Vuorinäätä (Mustela altaica) — tietoa, ominaisuudet ja levinneisyys
Tutustu Vuorinäätä (Mustela altaica): lajin ominaisuudet, käyttäytyminen, elinalueet ja uhanalaisuus — kattava opas kuvineen ja kartoin.
Vuorinäätä (Mustela altaica) on näätäeläinlaji. Sitä kutsutaan myös nimellä vaalea näätä, Altai-näätä tai solongoi.
Ulkonäkö ja tuntomerkit
Vuorinäätä on siro, pitkäruumiinen näätäeläin, jolla on suhteellisen pitkä häntä ja terävä kuono. Turkki vaihtelee väriltään alueittain ja vuodenaikojen mukaan: kesällä se on yleensä ruskeanpunertava tai kellertävän ruskea, talviturkki voi vaaleta mutta ei kaikilla kannoilla muutu täysin valkoiseksi kuten esimerkiksi metsäjäniksen tai kärpän talviturkki. Useimmilla yksilöillä hännän kärjessä voi olla tumma tai musta sävy, mutta tämäkin vaihtelee.
Koko ja paino
Vuorinäätä on pieni näätäeläin. Aikuisten pituus (pyrstö mukaan lukien) on yleensä noin 25–40 cm, ruumiin pituus noin 18–30 cm ja hännän pituus noin 8–13 cm. Paino vaihtelee yksilöittäin ja vuodenajan mukaan, tyypillisesti se on yli 100 gramman mutta alle 400 gramman haarukassa.
Elintavat ja käyttäytyminen
Vuorinäätä on pääasiassa yksineläjä, aktiivinen sekä päivällä että hämärissä. Se on taitava kiipeilijä ja liukkaana saalistajana liikkuu nopeasti kivikkoisissa maastoissa ja vuoristonevikoilla. Vuorinäätä käyttää saalistuksessa hyväkseen kapeita käytäviä ja koloja, joihin pienet jyrsijät vetäytyvät.
Ravinto
Vuorinäätä on petoeläin, jonka pääasiallinen ravinto koostuu pienistä nisäkkäistä: pikaista (Ochotona-lajit), myyristä, hiiristä ja muista jyrsijöistä. Se syö myös satunnaisesti pieniä lintuja, linnunmunia ja hyönteisiä. Saalistus tapahtuu aktiivisesti metsästyksen ja vaanimisen yhdistelmällä.
Lisääntyminen
Lisääntyminen ajoittuu yleensä keväälle. Naaras synnyttää kerralla muutamasta poikasesta useampaan yksilöön; poikasten määrä vaihtelee, usein 2–8 poikasta. Emo hoitaa poikasia pesässä useita viikkoja ennen kuin ne alkavat pyrkiä omille teilleen.
Elinympäristö ja levinneisyys
Vuorinäätä elää pääasiassa vuoristo- ja ylänköalueilla Keski- ja Itä-Aasiassa. Sen esiintymisalueisiin kuuluvat muun muassa Altai- ja Sayan-vuoristot, Tien Shan, Pamir ja osia Tiibetin ja Mongolian vuoristoalueista sekä ympäröivät alueet. Laji on sopeutunut kivikkoisiin rinneympäristöihin, alpihumusoihin, vuoristoniittyihin ja joissain paikoissa myös metsänreunoihin. Sitä tavataan usein korkeilla paikoilla, jopa useiden tuhansien metrien korkeudessa.
Suojelu ja uhat
IUCN-luokituksen mukaan vuorinäätä on yleisesti luokiteltu vähähuoliseksi (Least Concern), koska sillä on laaja levinneisyysalue. Paikallisesti populaatiot voivat kuitenkin kohdata uhkia, kuten elinympäristöjen pirstoutumista, saalistajiin kohdistuvaa metsästystä ja ansakuolemia turkistarhauksen ja riistanarvioiden vuoksi, sekä saaliseläinten (esim. pikaiden ja myyrien) vähenemistä torjunta-aineiden tai elinympäristömuutosten takia. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset vuoristoekosysteemeihin voivat muuttaa lajin elinmahdollisuuksia.
Miten havaita vuorinäätä
- Havainnot tapahtuvat usein liikkuessa vuoristossa: näätä voi vilahtaa kivikon välissä tai jyrkänteen reunalla.
- Piilokoira- tai villikameroilla tallentuu ajoittain vuorinäätien liikkumista.
- Eläimen ulosteet ja jäljet voivat paljastaa läsnäolon; jäljet ovat pieniä ja pitkänomaisia tassunjälkiä, ja ulosteissa voi näkyä saalistettua ruoanjäännöstä.
Tutkimus ja tiedon puutteet
Vaikka lajin yleinen levinneisyys tunnetaan, paikallisten populaatioiden tiheydestä ja pitkän aikavälin kehityksestä on vähän tarkkoja tietoja. Tarvitaan lisää kenttätutkimuksia, kartoituksia ja seurantoja, jotta voidaan arvioida suojelutoimien tarvetta ja seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Yhteenveto
Vuorinäätä (Mustela altaica) on Keski- ja Itä-Aasian vuoristoissa elävä pieni peto, joka on sopeutunut karuihin ja kivikkoisiin elinympäristöihin. Se saalistaa pääasiassa pieniä jyrsijöitä ja on luonteeltaan yksineläjä ja taitava liikkeissään. Vaikka laji ei kansainvälisesti ole suurissa uhanalaisuusriskissä, paikalliset uhkatekijät ja tietojen puute tekevät seurannasta ja suojelusta tärkeää.
Kuvaus
Urokset ovat noin 320-630 mm (12,5-17 tuumaa) pitkiä. Urokset voivat painaa 8-12 oz (230-340 g). Naaraat ovat hieman pienempiä. Ne ovat 309-377 mm (12-15 tuumaa) pitkiä. Naaraat painavat noin 4-8 oz (110-230 g). Kesäturkki on harmaasta harmaanruskeaan vaihteleva turkki, jossa on hieman vaaleankeltaista. Talviturkki on enemmän tumman keltainen, jossa on hieman ruskeaa. Molempina vuodenaikoina vatsan alaosa on vaaleankeltainen tai kermanvalkoinen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Tämä näätä elää korkealla sijaitsevissa ympäristöissä sekä kallioisella tundralla ja ruohoisilla metsäalueilla. Tämä näätä lepää kallion raoissa, puunrungoissa ja muiden eläinten tai aiemmin saalistamiensa eläinten hylkäämissä koloissa. Tämän eläimen kotiseudun koko on tällä hetkellä tuntematon.
Lajin maantieteellinen levinneisyysalue ulottuu Aasiaan Kazakstanista, Tiibetistä ja Himalajalta Mongoliaan, Koillis-Kiinaan, Etelä-Siperiaan, Koreaan ja joihinkin Venäjän osiin. Lajin yleisin esiintymisalue on kuitenkin Ladakh, Intia.
Lisääntyminen
Kaiken kaikkiaan näiden eläinten uskotaan elävän yksin, paitsi parittelun aikana. Vuoristonäätä lisääntyy kerran vuodessa. Urokset taistelevat naaraista. Vuorennäätä parittelee yleensä helmi-maaliskuussa, ja poikaset syntyvät yleensä toukokuussa. Tiineysaika on 30-49 päivää. Vuorennäätä synnyttää yhdestä kahdeksaan poikasta. Poikaset ovat sokeita, eikä niiden turkki ole hyvin kehittynyt. Imetys kestää noin kaksi kuukautta. Vieroituksen jälkeen poikasista tulee itsenäisiä, mutta ne elävät edelleen sisarustensa kanssa syksyyn asti. Poikaset pystyvät lisääntymään seuraavalla kaudella, kun ne ovat vajaan vuoden ikäisiä.
Behavior
Vuoristonäätä osaa kiipeillä, juosta ja uida. Pitkän ruumiin ja lyhyiden jalkojen ansiosta ne ovat erittäin ketteriä. Vuorennäätä on yleensä yöeläin, mutta se voi metsästää päivällä. Vaikka ne elävät yksin, ne kommunikoivat keskenään näkö- ja ääniyhteyden avulla. Tällä eläimellä on erittäin hyvä näkö. Ne kommunikoivat myös äänen avulla varoittaakseen saalistajia, suojellakseen reviiriään ja parittelun yhteydessä. Pelästyessään ne pitävät kovaa sirkutusääntä ja erittävät erittäin haisevaa hajua.
Feeding
Vuoristo-näädät ovat lihansyöjiä. Ne syövät pääasiassa pikejä ja myyriä. Niillä on tärkeä ekologinen tehtävä myyräpopulaation hallinnassa. Lisäksi se syö piisamia, kaneja, maaoravia, pikkulintuja, liskoja, sammakoita, kaloja ja hyönteisiä.
Uhkat
Joitakin uhkia, joiden vuoksi näätä on lähes uhanalainen, ovat muun muassa elinympäristön muutokset, jotka johtuvat pääasiassa ihmisen toiminnasta. Muut vaarat, kuten tieliikenne, voivat vähentää niiden populaatiota. Karjan, vuohien ja lampaiden harjoittama liikalaiduntaminen aiheuttaa näädän saaliin vähenemisen, koska sen piilopaikat ja ravinto vähenevät.
Suojelutilanne
IUCN:n mukaan sen suojelutilanne on "lähes uhanalainen", koska sen katsotaan olevan merkittävässä taantumassa. Se vaatii seurantaa pääasiassa elinympäristön ja luonnonvarojen häviämisen vuoksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Minkälainen eläin on vuoristonäätä?
V: Vuoristometso (Mustela altaica) on eräs näätäeläinlaji.
K: Millä muilla nimillä vuoristometso tunnetaan?
V: Vuoristometso tunnetaan myös nimillä pale weasel, Altai weasel tai solongoi.
K: Missä vuoristometso esiintyy?
V: Vuoristopyy on kotoisin Keski-Aasiasta ja osasta Siperiaa.
K: Kuinka suuri vuoristometso on?
V: Vuorennäätä kasvaa tyypillisesti noin 12 tuuman pituiseksi ja painaa 4-7 unssia.
K: Minkä värinen turkki vuoristometsällä on?
V: Vuoristo-näädän yläruumiin turkki on yleensä harmaanruskea, kun taas sen alapuolella on valkoinen turkki.
K: Koostuuko vuoristometsän näädän ruokavalio pääasiassa pienistä nisäkkäistä?
V: Kyllä, vuoristonäätä syö pääasiassa pieniä nisäkkäitä, kuten myyriä, hiiriä, hamstereita ja varpuja. Ne syövät myös lintuja, munia, hyönteisiä ja raatoja, jos niitä on saatavilla.
K: Onko vuoristometso uhanalainen?
V: Ei, vaikka se on IUCN:n punaisella listalla luokiteltu lähes uhanalaiseksi, koska sen elinympäristö on hävinnyt metsäkadon ja turkisten metsästyksen vuoksi joillakin alueilla.
Etsiä