Benin – Länsi-Afrikan tasavalta: historia, kielet ja uskonto
Benin — Länsi-Afrikan monimuotoinen tasavalta: historia Dahomeysta itsenäisyyteen, ranska ja paikalliskielet, uskonnot vodunista katolisuuteen, Porto-Novo & Cotonou.
Benin (viralliselta nimeltään Beninin tasavalta) on maa Afrikassa. Beninin pääkaupunki on Porto-Novo. Hallituksen kotipaikka on Cotonoussa, joka on maan suurin kaupunki. Suurin osa ihmisistä asuu pienellä etelärannikolla Beninin lahdella.
Maantiede ja ilmasto
Benin ulottuu pitkänä rannikkona Atlantin rannalla ja sen sisämaa muuttuu savanniksi, pensaikoiksi ja kuumaan preerialle. Maan eteläosa on matalampaa rannikkoaluetta, jossa on laguuneja ja mangrovealueita, kun taas pohjoisessa on korkeampia tasankoja ja luonnonsuojelualueita. Ilmasto on etelässä trooppinen kostea, pohjoisessa puolikuiva, ja sadekaudet vaihtelevat alueittain. Benin rajoittuu lännessä Togoon, pohjoisessa Burkina Fasoon ja Nigeriin sekä idässä Nigeriaan.
Kielet ja kulttuuri
Beninin virallinen kieli on ranska, mutta arkielämässä ja paikallisessa hallinnossa käytetään laajasti kansankieliä. Yleisimmät puhutut ryhmät puhuvat fon- ja joruban-kaltaisia kieliä. Lisäksi maassa on useita muita kieliä ja etnisiä ryhmiä, kuten adja, bariba, goun ja fulfulde, jotka vaikuttavat kulttuuriin, musiikkiin ja perinteisiin. Benin tunnetaan rikkaasta käsityöperinteestä, pronssipatsaista ja puuveistoksista sekä vilkkaista markkinoista ja paraateista.
Uskonto
Suurin uskonnollinen ryhmä Beninissä on roomalaiskatolisuus, mutta maassa esiintyy myös aktiivisesti islam, vodun (voodoo) ja protestantismi. Vodun on alkuperäinen uskonnollinen perinne, jolla on vahva yhteys paikalliseen kulttuuriin, rituaaleihin ja juhliin. Usein uskonnollinen elämä on monimuotoista ja synkretististä, eli perinteiset ja maailmanuskontojen tavat voivat lomittua keskenään.
Historia lyhyesti
1700-luvulta 1800-luvulle Beninin alueella vaikutti voimakas kuningaskunta, Dahomeyn kuningaskunta, joka tunnettiin järjestäytyneestä hallinnostaan ja armeijastaan. Alue oli osa niin kutsuttua orjarannikkoa jo 1600-luvulta lähtien, sillä suuri määrä afrikkalaisia kuljetettiin Uuteen maailmaan orjuutettuna. Orjuuden ja transatlanttisen kaupan jälkeen alue siirtyi 1800-luvulla eurooppalaiseen kolonisaatioon, ja Ranska otti sen hallintaansa, nimesi alueen Ranskan Dahomeykseksi ja liitti osaksi siirtomaajärjestelmäänsä. Vuonna 1960 alue itsenäistyi Ranskasta.
Vuosina 1972–1990 maassa toimi sosialistinen hallinto, jolloin syntyi marxilais-leninistinen järjestelmä ja valtion nimi muuttui ajankohdaksi Beninin kansantasavallaksi (marxilais-leninistinen hallintomalli). 1990-luvun alussa poliittiset muutokset johtivat monipuoluejärjestelmään ja perustuslailliseen uudistukseen, ja nykyinen Beninin tasavalta muodostettiin vuonna 1991.
Hallinto ja politiikka
Benin on nykyisin presidentin johtama tasavalta, jossa on suorat vaalit presidentin ja kansanedustajien valitsemiseksi. Hallinto on jaettu useisiin alueellisiin yksiköihin (osastoihin), ja paikallishallinto on tärkeä osa julkisten palveluiden toteutusta. Maa on läpikäynyt rauhanomaisia vallanvaihtoja 1990-luvun jälkeen, mutta poliittinen kehitys kohtaa edelleen haasteita korruption torjunnassa ja institutionaalisessa vahvistamisessa.
Talous
Beninin talous perustuu pitkälti maatalouteen ja kauppaan. Tärkeitä vientituotteita ovat puuvilla, cashew-pähkinät, palmutuotteet ja muut maataloustuotteet. Cotonoun satama on merkittävä alueellinen kauppakeskus ja logistinen solmukohta Länsi-Afrikassa. Lisäksi palvelusektori ja pieni teollisuus työllistävät osan väestöstä. Talous on alttiina hintavaihteluille maailmanmarkkinoilla, ja suuri osa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu epämuodollisessa sektorissa.
Luonto, suojelu ja matkailu
Beninissä on merkittäviä luonnonsuojelualueita, erityisesti pohjoisosassa sijaitseva Pendjarin kansallispuisto, joka on osa laajempaa W-Arly-Pendjarin suojelualuekokonaisuutta ja tunnetaan villieläimistään, kuten elefanteista, leijonista ja antiloopeista. Muita matkailun vetonauloja ovat historialliset kohteet kuten Abomeyn kuninkaanpalatsit (UNESCO-kohde), Ouidahin orjahistoriaan liittyvät muistomerkit, sekä ainutlaatuinen veden päällä sijaitseva Ganvien kylä.
Ympäristöhaasteita ovat metsien hakkuut, maanviljelyyn liittyvä maaperän köyhtyminen, pohjoisen aavikoituminen sekä rannikon eroosio ja merenpinnan nousun vaikutukset. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä maankäyttö ovat keskeisiä teemoja tulevaisuuden kehityksessä.
Yhteiskunnalliset haasteet
Benin kohtaa monia kehityshaasteita: köyhyyttä, työllisyyden vähäisyyttä erityisesti nuorten keskuudessa, terveydenhuollon ja koulutuksen resurssipuutteita sekä infrastruktuurin parantamisen tarvetta. Kansainvälinen apu ja alueellinen yhteistyö ovat tärkeitä keinoja kehityksen edistämisessä, mutta myös kotimaiset uudistukset ja investoinnit ovat ratkaisevia pidemmällä aikavälillä.
Kansainvälinen asema
Benin on jäsen monissa kansainvälisissä järjestöissä ja osallistuu aktiivisesti alueelliseen sekä globaaliin yhteistyöhön. Maan jäsenyyteen kuuluvat muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien, Afrikan unionin, Islamilaisen yhteistyön järjestön, Etelä-Atlantin rauhan ja yhteistyön vyöhykkeen, ranskankielisen yhteisön, Sahelin ja Saharanvaltioiden, Afrikan öljyntuottajien järjestön ja Nigerin altaan viranomaisen jäsenyydet. Näissä foorumeissa Benin pyrkii edistämään taloudellista kehitystä, turvallisuutta ja alueellista vakautta.
Benin on monimuotoinen maa, jossa vahva kulttuuriperintö, historialliset muistomerkit ja luonto tarjoavat mahdollisuuksia matkailulle ja kulttuurivaihdolle, vaikka samalla yhteiskunta ja talous kohtaavat edelleen kehityshaasteita, joiden ratkaiseminen vaatii sekä kansallisia että kansainvälisiä ponnistuksia.
Maantiede
Benin on kapea maa Länsi-Afrikassa. Maan leveimmän kohdan pituus on noin 325 kilometriä. Se sijaitsee päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välissä. Benin rajoittuu lännessä Togoon, pohjoisessa Burkina Fasoon ja Nigeriin, idässä Nigeriaan ja etelässä Beninin lahteen.
Korkein kohta on 658 metrin korkeudessa sijaitseva Sokbaro-vuori.
Reserve du W du Niger ja Pendjarin kansallispuisto houkuttelevat turisteja, jotka haluavat nähdä norsuja, leijonia, antilooppeja, virtahepoja ja apinoita. Historiallisesti Benin on ollut koti uhanalaiselle maalatulle metsästyskoiralle, Lycaon pictukselle;
Beninin ilmasto on kuuma ja kostea. Vuosittainen sademäärä rannikkoalueella on keskimäärin 1300 mm eli noin 51 tuumaa. Beninissä on kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa kautta vuodessa. Pääsadekausi kestää huhtikuusta heinäkuun loppuun, ja syyskuun lopusta marraskuuhun on lyhyempi, vähemmän voimakas sadekausi. Pääasiallinen kuiva kausi on joulukuusta huhtikuuhun, ja heinäkuun lopusta syyskuun alkuun on lyhyt viileämpi kuiva kausi. Cotonoussa keskilämpötila on 31 °C (87,8 °F) ja alin 24 °C (75,2 °F).
Osastot
Benin on jaettu 12 departementtiin. Sitten se on jaettu 77 kuntaan.
- Alibori
- Atakora
- Atlantique
- Borgou
- Collines
- Donga
- Kouffo
- Litoraali
- Mono
- Ouémé
- Plateau
- Zou
Kulttuuri
Taiteet
Beninin kirjallisuudella oli vahva suullinen perinne kauan ennen kuin ranskasta tuli pääkieli. Felix Couchoro kirjoitti ensimmäisen beniniläisen romaanin L'Esclave vuonna 1929.
Laulaja Angélique Kidjo ja näyttelijä Djimon Hounsou ovat molemmat syntyneet Cotonoussa, Beninissä. Myös säveltäjä Wally Badarou ja laulaja Gnonnas Pedro ovat kotoisin Beninistä.
Uskonto
Vuoden 2010 väestönlaskennassa 27,2 prosenttia Beninin väestöstä oli kristittyjä, 24,4 prosenttia muslimeja, 17,3 prosenttia vodunilaisia, 6 prosenttia muita perinteisiä paikallisia uskonnollisia ryhmiä, 1,9 prosenttia muita uskonnollisia ryhmiä ja 6,5 prosenttia uskonnottomia.
Koulutus
Beninin lukutaitoaste on yksi maailman alhaisimmista. Vuonna 2002 se oli 34,7 prosenttia. Koulutusjärjestelmä ei ollut aikoinaan ilmainen.
Keittiö
Beniniläinen keittiö tunnetaan Afrikassa eksoottisista raaka-aineistaan ja maukkaista ruoista. Beniniläisessä keittiössä on paljon tuoreita ruokia, joissa on erilaisia kastikkeita. Etelä-Beninin keittiössä yleisin ainesosa on maissi. Siitä valmistetaan usein taikinaa, jota syödään pääasiassa maapähkinä- tai tomaattikastikkeiden kanssa. Kala ja kana ovat etelä-Beninin keittiön yleisimmät lihat, mutta myös naudanlihaa, vuohta ja pensasrottaa syödään. Pohjois-Beninin tärkein ruoka on jamssia. Pohjoisissa maakunnissa käytetään naudan- ja sianlihaa, joka paistetaan palmu- tai maapähkinäöljyssä tai keitetään kastikkeissa. Joissakin ruokalajeissa käytetään juustoa. Kuskusia, riisiä ja papuja sekä hedelmiä, kuten mangoja, appelsiineja, avokadoja, banaaneja, kiivejä ja ananaksia, syödään yleisesti.
Liha on yleensä kallista. Aterioissa on yleensä vähän lihaa ja runsaasti kasvirasvaa. Beninissä valmistetaan yleisesti savustettua kalaa. Monilla ihmisillä on ruoanlaittoon ulkona olevat mutakeittimet.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Beninin virallinen kieli?
V: Beninin virallinen kieli on ranska.
K: Mitä muita Beninissä yleisesti puhuttuja kieliä on?
V: Muita Beninissä yleisesti puhuttuja kieliä ovat fon ja joruba.
K: Mikä on Beninin suurin uskonnollinen ryhmä?
V: Suurin uskonnollinen ryhmä Beninissä on roomalaiskatolisuus.
K: Mihin järjestöihin Benin kuuluu?
V: Benin on Yhdistyneiden Kansakuntien, Afrikan unionin, Islamilaisen yhteistyön järjestön, Etelä-Atlantin rauhan ja yhteistyön vyöhykkeen, La Francophonien, Sahelin ja Saharan valtioiden yhteisön, Afrikan öljyntuottajien järjestön ja Nigerin altaan viranomaisen jäsen.
Kysymys: Milloin orjuudesta tehtiin laitonta Beninissä?
V: Orjuus tehtiin laittomaksi Beninissä sen jälkeen, kun Ranska oli siirtänyt sen siirtomaaksi.
K: Kuka hallitsi Dahomeya 1700-1900-luvuilla?
V: 1700-luvulta 1800-luvulle Dahomeya hallitsi Dahomeyn kuningaskunta.
K: Milloin Dahomey itsenäistyi Ranskasta? V: Dahomey itsenäistyi virallisesti Ranskasta vuonna 1960.
Etsiä