Niger (joki)

Etymologia

Niger-nimen alkuperää ei tiedetä. Monet luulevat, että se tulee latinankielisestä sanasta niger, joka tarkoittaa mustaa, mutta tästä ei ole todisteita, ja portugalilaiset tutkimusmatkailijat olisivat luultavasti käyttäneet kartoissaan omaa sanaansa (negro). Niger ei myöskään ole mustan veden joki (ks. Rio Negro). Jotkut ajattelevat, että "musta" voi tarkoittaa alueen asukkaiden väriä, mutta näin ei ole käynyt minkään muun Afrikan joen kohdalla.

Siksi useimmat ihmiset uskovat, että nimi on peräisin joen keskellä sijaitsevan alueen alkuperäiseltä kansalta, jonka varhaisissa eurooppalaisissa kartoissa käytettiin nimeä "Quorra". Yksi mahdollisuus on tuaregien sanonta gher n gheren "jokien joki", lyhennettynä ngheriksi tai "nigeriksi", joka on peräisin joen keskeltä Timbuktun lähellä.

Tabula Peutingerianassa sanotaan "Flumen Girin" (Girin-joki) ja "Hoc flumen quidam Grin vocant, alii Nilum appellant dicint enim sub terra Etyopium in Nilum ire Lacum.", mikä tarkoittaa "Tätä jokea, jota jotkut nimittävät Griniksi, toiset kutsuvat Niiliksi, ja sen ajatellaan virtaavan Etiopian (eli nyky-Afrikan) maan alla Niilijärveen.".

Nigeria ja Niger ovat saaneet nimensä joen mukaan. Joen varrella asuvilla ihmisillä on siitä monia nimiä, kuten Jeliba tai Joliba ("suuri joki" Mandingissa), Isa Ber ("iso joki" Songhayssa), Oya (joruba-nigerijoen jumalatar) ja Kworra tai Quorra. Viimeksi mainittua nimeä eurooppalaiset käyttivät joen alaosasta ennen kuin he tiesivät, että joen ylä- ja alaosa olivat yhteydessä toisiinsa.

Maantiede

Niger-joki on melko kirkas joki. Siinä on vain 10 prosenttia enemmän sedimenttiä kuin Niilissä, koska Nigerin lähde on hyvin vanhassa kalliossa, jossa on vain vähän silttiä. Kuten Niilillä, Nigerjoella on joka vuosi tulva, joka alkaa syyskuussa, on voimakkaimmillaan marraskuussa ja loppuu toukokuussa.

Joen epätavallinen piirre on Nigerin sisämaan suisto. Se muodostuu siellä, missä joen jyrkkyys yhtäkkiä vähenee. Näin syntyy alue, joka koostuu toisiinsa yhteydessä olevista puroista, soista ja järvistä Belgian kokoisella alueella. Vuosittaiset tulvat tekevät suistosta erittäin hyvän kalastuksen ja maanviljelyn kannalta.

Niger kulkee epätavallista reittiä. Se on bumerangin muotoinen, mikä hämmensi eurooppalaisia 2000 vuoden ajan. Sen lähde on vain 240 kilometrin päässä Atlantin valtamerestä, mutta joki virtaa merestä poispäin Saharan autiomaahan ja kääntyy sitten Timbuktun (Tombouctou) muinaisen kaupungin lähellä. Sieltä se virtaa kaakkoon Guineanlahteen.

Muinaiset roomalaiset pitivät Timbuktun lähellä olevaa jokea osana Niiliä, ja Ibn Battuta oli samaa mieltä. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat 1600-luvun alussa uskoivat, että se virtaa länteen ja yhtyy Sénégal-jokeen. Monet paikalliset asukkaat todennäköisesti tiesivät todellisen reitin, mutta eurooppalaiset tiesivät sen vasta 1800-luvun lopulla, kun se mainittiin skotlantilaisen tutkimusmatkailija Mungo Parkin kirjassa Travels in the Interior of Africa. Tämä epätavallinen reitti johtui siitä, että Niger-joessa on kaksi ikivanhaa jokea, jotka yhdistyvät toisiinsa. Nigerin yläjuoksu, joka kulki lähteestä Timbuktun ohi joen mutkaan, laski ennen järveen, mutta nyt järvi on kadonnut. Nigerin alajuoksu alkoi kuitenkin järven lähellä olevilta kukkuloilta ja virtasi etelään Guineanlahteen. Saharan autiomaa kuivui 4000-1000 eaa., ja nämä kaksi jokea muuttivat reittejään ja yhdistyivät (jotkut ovat eri mieltä, mutta useimmat pitävät tätä totena).

Joen pohjoisosa, jota kutsutaan Nigerin mutkaksi, on tärkeä, koska se on Saharan autiomaata lähin suuri joki. Siksi Saharan länsipuolen yli käytävä kauppa tuli tänne, ja siitä tuli Malin ja Gaon Sahelin kuningaskuntien keskus.

Kalastusvene Niger-joella


Mutataloja saarella Debo-järvessä, Niger-joen leveällä osuudella.