Philo Aleksandrialainen – Tooran ja kreikkalaisen filosofian sovittaja

Joko Philon isä tai hänen isänsä isä oli juutalainen, josta tuli Rooman kansalainen diktaattori Julius Caesarin päätöksellä. Filon kävi ainakin kerran Jerusalemin toisessa temppelissä. Filon eli samaan aikaan kuin Jeesus.

Kun Filon asui Aleksandriassa, kreikkalaiset kohtelivat juutalaisia huonosti. Philon kirjan Against Flaccus mukaan Egyptin roomalainen hallitsija Aulis Avilius Flaccus vainosi juutalaisia, koska juutalaiset kieltäytyivät palvomasta Caligulaa jumalana. Philo kirjoitti kirjansa Against Flaccus, jossa hän hyökkäsi Flaccusta vastaan tämän vuoksi. Philo oli yksi monista juutalaisista, jotka menivät Roomaan vakuuttamaan Caligulaa siitä, ettei hän rakentaisi itsestään jättimäistä Jupiter-jumalan patsasta ja asettaisi sitä Jerusalemin toiseen temppeliin, koska jos Caligula tekisi niin, juutalaiset kapinoisivat häntä vastaan. Philo kirjoitti Caligulalle tekemästään tehtävästä kirjan nimeltä Legatio ad Gaium (Lähetystö Gaiukselle), koska Gaius oli Caligulan oikea nimi.

Juutalaisen historioitsijan Titus Flavius Josephuksen, syntyjään Yosef ben Matityahu, kirjassaan The Antiquities of the Jews (Juutalaisten muinaismuistot) esittämän mukaan Philo oli roomalaisten nimittämän juutalaisen veronkantajan Alexanderin veli. Josephuksen version mukaan juutalaiset kieltäytyivät palvomasta Caligulaa, vaikka tämä käski heitä tekemään niin, ja Philo uskoi, että juutalaiset olivat oikeassa ja että Caligulan palvominen olisi synti Jumalaa vastaan. Roomalainen Apion tuli Aleksandriaan vakuuttamaan juutalaisille, että he olivat pettureita keisaria kohtaan ja että Caligula rankaisisi heitä, mutta Philo vakuutti heidät siitä, että " heidän tulisi olla rohkeita, sillä Gaiuksen sanat osoittivat kyllä vihaa heitä kohtaan, mutta todellisuudessa hän oli jo asettanut Jumalan itseään vastaan". Josefuksen mukaan Aleksandrian juutalaiset valitsivat Philon edustamaan heitä Caligulalle, ja Philo suostui, koska hän halusi lopettaa kreikkalaisten väkivallan juutalaisia vastaan.

Quaestiones (latinaksi "kyselyt") on Philon kirjasarja, jossa hän selittää Tooraa jae jae kerrallaan; neljä ensimmäistä kirjaa käsittelee Genesistä ja kaksi viimeistä Exodusta.

Allegorical Commentary - Filon kirja Genesiksen kirjan piilomerkityksistä.

Lain selitys, joka on sekä juutalaisille että pakanoille kirjoitettu luokittelu kaikista Tooran yleisistä aiheista.

Mooseksen elämästä, Mooseksen elämäkerta, jonka tarkoituksena on osoittaa Mooses filosofina.

Juutalaisista, juutalaisuuden uskonnon puolustus.

On the Contemplative Life, Philon kirja, jossa hän väittää, että [ kreikkalainen filosofia ei ole ristiriidassa juutalaisuuden kanssa, vaan se on juutalaisuuden luomaa.

Flaccusta vastaan, Philon kirja, jossa hän hyökkää Flaccusta vastaan egyptiläisten juutalaisten vainon vuoksi.

Gaiuksen lähetystö, silminnäkijäkertomus Caligulan lähetystyöstä.

Every Good Man is Free, moraalifilosofiasta.

Maailman ikuisuudesta, metafysiikasta.

Eläimistä, eläimistä

kaitselmuksesta, Jumalasta.

Filon yrittää todistaa, että Platonin ja Mooseksen opetukset toimivat hyvin yhteen. Hän on myös sitä mieltä, että ollakseen hyvä ihminen on hallittava tunteensa.

Filon uskoi, että kaikki totuus oli heprealaisessa Raamatussa ja että kaikki Toorassa oleva oli peräisin Jumalalta. Filon uskoi, että kaikki filosofia on peräisin Toorasta ja että jopa kreikkalaiset filosofit saivat ajatuksensa sieltä. Filon sanoi myös, että jokainen heprealaisessa Raamatussa esiintyvä henkilö edusti itse asiassa ihmisen ominaisuuksia. Aatami edustaa mieltä, Eeva edustaa aisteja ja Nooa edustaa ("rauhallisuutta") .

Filon uskoi, että Jumalalla ei ole ruumista eikä tunteita. Filon mukaan kukaan ei oikeastaan tiedä mitään muuta varmaa kuin että Jumala on olemassa. Platoniin perustuen Filon väitti, että kaikki olemassa oleva on aina ollut olemassa ajatuksena Jumalan mielessä.

Hänen Caligulalle antamansa tehtävän vuoksi ihmiset tietävät, että Philo oli mukana politiikassa, mutta eivät tiedä, mitä hänen poliittiset näkemyksensä oikeastaan olivat. Philon kirjoitti, että se, joka kertoi tyrannille, mitä hän todella ajatteli hänestä, vaaransi paitsi oman henkensä myös vaimonsa ja lastensa hengen, ja että näin ei pitäisi tehdä, paitsi jos se todennäköisesti toimisi.

Philo vaikutti vuosia Eusebiuksen ja Hieronymuksen kaltaisiin kristittyihin, mutta juutalaiset tutkijat jättivät hänet huomiotta. Sitten vuonna 1575 italialainen rabbi nimeltä Azariah die Rossi kirjoitti kirjan, jossa hän kritisoi Filoa siitä, että hän luki Tooran kreikaksi heprean sijasta, että hän uskoi Jumalan luoneen maailmankaikkeuden aineesta, joka oli aina ollut olemassa, sen sijaan, että hän olisi uskonut luoneensa maailmankaikkeuden tyhjästä, että hän tukeutui liikaa allegorian varaan lähestyessään heprealaista Raamattua ja että hän ei ollut tutustunut juutalaiseen perinteeseen. Rossi yrittää sitten puolustaa Filoa ja päättää, ettei hän voi olla varma, onko Filon teos yhteensopiva juutalaisuuden kanssa vai ei.