Modest Petrovits Mussorgski (s. Karevo, Pihkovan piiri, 21. maaliskuuta 1839; kuoli Pietari, 28. maaliskuuta 1881) oli venäläinen säveltäjä.

Mussorgski on kuuluisa oopperoistaan ja lauluistaan. Hän löysi uusia tapoja kirjoittaa äänelle, jotka olivat hyvin sävelellisiä mutta sopivat myös venäjän kieleen. Hänen kuuluisin oopperansa on Boris Godunov. Hän kirjoitti alkusoiton nimeltä Yö paljaalla vuorella. Toinen hyvin kuuluisa teos on nimeltään Kuvia näyttelyssä. Hän kirjoitti sen pianolle, mutta monta vuotta hänen kuolemansa jälkeen toinen säveltäjä Maurice Ravel orkestroi sen, ja tämä on se versio, jonka ihmiset yleensä kuulevat nykyään. Joitakin hänen teoksistaan uudelleenorkesteröi ja "paransi" säveltäjä Nikolai Rimski-Korsakov. Viime vuosina ihmiset ovat alkaneet ajatella, että Mussorgskin alkuperäinen sävellys oli parempi.

Elämä ja taustaa

Mussorgski syntyi maanomistajasukuun ja sai aluksi kotikasvatuksen. Hän palveli nuorena tsaariarmeijassa ja työskenteli myöhemmin valtiollisissa tehtävissä Pietarissa, missä hän tutustui muihin nationalistisiin säveltäjiin. Hän kuului niin kutsuttuun "Viiden" ryhmään (The Five), jonka tavoitteena oli kehittää venäläistä kansallista säveltaidetta eurooppalaisten vaikutteiden rinnalle. Mussorgskin elämä oli kuitenkin vaikeuksien varjostama: hän kamppaili päihdeongelmien ja terveydellisten vaikeuksien kanssa, mikä vaikutti työskentelyyn ja tuotantoon.

Sävelkieli ja tyyli

Mussorgskin tyyli erottui sen luontevuudesta ja puhuttelevasta månnessa: hän pyrki kuvaamaan puheen rytmiä ja venäläisen kielen luonnollisuutta musiikissaan. Hän hyödynsi usein modaalisia asteikkoja, rohkeita sointiyhdistelmiä ja rytmisiä asioita, jotka tuntuivat uudelta verrattuna aikalaistensa enemmän sormiteltuun, eurooppalaiseen traditioon. Tämä teki hänen musiikistaan ajoittain vaikeakulkuista huomata ja esittää, mutta myös erittäin omaleimaista ja vaikuttavaa.

Tärkeimmät teokset

  • Boris Godunov – Mussorgskin tunnetuin ooppera, jossa hän yhdistää historiadramaa ja laajan orkesterikehyksen sekä luonnollisen laulu- ja puherytmin.
  • Kuvia näyttelyssä – alun perin sarja pianokappaleita, jotka kuvaavat Viktor Hartmannin taideteoksia; tunnetaan erityisesti Ravelin orkestroimana versiona.
  • Yö paljaalla vuorella – näyttämöalkusoitto, dramaattinen ja kuvallinen teos, joka myöhemmin orkestroituna on usein esitetty.
  • Laulu- ja pianoteoksia sekä fragmentteja oopperoista ja näytelmistä, jotka osoittavat hänen kiinnostuksensa kansanmusiikkiin ja puheen luonnolliseen asetteluun.

Boris Godunov

Boris Godunov perustuu osin Aleksandr Pushkinin näytelmään ja historiallisiin lähteisiin. Mussorgski käsitteli teoksessa valtapolitiikkaa, syyllisyyttä ja kansan kohtaloita vahvoina musikaalisina kohtauksina. Ooppera oli aikanaan omaperäinen ja ristiriitainen – se rikkoi monia oopperallisia konventioita, mutta myöhemmin siitä tuli venäläisen oopperoiden kulmakivi.

Kuvia näyttelyssä

Kuvia näyttelyssä (Pictures at an Exhibition) syntyi Mussorgskin ystävyyden ja surun seurauksena, kun venäläinen taiteilija Viktor Hartmann kuoli ja hänen töitään esitettiin muistokonsertissa. Mussorgskin sarja pianoesityksiä kuvaa eri taideteoksia lyhyinä, erilaisten tunnelmien sarjoina, joita yhdistää toistuva promenadi-teema. Vaikka alkuperäinen on pianoversiona vaikuttava, Maurice Ravel teki vuonna 1922 orkestroinnin, joka toi teokseen uuden väritason ja teki siitä kansainvälisen konserttisuosikin. Myös muut säveltäjät ja sovittajat ovat orkestroineet teoksen eri tavoilla.

Rimski-Korsakov ja jälkityöt

Nikolai Rimski-Korsakov ja muut aikalaiset muokkasivat ja "siistivät" osaa Mussorgskin jäljelle jääneestä aineistosta — esimerkiksi harmonioita ja orkestrointia pehmeämmäksi ja konventionaalisemmaksi. Myöhäisempi musiikintutkimus on nostanut esiin Mussorgskin alkuperäisen, rohkean ilmaisun arvon, ja nykyään monet esiintyjät ja tutkijat suosivat alkuperäisiä versioita tai kriittisesti korjattuja painoksia, jotka pyrkivät pysymään uskollisempina Mussorgskin intentioille.

Perintö ja vaikutus

Mussorgski vaikutti suuresti venäläiseen ja kansainväliseen säveltaiteeseen. Hänen kokeilunsa rytmin, puheenläheisyyden ja harmonian kanssa avasivat tien myöhemmille säveltäjille, ja monet hänen teoksistaan ovat osa konserttiohjelmistoa yhä tänään. Vaikka hänen elämäntyönsä jäi osin keskeneräiseksi ja hajanaiseksi, sen aitous ja kuvallinen voima ovat tehneet hänestä yhden 1800-luvun merkittävimmistä venäläissäveltäjistä.