Roe v. Wade oli Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1973 tekemä käänteentekevä päätös, jonka mukaan abortin kieltävä osavaltion laki oli perustuslain vastainen. Päätöksen enemmistöopin (majority opinion) kirjoitti tuomari Harry Blackmun; korkeimman oikeuden puheenjohtajana toimi Warren E. Burger, joka liittyi enemmistöön. Tuomio perustui oikeuteen yksityisyyteen 14. muutoksen turvaamana ja siihen, että valtiolla ei ollut riittävää perusteita kieltää aborttia ensimmäisenä raskauskolmanneksena. Korkein oikeus päätyi ratkaisuunsa 7–2; tuomarit William Rehnquist ja Byron White vastustivat päätöstä.

Tausta ja oikeudellinen perusta

Tapauksen alkuperäinen kantaja tunnettiin nimellä "Jane Roe" (oikea nimi Norma McCorvey). Vastapuolella oli Dallasin piirikunnan syyttäjä Henry Wade, jonka mukaan osavaltiolaki kielsisi abortit. Päätöksessä korkein oikeus otti käyttöön ns. trimester-järjestelmän: ensimmäisenä raskauskolmanneksena valtiolla ei ollut oikeutta rajoittaa abortteja, toisen kolmanneksen aikana valtiot saattoivat säädellä niitä äidin terveyden suojelemiseksi ja kolmannella kolmanneksella – kun sikiö katsottiin potentiaalisesti elinkelpoiseksi – valtiot saattoivat kieltää abortit paitsi silloin, kun käynnissä oleva toimenpide oli välttämätön äidin terveyden tai hengen suojelemiseksi.

Kansalaiskeskustelu ja jakautuminen

Päätös jakoi Yhdysvallat voimakkaasti ja on edelleen kiistanalainen. Julkinen keskustelu jakautui usein niin kutsuttuihin elämänmyönteisiin ja -myönteisiin ryhmiin — käytännössä kysymys hahmottui pro-life– ja pro-choice -liikkeiden väliseksi erimielisyydeksi. Elämän puolesta puhuvat korostavat sikiön oikeutta elämään; valinnanvapauden kannattajat puolestaan korostavat naisen oikeutta päättää omasta kehostaan ja yksityisyyden suojaa.

Myöhemmät tapaukset ja sääntelyn muutos

Roea rajoittivat myöhemmät korkeimman oikeuden päätökset. Vuoden 1989 Webster v. Reproductive Health Services antoi osavaltioille laajemmat mahdollisuudet rajoittaa abortteja. Vuonna 1992 korkein oikeus käsitteli asiaa uudelleen tapauksessa Planned Parenthood v. Casey, jossa purettiin osin trimester-järjestelmää ja otettiin käyttöön niin sanottu "undue burden" -testi: valtio ei saa asettaa sellaisia esteitä, jotka tuovat kohtuutonta rasitetta naisen oikeudelle saada abortti, mutta monet rajoitukset sallittiin.

Vuoden 2022 kumoaminen (Dobbs)

Toukokuussa 2022 julkisuuteen vuoti korkeimman oikeuden luonnoslauselma, jonka oli kirjoittanut tuomari Samuel Alito ja jossa ehdotettiin Roe v. Wade -päätöksen kumoamista. Kesäkuun 24. päivänä 2022 korkein oikeus antoi virallisen ratkaisun tapauksessa Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, jossa se totesi, ettei Yhdysvaltain perustuslaissa ole abortin suojaamaa oikeutta. Tällä päätöksellä Roe v. Wade kumottiin ja aborttiin liittyvä sääntely palautui osavaltioiden päätettäväksi.

Vaikutukset ja seuraukset

Kumoamisen seurauksena useat osavaltiot, joissa oli valmiina niin sanottuja "trigger"-lakeja tai voimakkaita rajoituksia, kielsivät tai rajoittivat abortteja merkittävästi välittömästi. Toisissa osavaltioissa puolestaan vahvistettiin laillinen suoja abortille. Tämä johti tilanteeseen, jossa aborttilainsäädäntö poikkeaa suuresti osavaltiosta toiseen, ja monet naiset ovat joutuneet matkustamaan osavaltiosta toiseen saadakseen palveluja. Päätös herätti laajan oikeudellisen, poliittisen ja terveydellisen keskustelun: kysymyksiä on nostettu mm. raskaudenkeskeytysten saatavuudesta, lääkkeellisten aborttien sääntelystä, terveydenhuollon tarjoajien turvallisuudesta sekä rikosoikeudellisista seurauksista.

Kansainvälinen ja poliittinen vaikutus

Roe’n kumoamisella oli myös laajempia poliittisia vaikutuksia Yhdysvalloissa: aihe on jatkanut poliittista polarisaatiota, vaikuttanut vaaliteemoihin ja oikeusvaikutusten kautta osaltaan muovannut tuomareiden nimityskeskustelua. Myös kansainvälinen huomio ja reaktiot olivat voimakkaita, sillä monet maat seuraavat Yhdysvaltain linjauksia ja ihmisoikeuskeskustelua.

Roe v. Waden historia ja sen kumoaminen osoittavat, että aborttikysymys on paitsi oikeudellinen myös syvästi yhteiskunnallinen ja eettinen kiistakysymys, jonka ratkaisut vaikuttavat käytännössä ihmisten elämään ja terveyteen.