Roe v. Wade | Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1973 tekemä käänteentekevä päätös

Tausta

Tapaus alkoi vuonna 1970 Teksasissa, jossa vastustettiin lakia, joka kielsi kaikenlaisen abortin, ellei äidin henki ollut vaarassa. Raskaana oleva teksasilaisnainen Norma McCorvey (alias Jane Roe) nosti kanteen Dallasin piirikunnan piirisyyttäjä Henry Wadea vastaan Texasin liittovaltion tuomioistuimessa.

McCorvey väitti olevansa sinkku ja raskaana ja halusi keskeyttää raskautensa. Hän halusi, että lääkäri tekisi sen turvallisesti, mutta sanoi, ettei hänellä ollut varaa matkustaa Teksasin ulkopuolelle. Hän ei voinut saada laillista aborttia Teksasissa, koska hänen henkensä ei ollut vaarassa. Hänen kanteensa mukaan Texasin laki loukkasi hänen oikeuttaan yksityisyyteen, jota suojasivat ensimmäinen, neljäs, viides, yhdeksäs ja neljästoista lisäys. Roe lisäsi, että hän nosti kanteen "itsensä ja kaikkien muiden samassa tilanteessa olevien naisten puolesta".

Tapaus eteni hitaasti Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen. Sillä välin McCorvey sai lapsensa ja antoi sen adoptoitavaksi.

Enemmistön mielipide

Tuomioistuin katsoi 7-2 äänin antamassaan päätöksessä, että naisen oikeus aborttiin oli suojattu hänen yksityisyydensuojallaan neljännentoista lisäyksen mukaisesti. Päätöksen mukaan nainen sai päättää, tekeekö hän abortin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana vai ei. Tämä vaikutti 46 osavaltion lakeihin.

Tuomari Harry Blackmun kirjoitti enemmistön mielipiteen: "Me... tunnustamme olevamme tietoisia aborttikiistan arkaluontoisesta ja tunteisiin vetoavasta luonteesta, voimakkaista vastakkaisista näkemyksistä jopa lääkäreiden keskuudessa sekä syvistä ja näennäisesti ehdottomista vakaumuksista, joita aihe herättää."

Eriävä mielipide

Eriävän mielipiteen kirjoitti tuomari William Rehnquist, joka oli eri mieltä enemmistöpäätöksen kanssa useista syistä.

• Hän huomautti ensinnäkin, että asiassa ei ollut laillista kantajaa, mikä oli edellytys asian käsittelylle. Oikeutettu kantaja olisi ollut nainen, joka olisi ollut raskautensa ensimmäisellä kolmanneksella jossakin vaiheessa asian käsittelyn aikana. McCorvey (Jane Roe) ei täyttänyt tätä edellytystä, joten tuomiota ei voitu soveltaa tapaukseen.
• Tuomioistuin tunnusti naisen oikeuden aborttiin aiemmissa tapauksissa sovelletun yleisen "oikeuden yksityisyyteen" perusteella. Hän kuitenkin väitti, että "tämänkaltainen tapahtuma tuskin on 'yksityinen' sanan tavanomaisessa käytössä".
• Enemmistön lausunto oli epämääräinen sen suhteen, mikä on yksityisyyden suojan tarkka paikka perustuslaissa. Useita muutoksia mainittiin, mutta yhdenkään ei nimenomaisesti todettu sisältävän oikeutta yksityisyyteen. Sanaa "yksityisyys" ei löydy perustuslaista.
• Muita ongelmia ovat muun muassa se, että tuomioistuin toimii lainsäätäjänä, kun se jakaa raskauden kolmeen raskauskolmannekseen ja määrittelee sallitut rajoitukset, joita valtiot voivat tehdä. Hän huomautti, että vuonna 1868, jolloin neljästoista lisäys hyväksyttiin, 36 osavaltiossa 37:stä oli abortin vastaisia lakeja, myös Texasissa: "Ainoa mahdollinen johtopäätös tästä historiasta on, että lainvalmistelijat eivät aikoneet, että neljästoista lisäys poistaisi osavaltioilta valtuudet säätää lakeja tässä asiassa."

Oikeus yksityisyyden suojaan tulkinta

"Oikeus yksityisyyteen" perustuu oikeudelliseen tulkintaan, joka juontaa juurensa aiemmasta tapauksesta Griswold v. Connecticut (1965). Tuossa käänteentekevässä tapauksessa korkein oikeus päätti, että Connecticutin osavaltion laki, joka kielsi ehkäisyvälineiden käytön, rikkoi perustuslaissa säädettyä oikeutta yksityisyyteen. Perustuslaissa ei kuitenkaan suoraan mainita oikeutta yksityisyyteen. Korkein oikeus päätti, että oikeus yksityisyyteen sisältyy useisiin lisäyksiin. Vuonna 1923 tuomioistuin tulkitsi neljänteentoista lisäyksen "vapaustakuuta" laajaksi oikeudeksi yksityisyyteen. Tuomari William O. Douglas totesi, että yksityisyyden suojan takeilla oli penumbria (implisiittisiä oikeuksia), "jotka muodostuivat näistä takeista lähtevistä emansioista (virtaus), jotka auttavat antamaan niille elämän ja sisällön".

Trimesterin käsite

Tuomioistuin käytti päätöksessään raskauden kolmen raskauskolmanneksen kehystä. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana abortti oli äidille turvallisempi kuin synnytys. Perusteluna oli, että päätös abortin tekemisestä tuossa vaiheessa olisi jätettävä äidin päätettäväksi. Laki, joka puuttuisi abortteihin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, olisi oletettavasti perustuslain vastainen. Toisen raskauskolmanneksen aikana aborttia voitaisiin säännellä lailla vain äidin terveyden suojelemiseksi. Kolmannen raskauskolmanneksen aikana syntymätön lapsi oli elinkelpoinen, joten hän saattoi elää omillaan äidin kohdun ulkopuolella. Tällöin lait voivat rajoittaa tai kieltää abortin, ellei se ole välttämätöntä äidin terveyden säilyttämiseksi. Tämä oppi oli voimassa vuoteen 1992 asti, jolloin Planned Parenthood v. Casey sai tuomioistuimen perustamaan abortin laillisuuden enää kolmanneksen sijaan sikiön elinkelpoisuuteen.

Overruling

Asiaa, Docket Number 19-1392,Dobbs, State Health Officer of the Mississippi Department of Health, et al. v. Jackson Women's Health Organizatione et al. al. alettiin käsitellä 1. joulukuuta 2021.

Toukokuun 2. päivänä 2022 Politico sai käsiinsä vuotaneen tuomari Samuel Aliton kirjoittaman alkuperäisen enemmistölausuntoluonnoksen, jossa ehdotetaan, että korkein oikeus kumoaa ja tulee kumoamaan Roen ja Caseyn odotettavissa olevassa lopullisessa päätöksessä asiassa Dobbs v. Jackson Women's Health Organization. Vuoto myös uudisti Yhdysvaltain senaatille esitetyt kehotukset hyväksyä edustajainhuoneen jo hyväksymä lainsäädäntö, jolla kodifioidaan Roen luomat oikeudet ennen kuin Dobbsin päätös julkaistaan virallisesti.

Kesäkuun 24. päivänä 2022 korkein oikeus kumosi virallisesti Roe v. Waden tuomion. Virallisesti julkaistu lausunto oli lähes identtinen 2. toukokuuta 2022 vuotaneen version kanssa. Koska ylituomari Roberts "yhtyi tuomioon", lopputulokseksi on ilmoitettu 5-4 tai 6-3 (teknisesti se on 6-3), ja kummallakin tavalla Roe v. Wade kumottiin tehokkaasti. Seuraavassa ovat mielipiteet:

• Tuomari Alito esitti tuomioistuimen lausunnon.

Lausunnon kanssa samaa mieltä olivat

• Tuomari Thomas
• Tuomari Gorsuch - Tuomari Gorsuch ei ole suoraan samaa mieltä tai eri mieltä. Lausunnossa hän yhtyy joihinkin mielipiteisiin ja on eri mieltä joistakin tuomioistuimen esittämistä mielipiteistä.
• Tuomari Kavanaugh

• Tuomari Barrett - Tuomari Barrett ei jättänyt lausuntoa asiakirjan mukana. Hän vain yhtyi siihen, mitä enemmistö kirjoitti.

Samaa mieltä (samaa mieltä tilanteen lopputuloksesta, mutta eri mieltä kuin enemmistö).

• Ylituomari Roberts

Eri mieltä (ei ole samaa mieltä ja äänestää enemmistöä vastaan).

• Tuomari Kagan
• Tuomari Sotomayor
• Tuomari Breyer

Tämä lausunto on nyt antanut yksittäisille osavaltioille vallan päättää, millaisia aborttilakeja ne haluavat.

Tuomari Alito kirjoitti

Roe oli alusta alkaen törkeän väärässä. Sen perustelut olivat poikkeuksellisen heikot, ja päätöksellä on ollut vahingollisia seurauksia. Roe ja Casey eivät suinkaan ole saaneet aikaan kansallista ratkaisua aborttikysymykseen, vaan ne ovat kiihdyttäneet keskustelua ja syventäneet erimielisyyttä.

Tuomarit Kagan, Sotomayor ja Breyer totesivat eriävässä mielipiteessään seuraavaa

Olemme eri mieltä surullisina - tämän tuomioistuimen puolesta, mutta ennen kaikkea niiden miljoonien amerikkalaisten naisten puolesta, jotka ovat tänään menettäneet perustuslain tarjoaman perustavanlaatuisen suojan.

Pian lausunnon julkaisemisen jälkeen Valkoisessa talossa pitämässään puheessa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden totesi muun muassa seuraavaa:

...naisten terveys ja elämä tässä maassa ovat nyt vaarassa... ...
Tämä on surullinen päivä tuomioistuimelle ja maalle....

Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris totesi ennalta sovitussa tiedotustilaisuudessa naisten äitiyshuollon tulevaisuudesta, että hänen oli käännettävä kurssia ja hän totesi tiedotustilaisuudessaan:

Tämä on terveydenhuollon kriisi, koska ymmärrätte: Heillä ei ole pääsyä samaan terveydenhuoltoon tai lisääntymisterveydenhuoltoon, joka heidän äideillään ja isoäideillään oli 50 vuoden ajan.
 Tämä on ensimmäinen kerta kansakuntamme historiassa, kun amerikkalaisilta on otettu perustuslaillinen oikeus. Ja mikä tämä oikeus on? - jotkut saattavat kysyä. Se on oikeus yksityisyyteen.