Sinihai (Prionace glauca) – kuvaus, elintavat ja levinneisyys

Sinihai (Prionace glauca) — tummansininen requiem-hai. Tutustu kuvaan, elintapoihin, levinneisyyteen ja suojelutilanteeseen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Sinihai (Prionace glauca) on laajalle levinnyt requiem-hain sukuun kuuluva laji. Sillä on ohut, virtaviivainen ja sileältä näyttävä vartalo, suuret silmät sekä pitkä, kartiomainen kuono. Selkäpuoli on tyypillisesti tummansininen, sivut sinertävät ja vatsa kirkkaan valkoinen, mikä antaa haiille karakteristisen kontrastin.

Koko ja tuntomerkit

Suurimmat sinihait voivat kasvaa jopa noin 3,8 metrin pituisiksi ja painaa yli 200 kiloa. Yleisesti laji on kuitenkin sirompi kuin monet muut suuret petohait. Ominaispiirteitä ovat pitkät sivuevät (peukalo- tai pitkät pystyvät), kapea runko ja terävä hampainen suu, joka soveltuu lihaisaan saalistukseen.

Elintavat ja ravinto

  • Sinihaiden ruokavalio koostuu pääasiassa kaloista (mm. sardiinit, makrillit, pienet tonnikalalajit), mustekaloista ja muista nilviäisistä sekä äyriäisistä. Ne voivat myös saalistaa vedenpinnan läheisyydessä olevia lintuja tai nuoria kalaemoja.
  • Ne ovat aktiivisia uimareita ja liikkuvat usein laajoilla alueilla etsien ruokaa. Sinihait voivat muodostaa löysiä parvia, mutta niitä tavataan myös yksittäin.
  • Lisäksi laji on tunnettu pitkistä vaelluksistaan: yksilöt saattavat kulkea tuhansia kilometrejä kausiluonteisesti joko lisääntymis- tai ruokailualueiden välillä.

Lisääntyminen ja elinkaari

Sinihai on elävä syntymäisesti kehittyvä laji (vivipaarinen). Lisääntymiskäyttäytyminen vaihtelee alueittain, mutta naaras kantaa poikasia useiden kuukausien ajan ja synnyttää kerralla useita poikasia. Pentujen määrä voi vaihdella paljon yksilön koon ja alueen mukaan; usein kerrotaan syntyvän useista kymmenistä poikasista, ja joissakin tapauksissa on raportoitu vielä suurempiakin lukemia. Sinihait saavuttavat sukukypsyyden muutamassa vuodessa, ja niiden elinikä voi olla useita vuosia.

Levinneisyys ja elinympäristö

Sinihai esiintyy maailmanlaajuisesti pääasiassa lauhkeissa ja trooppisissa merialueissa. Ne viihtyvät usein avoimilla merialueilla ja liikuskelevat pintavedestä aina noin 350 metrin syvyyteen asti, mutta sukeltavat ajoittain syvemmälle. Laji suosii viileähköjä pinnanlämpöjä; tavattu lämpötila-alue on usein noin 7–16 °C, mutta yksilöitä löytyy myös lämpimämmistä vesistä etenkin trooppisilla alueilla.

Käyttäytyminen ja vuorovaikutus ihmisten kanssa

  • Sinihait ovat yleensä ihmiselle vähäisetäisiä eivätkä kuulu vaarallisimpien hailajien joukkoon. Hyökkäykset ihmiseen ovat harvinaisia.
  • Ihmisten toiminta, kuten pitkäsiimakalastus ja sivusaaliina pyytäminen, aiheuttavat kuitenkin merkittävää kuolevuutta lajin yksilöille. Sinihain evien arvo on viennissä merkittävä, mikä lisää paineita populaatioihin.

Uhat ja suojelu

Sinihai on herkkä liikakalastukselle, sillä se on laajasti levinnyt mutta troolauksen ja pitkäsiiman sivusaaliina pyydettynä kärsii populaatiotason paineista. Alueellisia populaatiovähennyksiä on raportoitu. Suojelutoimet, kuten saalisrajoitukset, sivusaaliin vähentäminen ja kalastuksen valvonta, ovat tärkeitä lajien säilyttämiseksi. Kansainvälinen suojelutilanne vaihtelee alueittain, ja tutkimusta sekä seurantaohjelmia tarvitaan täsmällisen populaatiotilanteen arvioimiseksi.

Ekologinen merkitys ja mielenkiintoista

  • Sinihai toimii meriekosysteemissä petona, joka auttaa pitämään saalispopulaatiot tasapainossa.
  • Se on yksi yleisimmin rekisteröidyistä suurista pelagisista hailajeista tiedekirjallisuudessa juuri laajan levinneisyytensä, taipumuksensa vaeltaa ja elintapojensa takia.

Sinihai on helposti tunnistettavissa sinertävästä värityksestään ja pitkistä sivuista — nämä tuntomerkit sekä lajin vaelluksellinen elämäntapa tekevät siitä meriluonnon mielenkiintoisen ja samalla suojelua vaativan lajin.

 

Kuvaus

Sinihain vartalo on hoikka ja sileä, silmät suuret ja kuono on pitkä, kartiomainen ja suuta leveämpi. Sillä on erittäin pitkät, teräväkärkiset rintaevät, jotka ovat tavallisesti yhtä pitkät kuin kuonon ja kidusaukon välinen etäisyys. Selkäevä on keskikokoinen. Se sijaitsee lähempänä lantion eviä kuin rintaeviä. Sinihain nimi tulee sen selkeästä tummansinisestä selkäpinnasta ja kirkkaan sinisistä kyljistä. Vatsa on valkoinen. Sinihain värit auttavat sitä naamioitumaan avomerellä. Suurin mitattu sinihai oli 3,8 metriä pitkä, mutta huhujen mukaan se voi olla jopa 6,1 metriä pitkä. Urokset tulevat sukukypsiksi 4-5 vuoden iässä, jolloin niiden pituus on 1,8-2,8 metriä (6-9,2 jalkaa). Naaraat tulevat sukukypsiksi hieman vanhempina, 5-6-vuotiaina, jolloin niiden pituus on 2,2-3,2 metriä (7,2-10,5 jalkaa). Suurimmat sinihait painavat 204-206 kg (450-454 paunaa).

 Piirros sinihain  Zoom
Piirros sinihain  

Habitat

Sinihaita esiintyy kaikkialla maailmassa, lauhkeissa ja trooppisissa vesissä. Ne ovat pelaginen laji, joka harvoin tulee lähelle rantaa. Niiden tiedetään uivan usein rannikkoalueille valtamerten saarten ympärille ja paikkoihin, joissa mannerjalusta on kapea. Länsi-Atlantilla niitä tavataan Kanadan Newfoundlandista Argentiinaan. Itä-Atlantilla niitä esiintyy Norjasta Etelä-Afrikkaan, Välimeri mukaan luettuna. Intian valtamerellä niitä esiintyy Etelä-Afrikasta Indonesiaan. Länsi-Tyynellämerellä niitä tavataan Japanista Uuteen-Seelantiin. Itäisellä Tyynellämerellä sinihaita esiintyy Alaskanlahdelta Chileen.

Koska hai on pelaginen laji, sen elinympäristö koostuu avomeren alueista, jotka ulottuvat pinnasta 350 metrin syvyyteen. Ne suosivat viileämpää vettä, jonka lämpötila on 7-16 °C. Niiden tiedetään uivan vedessä, jonka lämpötila on vähintään 21 °C (70 °F). Tropiikissa ollessaan hai ui yleensä syvempään veteen, jonka lämpötila on viileämpi. Tämä on yleistä trooppisella Intian valtamerellä, jossa suurin osa sinihaista elää 80-220 metrin syvyydessä, jossa veden lämpötila on 12-25 °C (54-77 °F). Tyynellämerellä, 20° pohjoista leveyttä ja 50° pohjoista leveyttä välisillä leveysasteilla, niiden tiedetään vaeltavan kesällä korkeammille leveysasteille ja talvella matalammille leveysasteille. Niiden populaatiot pysyvät vakiona ympäri vuoden 20° pohjoista leveyttä ja 20° eteläistä leveyttä välillä.

 

Käyttäytyminen

Sinihailla on yksi suurimmista veden syvyysalueista. Niitä voi tavata pinnasta pohjaan. Tällainen sopeutuminen helpottaa niiden ravinnon löytämistä. Sinihaiden tiedetään vaeltavan tuhansia kilometrejä ruoan ja parittelun perässä. Tätä hailajia ei useinkaan tavata yksin. Sen sijaan ne muodostavat ryhmiä sukupuolen ja koon perusteella. Niitä kutsutaan usein "meren susiksi", koska ne muodostavat ryhmissään monimutkaisia hierarkiatasoja, jotka heijastavat suuresti susien käyttäytymistä. Niiden reviirivaistojen ja aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi sukeltajien on oltava hyvin varovaisia niiden läheisyydessä. Monet näistä haista tehdyistä kuvauksista on tehty niin, että sukeltajat ovat olleet häkissä sukeltajien oman henkilökohtaisen turvallisuuden vuoksi.

Ruokinta

Suurin osa sinihain ravinnosta koostuu selkärangattomista eläimistä, kuten kalmarista, seepiasta ja pelagisesta mustekalasta, sekä luisevista kaloista, kuten sillistä ja sardiinista. Ne syövät myös erilaisia merilintuja, äyriäisiä, kuten hummeria, rapuja ja katkarapuja, sekä raatoja.

Ne ovat hyvin opportunistisia metsästäessään. Niiden tiedetään syövän melkein mitä tahansa, myös saaliseläimiä, joita ne voivat löytää suuria määriä, kuten katkarapuja. Niiden tiedetään syövän, kunnes ne eivät enää pysty syömään. Koska ne syövät melkein mitä tahansa, mitä ne löytävät, niiden tiedetään syövän jätteitä ja roskia, kuten muovia ja kumirenkaita. Tämä voi johtaa hain sairastumiseen ja jopa kuolemaan.

Lisääntyminen

Sinihait ovat elinkykyisiä, ja urokset tulevat sukukypsiksi 4-5-vuotiaina ja naaraat 5-6-vuotiaina. Tiineysaika kestää 9-12 kuukautta. Parittelun aikana urosten tiedetään purevan naaraita, mutta niiden paksun ihon uskotaan estävän kivun. Poikaset ovat syntyessään 41-50 cm pitkiä, ja naaraat synnyttävät kerrallaan 4-135 poikasta, mutta poikasten määrä riippuu naaraan koosta, ja suuremmat naaraat synnyttävät enemmän poikasia. Sinihait elävät jopa 20-vuotiaiksi.

 

Predators

Sinihain saalistajia ovat muun muassa kalifornianmerileijona ja suuremmat hait, kuten lyhytjalkainen makohai ja valkohai.

 

Ihmisen vuorovaikutus

Vapaa-ajalla sinihaita pidetään urheilukalana, ja suuret yksilöt ovat haaste kalastajille. Useimmat kaupallisesti pyydetyt sinihait katsotaan sivusaaliiksi. Arviolta 10-20 miljoonaa haita tapetaan vuosittain, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti maailman populaatioihin. Lohen, makrillin ja sardiinin kalastukseen vaikuttavat sinihain saaliin saalistaminen ja verkkoon sotkeutuminen. Sinihain eviä myydään Aasian markkinoille, ja niistä valmistetaan hain eväkeittoa.

Sinihaita pidetään vaarallisena lajina, sillä niiden tiedetään hyökkäävän ihmisten ja veneiden kimppuun. Kansainvälinen haihyökkäystiedosto (ISAF) on dokumentoinut kaksitoista provosoimatonta hyökkäystä ja neljä venehyökkäystä. Kolme dokumentoitua hyökkäystä johtui lento- tai merionnettomuuksista. On useita kertomuksia, joissa sinihait ovat hyökänneet avomerellä kelluvien haaksirikkoutuneiden merimiesten kimppuun. Sinihai kiertää joskus uimareita tai sukeltajia jopa viidentoista minuutin ajan tai pidempäänkin. Vaikka sinihai ei ole kovin aggressiivinen, se ei ole arka, ja sitä on lähestyttävä varoen, varsinkin jos se on kiertänyt, sillä se saattaa yrittää purra.

 

Conservation

Vaikka sinihait ovat yksi runsaimmista, laajimmalle levinneistä ja nopeakasvuisimmista haista, ne ovat yksi maailman eniten kalastetuista haista. Koska vuosittain pyydetään ja tapetaan arviolta 10-20 miljoonaa yksilöä, on huolestuttavaa, miten tämä vaikuttaa sinihaipopulaatioihin ja miten näin tärkeän petoeläimen poistaminen voi vaikuttaa valtamerten ekosysteemiin. Sinihait ovat yksi tärkeimmistä lajeista kansainvälisessä hain evien kaupassa. Vaikka niiden lihaa syödäänkin muutamissa maissa, se ei kuitenkaan ole kovin suosittua. IUCN on luokitellut sinihain lähes uhanalaiseksi.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on sinihai?


V: Sinihai on rekihain laji, jolla on ohut, sileän näköinen vartalo, suuret silmät ja pitkä, kartionmuotoinen kuono.

K: Minkä värinen on sinihain selkäpinta?


V: Sinihain selkäpinta on tummansininen.

K: Kuinka paljon suurimmat sinihait voivat painaa?


V: Suurimmat sinihait voivat painaa jopa 206 kg.

K: Missä sinihai esiintyy?


V: Sinihaita tavataan maailmanlaajuisesti lauhkeissa ja trooppisissa vesissä.

K: Mikä on sinihain suosima veden lämpötila?


V: Sinihai suosii vettä, jonka lämpötila on 7-16 °C.

K: Mikä on suurimpien sinihaiden pituus?


V: Suurimmat sinihait voivat olla jopa 3,8 metriä pitkiä.

K: Missä syvyysalueella sinihai esiintyy?


V: Sinihai voi liikkua pinnasta jopa 350 metrin syvyyteen.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3