Antiikki | laaja termi pitkälle kulttuurihistorialliselle ajanjaksolle Välimeren ympärillä
Klassinen antiikki (myös klassinen aikakausi tai klassinen kausi) on laaja termi Välimeren alueen pitkälle kulttuurihistorialliselle ajanjaksolle. Siihen kuuluvat muinaisen Kreikan ja muinaisen Rooman sivilisaatiot, joita kutsutaan kreikkalais-roomalaiseksi maailmaksi.
Klassinen antiikki on ajanjakso, jolloin kreikkalainen ja roomalainen kirjallisuus (kuten Aiskhylos, Ovidius ja muut) kukoisti. Konvention mukaan ajanjakso alkaa Homeroksen teoksista (8.-7. vuosisata eKr.) ja päättyy kristinuskon tuloon ja Rooman valtakunnan rappioon (5.-6. vuosisata jKr.).
Arkaainen kausi (8.-6. vuosisata eaa.)
Klassisen antiikin varhaisin ajanjakso ajoittui ennen kuin historialliset lähteet ilmestyivät uudelleen pronssikauden romahduksen jälkeen. Varhaisimmat kreikkalaiset aakkoskirjoitukset ovat 8. vuosisadan alkupuoliskolta. Homeroksen oletetaan yleensä eläneen 8. tai 7. vuosisadalla, ja hänen elinaikansa katsotaan usein merkitsevän klassisen antiikin alkua. Ensimmäisten antiikin olympialaisten perinteinen ajankohta, 776 eaa., sijoittuu myös tähän aikaan. Roomalaisen legendan mukaan Rooman kaupunki perustettiin vuonna 753 eaa. Varhaisin asutus roomalaisella Forumilla näyttää tapahtuneen samoihin aikoihin.
Foinikialaiset
Foinikialaiset levittäytyivät alun perin Levantin satamista käsin, ja 8. vuosisadalla he hallitsivat Välimeren kauppaa. Karthago perustettiin vuonna 814 eaa., ja vuoteen 700 eaa. mennessä karthagolaiset olivat vakiinnuttaneet asemansa Sisiliassa, Italiassa ja Sardiniassa, mikä aiheutti eturistiriitoja Etrurian kanssa.
Kreikka
Kreikan pimeää keskiaikaa seurannut arkaaiskausi merkitsi demokratian, filosofian, teatterin ja runouden nousua sekä kirjakielen (joka oli kadonnut pimeän keskiajan aikana) elvyttämistä.
Arkaaisen kauden loppupuolen keramiikkatyylejä ovat mustakuvioiset keramiikkatyylit, jotka alkoivat Korintissa 7. vuosisadalla eaa. Sen seuraaja oli punakuvioinen tyyli, jonka Andokidit kehittivät noin vuonna 530 eaa.
Klassinen Kreikka (5.-4. vuosisata eKr.)
Antiikin Kreikan klassinen kausi alkoi Ateenan tyrannian kukistumisesta vuonna 510 eaa. ja päättyi Aleksanteri Suuren kuolemaan vuonna 323 eaa. välillä. Tänä aikana käytiin pitkä taistelu Spartan ja Ateenan välillä sekä kreikkalaisten ja persialaisten väliset sodat. Makedonian nousu 4. vuosisadalla kumosi kaikki muut poliittiset järjestelmät, ainakin joksikin aikaa.
Rooman valtakunnan laajuus Trajanuksen aikana 117
Rooman tasavallan ja Rooman valtakunnan laajuus vuonna 218 eaa. (tummanpunainen), 133 eaa. (vaaleanpunainen), 44 eaa. (oranssi), 14 jKr. (keltainen), 14 jKr. jälkeen (vihreä) ja suurin laajuus Trajanuksen aikana 117 (vaaleanvihreä).
Delian liitto ("Ateenan valtakunta") juuri ennen Peloponnesoksen sotaa vuonna 431 eaa.
Hellenistinen kausi (330-146 eaa.)
Hellenistinen kausi alkoi Aleksanterin myötä, jolloin kreikasta tuli kieli pitkälle Kreikan ulkopuolelle, ja hellenistinen kulttuuri tuli kosketuksiin Persian, Keski-Aasian, Intian ja Egyptin kulttuurien kanssa. Hellenistinen kausi päättyi Rooman tasavallan nousuun suurvallaksi 2. vuosisadalla eaa. ja Rooman Kreikan valloitukseen vuonna 146 eaa.
Rooman tasavalta (5.-1. vuosisata eKr.)
Forum Romanum oli keskeinen alue, jonka ympärille antiikin Rooma kehittyi.
Muinaisen Rooman tasavaltainen kausi alkoi monarkian kukistuttua noin vuonna 509 eaa. ja kesti yli 450 vuotta, kunnes se kukistui useiden sisällissotien ja keisarikunnan kauden aikana.
Rooman valtakunta (1. vuosisata eKr. - 5. vuosisata jKr.)
Tasavallan tarkan lopun määrittäminen on kiistanalainen asia. Tuon ajan Rooman kansalaiset eivät tunnustaneet, että tasavalta oli lakannut olemasta.
Voidaan sanoa, että Roomalla oli jo keisarillinen luonne. Sillä ei ollut keisaria, kun se valloitti Gallian, Illyrian, Kreikan, Hispanian ja Aasian roomalaisen provinssin.
Myöhäisantiikki (4-6. vuosisata jKr.)
Myöhäisantiikin aikana kristinusko nousi Konstantinus I:n aikana, ja lopulta siitä tuli Rooman keisarillinen kultti vuonna 393. Germaaniheimojen peräkkäiset hyökkäykset merkitsivät läntisen imperiumin loppua 5. vuosisadalla, mutta itäinen imperiumi säilyi koko keskiajan Bysantin valtakuntana.
Länsi- ja Itä-Rooman valtakunnat vuoteen 476 mennessä
Herätysliike
Kreikan ja Rooman muinaisten kunnioittaminen vaikutti politiikkaan, filosofiaan, kuvanveistoon, kirjallisuuteen, teatteriin, koulutukseen, arkkitehtuuriin ja jopa seksuaalisuuteen.
Politiikassa Rooman keisarin läsnäolo koettiin toivottavaksi vielä kauan keisarikunnan kaatumisen jälkeen. Tämä suuntaus saavutti huippunsa, kun Kaarle Suuri kruunattiin "Rooman keisariksi" vuonna 800, mikä johti Pyhän Rooman keisarikunnan muodostamiseen. Tältä ajalta juontaa juurensa käsitys, jonka mukaan keisari on pelkkää kuningasta korkeampi monarkki. Tämän poliittisen ihanteen mukaan Rooman valtakunta olisi aina olemassa, valtio, jonka toimivalta ulottui koko sivistyneeseen läntiseen maailmaan.
Alateemat
- Muinainen historia
- Muinainen Kreikka
- Muinainen Rooma
- Dacia
- Roman Dacia
- Roomalainen Britannia
- Hispania
- Muinainen Makedonia
- Gallia
- Carthage
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kofun-kausi (Japani, 250 eKr. - 538 eKr.)
- Asukan kausi (Japani, 538 eKr. - 710 eKr.)
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on klassinen antiikki?
V: Klassinen antiikki on laaja termi Välimeren alueen pitkälle kulttuurihistorialliselle ajanjaksolle, johon kuuluvat muinaisen Kreikan ja muinaisen Rooman sivilisaatiot.
Q: Milloin tämä ajanjakso alkoi?
V: Tämän ajanjakson sanotaan perinteisesti alkaneen Homeroksen teoksista 8.-7. vuosisadalla eaa.
K: Milloin se päättyi?
V: Se päättyy kristinuskon tuloon ja Rooman valtakunnan rappeutumiseen 5.-6. vuosisadalla jKr.
K: Mitkä ovat esimerkkejä kirjallisuudesta tältä ajanjaksolta?
V: Esimerkkeinä mainittakoon Aiskhylos, Ovidius ja muut kreikkalaisten ja roomalaisten kirjailijoiden teokset.
K: Kuka oli Homeros?
V: Homeros oli muinainen kreikkalainen runoilija, joka kirjoitti tämän ajanjakson aikana eepoksia, kuten Ilias ja Odysseia.
K: Miten kristinusko saapui tämän ajanjakson aikana?
V: Kristinusko saapui tänä aikana Jeesuksen seuraajien Jeesuksen kuoleman jälkeen tekemän lähetystyön kautta, joka lopulta levisi koko Eurooppaan ja sen ulkopuolelle.
K: Mikä aiheutti Rooman valtakunnan rappion tällä aikakaudella?
V: Rooman valtakunnan rappeutuminen johtui useista eri tekijöistä, kuten taloudellisesta epävakaudesta, sotilaallisesta ylikuluttamisesta, poliittisesta korruptiosta, ulkopuolisten voimien hyökkäyksistä ja sisäisistä sisällissodista.
