Galápagossaaret — Ecuadorin saaristo, UNESCO-kohde ja kotoperäisten koti
Tutustu Galápagossaariin — Ecuadorin UNESCO-kohde ja biosfäärialue, koti ainutlaatuisille kotoperäisille lajeille kuten jättiläiskilpikonnille. Luontoelämyksiä ja Darwinin historiaa.
Galápagossaaret (espanjaksi Archipiélago de Colón) ovat Tyynen valtameren saariryhmä, joka kuuluu nykyään Ecuadoriin. Saaristo sijaitsee noin 900 kilometriä ja länteen Ecuadorin mantereen rannikosta ja muodostuu useista tuliperäisistä saarista sekä pienemmistä luodoista. Saaret ovat kuuluisia monista kotoperäisistä eläimistä, kuten jättiläiskilpikonnista, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Nämä eläimet auttoivat Charles Darwinia kohti evoluutioteoriaansa luonnonvalinnan avulla sen jälkeen, kun hän vieraili saarilla vuonna 1835.
Sijainti, geologia ja saaret
Galápagossaaret ovat vulkaanista alkuperää: saaret ovat syntyneet Tyynenmeren laattojen ylitteessä olevien tulivuorten purkauksissa. Saari-inventaarion mukaan saariryhmään kuuluu yli 100 saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Isabela, Santa Cruz, Fernandina ja San Cristóbal. Saariston maantieteellinen eristyneisyys on mahdollistanut ainutlaatuisten lajien kehittymisen.
Eläimistö ja kasvillisuus
Galápagossaarten ekosysteemi on erittäin monimuotoinen ja täynnä endeemisiä lajeja. Muita kuuluisia lajeja jättiläiskilpikonnien lisäksi ovat muun muassa:
- merileguaani (Amblyrhynchus cristatus), ainoa meressä ruokaileva iguaanalaji;
- lentokykyinen kimalaiskolibri ja eri Darwinin tikli -lajien ryhmä, jotka antoivat tärkeää tietoa lajiutumismekanismeista;
- lentokyvyttömäksi kehittynyt kormoraani (Phalacrocorax harrisi), joka on endeeminen ja maailman ainoa lentokyvytön merikormoraani;
- useita endeemisiä linnu-, matelija- ja kasvilajeja sekä runsas meriluonnon lajisto, kuten merikilpikonnat ja erilaiset merikotkat ja lokit.
Saariston kasvillisuus vaihtelee rannikkoalueiden kuivista pensaikoista korkeampien saarten kosteampiin varpusmetsiin ja puna- sekä pilvimetsiin. Monet lajit ovat sopeutuneet paikallisiin mikroilmastoihin ja maaperätyyppeihin.
Suojeleminen ja kansainvälinen merkitys
Suojelutoimenpiteet ovat keskeisiä Galápagossaarten säilymiselle. Yli 97 prosenttia saariston maa-alasta on suojeltu kansallispuistona (kansallispuistoa), eli asutut alueet ja infrastruktuuri jätetään pääosin suojelun ulkopuolelle. Galápagossaaret on nimetty myös Unescon maailmanperintökohteeksi (1978) ja se on hyväksytty biosfäärialueeksi (1986). Saariston merialueita on suojeltu laajasti myös meriluonnon turvaamiseksi; laaja Galápagoksen merensuojelualue perustettiin 1998, ja sen kaltaiset toimet pyrkivät turvaamaan kalakantoja ja meriekosysteemejä. Suojelun tavoitteena on estää vieraslajien leviäminen, suojella endeemisiä lajeja ja hallita matkailun vaikutuksia.
Ihmiset, tutkimus ja matkailu
Saarilla asuu vakituisesti useita tuhansia ihmisiä; pääasiallisia asutuskeskuksia ovat muun muassa Puerto Ayora Santa Cruz -saaren eteläosassa sekä Puerto Baquerizo Moreno San Cristóbalilla, joka toimii pääkaupunkina. Charles Darwin -tutkimusasema Puerto Ayorassa on ollut keskeinen tieteen ja luonnonsuojelun keskus, jossa tehdään jatkuvaa tutkimusta ja hoitotoimia, kuten jättiläiskilpikonnien kasvatusta ja uudelleenistutuksia.
Matkailu on tärkeä tulonlähde, mutta sitä säädellään tiukoin lupajärjestelyin: kävijöitä ohjataan opastetuille retkille, saarille pääsyyn tarvitaan lupia, ja vierailijoiden käyttäytymistä rajoitetaan luonnon vahingoittumisen välttämiseksi. Saarelle pääsee lentäen Ecuadorin mantereelta Baltra- tai San Cristóbal-lentokentälle, minkä jälkeen liikkuminen saarilla tapahtuu joko laivoilla tai paikallisilla kulkuvälineillä.
Uhat ja haasteet
- vieraslajit (esimerkiksi rotat, kissat ja trooppiset kasvit), jotka uhkaavat alkuperäisiä lajeja;
- ylikalanpyynti ja laittomat kalastusmenetelmät merialueilla;
- ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset merivirroissa ja El Niño -ilmiön voimistuminen, jotka vaikuttavat ravintoketjuihin;
- liiallinen tai huonosti hallittu matkailu, infrastruktuurilaajentuminen ja paikallisten elinympäristöjen pirstoutuminen.
Tulevaisuus
Galápagossaarten tulevaisuus riippuu pitkälti suojelutoimien pitkäjänteisyydestä, vieraslajien torjunnasta, kestävän matkailun käytännöistä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Saarten ainutlaatuinen biologinen perintö tekee niistä maailmanlaajuisesti merkittävän tutkimus- ja suojelukohteen, ja aktiivinen toiminta on välttämätöntä endeemisten lajien säilyttämiseksi myös tuleville sukupolville.
Galápagos-saaret sijaitsevat Ecuadorin lähellä Tyynellämerellä.
Galápagos-saaret sijaitsevat Ecuadorin lähellä Tyynellämerellä.
Toista mediaa Animaatiokartta Ecuadorin Galápagos-saarista
Näkymä Bartolomén saarelta, Galápagossaaret
Darwinin kaari Darwinin saarella Galapagossaarilla.
Merileguaani.
Grapsus grapsus, Galapagos.
Galápagossaarten maaiguaani paistattelee kalliolla.
Sinijalkatyyppi.
Aaltoalbatrossien kuuluisa kosiskelurituaali
Galápagossaarten merileijonat ovat jokseenkin kesyjä ja hyvin uteliaita.
Makeassa vedessä uiminen Puerto Ayorassa, Galapagos-saarella Santa Cruzin saarella.
Galápagos-kilpikonna Santa Cruzin saarella, Galápagossaaret
Puerto Ayora yöllä Santa Cruzin saarella Galapagossaarilla Ecuadorissa.
Paikka
Galápagossaaret sijaitsevat päiväntasaajalla, 973 kilometrin päässä Ecuadorista Etelä-Amerikassa. Siellä on 19 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 8 010 neliökilometriä (3 093 neliömailia). Saaret ovat syntyneet tulivuorista, ja tulivuoret muodostavat Isabelan ja Fernandinan saaria vielä nykyäänkin. Viimeisin tulivuorenpurkaus oli Cerro Azul toukokuussa 2008 Isabelan saarella.
Ihmiset
Vuonna 2001 Galápagossaarilla asui noin 18 000 ihmistä. Suurin osa ihmisistä on tullut Ecuadorin mantereelta asumaan saarille viime vuosina (noin 3500 ihmistä asui saarilla vuonna 1972). Suurin osa ihmisistä kuuluu etniseen ryhmään mestizo, joka on espanjalaisten ja Amerikan alkuperäiskansojen jälkeläisiä.
Ihmisiä asuu vain viidellä Galápagossaarten 19 saaresta: Baltralla, Floreanalla, Isabelalla, San Cristobalilla ja Santa Cruzilla. Puerto Ayora on suurin kaupunki, jossa asuu noin 10 000 ihmistä. Puerto Ayora sijaitsee Santa Cruzin saarella. Toiseksi suurin kaupunki on Puerto Baquerizo Moreno San Cristobalilla, jossa asuu noin 5 600 ihmistä. Puerto Villamil on Isabelan saaren kaupunki, jossa asuu noin 2 000 ihmistä. Galapagossaarilla asuu noin 30 000 ihmistä vuonna 2012.
Matkailu on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana; vuonna 2012 Galápagossaarilla arvioidaan vierailevan 200 000 turistia.
Galápagossaarten maakunta
Saaret ovat yksi Ecuadorin 24 maakunnasta. Provinssin pääkaupunki on Puerto Baquerizo Moreno, 5 600 asukkaan kaupunki.
Maakunnassa on kolme kantonia. Kullakin kantonilla on kotipaikka, joka on pääkaupungin kaltainen kaupunki. Kaikki maakunnan saaret sijaitsevat jossakin näistä kolmesta kantonista.
| Canton | Kantonin istuin | Pääsaaret |
| Isabelan kantoni | Puerto Villamil | Darwin, Fernandina, Isabela, Wolf |
| San Cristóbalin kantoni | Puerto Baquerizo Moreno | Española, Floreana, Genovesa, San Cristóbal, Santa Fe, Santa Fe |
| Santa Cruzin kantoni | Puerto Ayora | Baltra, Bartolomé, Marchena, North Seymour, Pinta, Pinzón, Rábida, Santa Cruz, Santiago. |
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Ecuadorin maailmanperintökohteista
Huomionarvoiset lajit
Huomionarvoisia lajeja ovat:
- Leguaanit
- Galápagossaarten maaiguaanit, Conolophus spp.
- Merileguaani, Amblyrhynchus cristatus, ainoa iguaani, joka ruokailee meressä.
- Chelonia
- Galápagos-kilpikonna (Galápagosin jättiläiskilpikonna), Geochelone elephantopus, tunnetaan espanjaksi nimellä galápago, se antoi nimen saarille.
- Galápagosin vihreä kilpikonna, Chelonia mydas agassisi, vihreän kilpikonnan alalaji.
- Linnut
- Lentokyvytön merimetso, Phalacrocorax harrisi
- Suuri fregattilintu ja upea fregattilintu
- Sula nebouxii, sinijalkainen tissi, joka on suosittu vierailijoiden keskuudessa suurten sinisten jalkojensa vuoksi, joita ne esittelevät kosiskellessaan.
- Galápagos-pingviini, Spheniscus mendiculus, ainoa elävä trooppinen pingviini.
- Aaltoalbatrossi, Phoebastria irrorata, ainoa elävä trooppinen albatrossi.
- Galápagos-haukka, Buteo galapagoensis, saarten tärkein haaskalintu ja "ympäristöpoliisi".
- Neljä endeemistä Galápagossaarten pilkkulintulajia, Nesomimus, ensimmäinen laji, jonka Darwin huomasi vaihtelevan saaresta toiseen.
- Kolmetoista endeemistä ruskosuohaukkalajia, joita kutsutaan yleisesti Darwinin suomuiksi. Niiden joukossa on terävänokkainen maasirkku Geospiza difficilis septentrionalis, jota kutsutaan joskus "vampyyripeipposeksi" verenimemistapojensa vuoksi, ja työkaluja käyttävä puukiipijä Camarhynchus pallidus.
- Nisäkkäät
- Galápagossaarten merileijonat, Zalophus wollebaeki, jotka ovat läheistä sukua kalifornialaiselle merileijonalle, mutta pienempiä.
- Piikkinahkaiset
- Merikurkku, syy ympäristökamppailuihin kalastajien kanssa tämän kalliin aasialaisen herkun kiintiöistä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä Galápagos-saaret sijaitsevat?
V: Galápagos-saaret sijaitsevat Tyynessä valtameressä ja kuuluvat Ecuadoriin.
K: Millaisia eläimiä Galápagos-saarilla on kotoisin?
V: Galápagos-saaret ovat kuuluisia siitä, että niillä on monia kotoperäisiä eläimiä, kuten jättiläiskilpikonnia, joita ei tavata missään muualla maapallolla.
K: Mitä tarkoittaa termi Archipiélago de Colón?
V: Termi Archipiélago de Colón on Galápagos-saarten espanjankielinen nimi.
K: Kuka vieraili Galápagossaarilla vuonna 1835?
V: Charles Darwin vieraili Galápagossaarilla vuonna 1835.
K: Minkä teorian Charles Darwin kehitti käytyään Galápagossaarilla?
V: Charles Darwin kehitti teoriansa evoluutiosta luonnonvalinnan avulla käytyään Galápagossaarilla.
K: Kuinka suuri osa Galápagossaarista on kansallispuistoa?
V: 97 prosenttia Galápagossaarista on kansallispuistoa, lukuun ottamatta asuttuja osia.
K: Millaisia nimityksiä Galápagossaarten kansallispuistolla on?
V: Galápagossaarten kansallispuisto on Unescon maailmanperintökohde (1978), merensuojelualue (1980) ja biosfäärialue (1986).
Etsiä