaitsevissa ympäristöissä sekä kallioisella tundralla ja ruohoisilla metsäalueilla. Tämä näätä lepää kallion raoissa, puunrungoissa ja muiden eläinten tai aiemmin saalistamiensa eläinten hylkäämissä koloissa. Tämän eläimen kotiseudun koko on tällä hetkellä tuntematon.

Lajin maantieteellinen levinneisyysalue ulottuu Aasiaan Kazakstanista, Tiibetistä ja Himalajalta Mongoliaan, Koillis-Kiinaan, Etelä-Siperiaan, Koreaan ja joihinkin Venäjän osiin. Lajin yleisin esiintymisalue on kuitenkin Ladakh, Intia.

Lisääntyminen

Kaiken kaikkiaan näiden eläinten uskotaan elävän yksin, paitsi parittelun aikana. Vuoristonäätä lisääntyy kerran vuodessa. Urokset taistelevat naaraista. Vuorennäätä parittelee yleensä helmi-maaliskuussa, ja poikaset syntyvät yleensä toukokuussa. Tiineysaika on 30-49 päivää. Vuorennäätä synnyttää yhdestä kahdeksaan poikasta. Poikaset ovat sokeita, eikä niiden turkki ole hyvin kehittynyt. Imetys kestää noin kaksi kuukautta. Vieroituksen jälkeen poikasista tulee itsenäisiä, mutta ne elävät edelleen sisarustensa kanssa syksyyn asti. Poikaset pystyvät lisääntymään seuraavalla kaudella, kun ne ovat vajaan vuoden ikäisiä.

Behavior

Vuoristonäätä osaa kiipeillä, juosta ja uida. Pitkän ruumiin ja lyhyiden jalkojen ansiosta ne ovat erittäin ketteriä. Vuorennäätä on yleensä yöeläin, mutta se voi metsästää päivällä. Vaikka ne elävät yksin, ne kommunikoivat keskenään näkö- ja ääniyhteyden avulla. Tällä eläimellä on erittäin hyvä näkö. Ne kommunikoivat myös äänen avulla varoittaakseen saalistajia, suojellakseen reviiriään ja parittelun yhteydessä. Pelästyessään ne pitävät kovaa sirkutusääntä ja erittävät erittäin haisevaa hajua.

Feeding

Vuoristo-näädät ovat lihansyöjiä. Ne syövät pääasiassa pikejä ja myyriä. Niillä on tärkeä ekologinen tehtävä myyräpopulaation hallinnassa. Lisäksi se syö piisamia, kaneja, maaoravia, pikkulintuja, liskoja, sammakoita, kaloja ja hyönteisiä.

Uhkat

Joitakin uhkia, joiden vuoksi näätä on lähes uhanalainen, ovat muun muassa elinympäristön muutokset, jotka johtuvat pääasiassa ihmisen toiminnasta. Muut vaarat, kuten tieliikenne, voivat vähentää niiden populaatiota. Karjan, vuohien ja lampaiden harjoittama liikalaiduntaminen aiheuttaa näädän saaliin vähenemisen, koska sen piilopaikat ja ravinto vähenevät.

Suojelutilanne

IUCN:n mukaan sen suojelutilanne on "lähes uhanalainen", koska sen katsotaan olevan merkittävässä taantumassa. Se vaatii seurantaa pääasiassa elinympäristön ja luonnonvarojen häviämisen vuoksi.