Requiem-hait (Carcharhinidae) – lajit, tuntomerkit ja levinneisyys
Requiem-hait (Carcharhinidae) — 52 lajia, tuntomerkit, elinympäristöt ja levinneisyys trooppisista meristä makeisiin vesiin.
Carcharhinidae, joka tunnetaan myös nimellä requiem-hait, on haiden suku Carcharhiniformes-heimoon kuuluvassa järjestyksessä. Requiem-haita on tällä hetkellä 52 lajia, jotka on ryhmitelty 12 sukuun. Tämän suvun tunnetuimpia lajeja ovat sitruunahai, sinihai, tiikerihai, härkähai ja valkoposkihai.
Lajit ja koko
Requiem-haiden lajit vaihtelevat kooltaan ja ulkonäöltään. Useimmat lajit ovat keskikokoisia (noin 1–3,5 m), mutta joukossa on myös suurempia lajeja: esimerkiksi tiikerihai voi kasvaa yli 4 metriä pitkäksi. Useat lajiryhmät sopeutuvat sekä rannikko- että avomeriympäristöihin, mikä vaikuttaa myös yksilöiden kokoon ja elintapoihin.
Ulkonäkö ja tuntomerkit
Requiem-haiden yleisiä tuntomerkkejä ovat normaali, kartionmuotoinen pää, suuret silmät ja usein silmänrajauskalvo (nictitating membrane). Niillä on kaksi selkäevää, joista ensimmäinen on useimmilla lajeilla huomattavasti suurempi, pyrstöevä jossa ylempi lapa on selvästi suurempi kuin alempi, sekä peräevä. Useimmilla lajeilla näkyy myös selkäevien välissä pieni harjanne (ei kaikilla lajeilla).
Hampaat vaihtelevat lajeittain: monilla requiem-hailla ne ovat terävät ja yhdellä kärjellä varustetut, mutta joillakin lajeilla hampaat ovat leikkaavampia tai sahalaitaisia. Lisäksi nämä hait tuntevat hyvin ympäristönsä ampullien ja lateraalijuosteen avulla: niillä on herkät ampullae of Lorenzini -reseptorit sähköaistille ja hyvä hajuaisti.
Elinympäristö ja levinneisyys
Requiem-haita tavataan kaikkialla lauhkeissa ja trooppisissa merissä, ja monia lajeja esiintyy maailmanlaajuisesti. Jotkut lajit elävät avomerellä (valtamerivalkohai), kun taas jotkut elävät makean veden joissa ja järvissä (härkähai). Monet lajit käyttävät lisääntymisalueinaan rantavesiä, laguuneja ja ulapoiden reunavyöhykkeitä; poikaset viihtyvät usein matalissa suojaisissa lahdissa ja suistoissa.
Ravinto ja käyttäytyminen
Lähes kaikkien rekviemi-haikalajien ruokavalio on samankaltainen ja koostuu kaloista, mustekaloista, merinisäkkäistä ja merilinnuista. Ne ovat pääasiassa opportunistisia petoja ja saalistavat sekä aktiivisesti että käyttävät haaskoja. Joillakin lajeilla, kuten tiikerihai ja härkähai, on laaja ruokavalio ja ne saattavat syödä lähes mitä tahansa sopivan kokoista saalista.
Käyttäytymiseltään requiem- hait vaihtelevat lajeittain: osa on muuttavia ja kulkee pitkiä matkoja, osa pysyttelee paikallisemmissa rannikkomerialueissa. Monet lajit liikkuvat yön aikana aktiivisemmin kuin päivällä.
Lisääntyminen
Useimmat requiem-haiden lajit ovat elävinnyhdysvaipaisia (vivipaarisia). Joillakin lajeilla poikaset saavat ravintoa istukan kaltaisesta yhteydestä emoonsa, mikä muistuttaa nisäkkäiden istukkaraskauden toimintaa. Lisääntymisaika, tiineysajan pituus ja poikasten määrä vaihtelevat lajeittain: tiineysaika voi kestää useita kuukausia ja poikasmäärät vaihtelevat yksilöllisesti.
Tunnistamisen haasteet
Koska lajit ovat usein samannäköisiä, niitä on yleensä vaikea erottaa toisistaan pelkän ulkonäön perusteella. Tunnistamisessa käytetäänkin usein hammas- ja evämuotoja, väritystä, koon ja levinneisyyden yhdistelmää sekä tieteellisiä tunnistusohjeita. Kalastuksesta kerätyt näytteet ja DNA-analyysit ovat nykyisin tärkeitä luotettavassa lajimäärityksessä.
Ihmisen vaikutus ja suojelu
- Monet requiem-haista joutuvat kalastuksen kohteiksi joko suoraan tai sivusaaliina (bycatch). Niitä pyydetään myös niiden fins- eli evätuotteiden vuoksi.
- Elinympäristöjen tuhoutuminen, suojarantojen vähentyminen ja saastuminen uhkaavat erityisesti lisääntymisalueiden poikastuottoa.
- Useat lajit on arvioitu kansainvälisesti, ja joidenkin uhanalaisuusaste on korkea. Suojelutoimet sisältävät pyynnin rajoituksia, suojelualueita ja kansainvälisiä sopimuksia.
Requiem-hait ovat sekä ekologisesti että taloudellisesti tärkeitä lajeja meriekosysteemeissä. Niiden seuranta, vastuullinen kalastus ja elinympäristöjen suojelu ovat avainasemassa, jotta nämä lajit säilyvät tuleville sukupolville.
Genera
Carcharhinidae-heimoon kuuluu tällä hetkellä 12 sukua:
- Galeocerdo
- Scoliodon
- Carcharhinus
- Glyphis
- Lamiopsis
- Nasolamia
- Negaprion
- Prionace
- Rhizoprionodon
- Loxodon
- Isogomphodon
- Triaenodon
Valkokärkinen riuttahai
Sitruunahai
Tiikerihai
Sininen hai
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on requiem-haiden tieteellinen nimi?
V: Requiem-haiden tieteellinen nimi on Carcharhinidae.
K: Kuinka monta lajia requiemhaita on olemassa?
V: Requiem-haita on tällä hetkellä 60 lajia, jotka on ryhmitelty 12 sukuun.
K: Mitä tuttuja lajeja tähän sukuun kuuluu?
V: Joitakin tämän suvun tunnetuimpia lajeja ovat sitruunahai, sinihai, tiikerihai, härkähai ja valkoposkihai.
K: Missä requiem-haita voi tavata?
V: Requiem-haita tavataan lauhkeissa ja trooppisissa valtamerissä, ja monet lajit ovat levinneet maailmanlaajuisesti. Jotkut lajit elävät avomeren vesissä, kun taas toiset elävät makean veden joissa ja järvissä.
K: Mitä fyysisiä ominaisuuksia kaikilla rekviemi-haiden lajeilla on?
V: Kaikilla rekviemi-haiden lajeilla on normaalin muotoinen pää, jonka silmissä on nictitating- eli silmänrajauskalvot. Niillä on myös pyrstöevät, joiden ylempi lapa on isompi kuin alempi, mutta ei kovin pitkä, kaksi selkäevää, joissa ei ole selkärankaa (joista ensimmäinen on yleensä paljon suurempi kuin toinen), peräevä, pyrstöjalka, jossa ei ole sivukiiloja, ja terävät, sinertävän näköiset hampaat, joissa on vain yksi kärki.
K: Mistä tämäntyyppisten haiden tyypillinen ruokavalio koostuu?
V: Lähes kaikki requiem-haiden lajit syövät tyypillisesti kaloja, mustekaloja, merinisäkkäitä ja merilintuja osana ruokavaliotaan.
K: Miten voit erottaa yhden lajin toisesta, koska ne näyttävät samankaltaisilta?
V: Koska ne näyttävät samankaltaisilta, voi olla vaikeaa erottaa yhtä lajia toisesta pelkästään silmämääräisesti.
Etsiä