Mary Robinson (iiriksi Máire Mhic Róibín;[1] s. 21. toukokuuta 1944) oli Irlannin ensimmäinen naispuolinen presidentti vuosina 1990–1997. Hänet tunnetaan laajasti ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja kansainvälisen oikeuden puolestapuhujana. Ennen presidenttivaalia hän toimi juristina, opetti ja osallistui akateemiseen toimintaan sekä toimi pitkäaikaisena kansanedustajaseniorina: hän oli Irlannin senaatin jäsen vuosina 1969–1989 ja teki uraa asianajajana ja oikeustieteen parissa.

Robinson nousi presidentiksi vuoden 1990 vaaleissa voittamalla muun muassa Fianna Fáilin ehdokkaan Brian Lenihanin sekä Fine Gaelin Austin Currienin. Hänen voittonsa merkitsi myös sitä, että Fianna Fáil menetti presidentinviran ensimmäistä kertaa puolueen historiassa. Presidenttikaudellaan Robinson uudisti viran julkisuuskuvaa, korosti ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, naisten asemaa ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tukemista sekä osallistui aktiivisesti Pohjois-Irlannin rauhanprosessin tukemiseen ja keskusteluihin.

Hän erosi puheenjohtajuudesta neljä kuukautta ennen toimikautensa päättymistä aloittaakseen viisivuotisen toimikauden YK:ssa YK:n pakolaisasiain päävaltuutettuna. Käytännössä Robinson toimi vuosina 1997–2002 YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna (United Nations High Commissioner for Human Rights), jolloin hän nosti ihmisoikeuskysymykset näkyvästi osaksi kansainvälistä keskustelua ja kävi läpi laajoja vierailuja eri maissa edistääkseen oikeuksien kunnioitusta ja suojelua.

Presidentinvirastaan lähtien Robinson on jatkanut laajaa kansainvälistä toimintaa. Vuonna 2002 hänestä tuli Oxfam Internationalin kunniapuheenjohtaja. Hän perusti ja toimi aktiivisesti myös Mary Robinson Foundation — Climate Justice -säätiössä, jonka tavoitteena on kytkeä ilmastopolitiikka ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen. Robinson allekirjoitti myös Yogyakartan periaatteet ja toimi Kansainvälisen juristitoimikunnan puheenjohtajana vuosina 2008–2010. Hänen työnsä on keskittynyt muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten, taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja haavoittuvien ryhmien aseman esillä pitämiseen.

Robinson on saanut tunnustusta pitkän linjan ihmisoikeustyöstään ja hänelle on myönnetty useita kunnianosoituksia ja arvonantoja eri maissa sekä lukuisia kunniatohtorintutkintoja. Hän on ollut näkyvä ääni kansainvälisissä foorumeissa ja toiminut asiantuntijana monissa hallitusten ja kansalaisjärjestöjen aloitteissa.

Vuonna 2018 Robinson joutui osaksi laajempaa kiistaa, joka liittyi Dubain hallitsijan sheikki Mohammed bin Rashidin perheen jäseniin ja erityisesti prinsessa Latifan väitettyyn katoamiseen. Robinson osallistui Dubaissa lounaalle, jota isännöi Latifan äitipuoli, prinsessa Haya, ja julkaisi kuvia sekä lausuntoja, joissa hän kertoi nähneensä Latifan ja uskoi tämän voivan hyvin perheen ympäröimänä. Sittemmin Robinson sai vakavaa kritiikkiä siitä, että tapahtumissa oli mahdollisesti kyse tarkoin järjestellyistä kohtaamisista ja kuvauksista. Helmikuussa 2021 hän perui aiemmat lausuntonsa BBC:n Panorama-ohjelmassa ja kertoi, että hänet ja prinsessa Hayaa oli johdettu harhaan: heille oli väitetysti esitetty vakuuttavia ja monimutkaisia valheita Latifan terveydestä ja väitetyistä mielenterveysongelmista.

Mary Robinsonin ura yhdistää kansallista valtiollista johtajuutta ja kansainvälistä ihmisoikeus- ja ilmastotyötä. Hänen toimintansa on herättänyt laajaa arvostusta mutta myös kriittistä keskustelua, minkä myötä hänen roolinsa kansainvälisissä tapahtumissa on ollut sekä vaikutusvaltainen että kiistanalainen.