Thames-joki Englannin suuri joki joka virtaa Lontoon läpi

Thames-joki on suuri joki Englannissa. Se virtaa Yhdistyneen kuningaskunnan pääkaupungin Lontoon läpi.

Thamesin pituus on 346 kilometriä (215 statute miles). Se virtaa Oxfordin (jossa sitä kutsutaan "Isikseksi", joka on lyhennys sen latinankielisestä nimestä), Readingin, Maidenheadin, Etonin ja Windsorin kautta.

Suur-Lontoon laitamilta se ohittaa Syon Housen, Hampton Courtin palatsin, Richmondin (josta on kuuluisa näkymä Thamesille Richmond Hilliltä) ja Kewin. Sitten se kulkee Lontoon, Greenwichin ja Dartfordin läpi ennen kuin se laskee mereen The Nore -suistossa. Osaa Lontoosta länteen sijaitsevasta alueesta kutsutaan joskus Thames Valleyksi. Kehittämisvirastot ja virkamiehet kutsuvat Tower Bridgen itäpuolella sijaitsevaa aluetta Thames Gatewayksi.

Noin 90 kilometrin päässä merestä, Lontoon yläpuolella, joessa alkaa näkyä Pohjanmeren aiheuttama vuorovesi. Sanotaan, että Lontoosta tehtiin roomalaisen Britannian pääkaupunki siinä kohdassa, johon vuorovesi ulottui vuonna 43 jKr., mutta eri asiat ovat siirtäneet tätä kohtaa kauemmas joen yläjuoksulle yli 2000 vuoden aikana. Lontoossa vesi on hieman merisuolaista.

Reitti, valuma-alue ja sivujoet

Thames saa alkunsa Cotswoldsin alueelta ja virtaa itään ja lounaaseen kohti Lontoota ja edelleen Pohjanmereen. Sen valuma-alue kattaa suuren osan eteläisestä ja keskisestä Englannista, ja joki kerää vettä useista sivujoista. Merkittävimpiä sivujokia ovat muun muassa Cherwell, Kennet, Wey ja Lea, jotka tuovat vettä ja sedimenttiä Thamesiin eri osista valuma-aluetta.

Historia ja ihmisen vaikutus

Thames on ollut asutuksen, kaupan ja liikenteen keskus vuosisatojen ajan. Roomalaiset perustivat Lontoon siihen kohtaan, jossa vuorovesi ulottui, mikä vaikutti kaupungin sijainnin ja kasvun kannalta ratkaisevasti. Keskiajalta alkaen joki on toiminut kalastuksen, tavaraliikenteen ja teollisuuden reittinä. 1800- ja 1900-luvuilla kaupungistuminen ja teollinen hulevesi saivat joen veden laadun heikkenemään, mutta viime vuosikymmeninä vesienhoito, puhdistamot ja ympäristösuojelu ovat parantaneet tilannetta merkittävästi.

Vuorovesi, tulvasuojelu ja Thames Barrier

Vuorovesi vaikuttaa Thamesiin voimakkaasti aina noin 90 kilometrin päähän merestä asti. Lontoon tulvariskien vuoksi rakennetun Thames Barrierin tavoitteena on suojata kaupunkia mereltä tulevilta myrskyaalloilta ja korkealta vedenpinnalta. Thamesin varrella on myös lukuisia patoja ja lukkoja, jotka sääntelevät vedenkorkeutta ja mahdollistavat veneilyn sekä suojaavat yläjuoksun asutusta tulvilta.

Luonto ja ympäristö

Vedenlaadun paranemisen myötä Thamesiin on palannut monipuolinen eläin- ja kasvisto. Joessa elää muun muassa särkeä, haukea, taimenta ja ankeriaita, ja suistoalueilla pesii paljon lintulajeja. Myös kaloja nousee yläjuoksulle kutemaan, kun kalojen kulkua helpottavia rakenteita on rakennettu. Silti haasteita on: rankka rakentaminen jokilaaksossa, hulevedet ja satunnaiset päästöt vaikuttavat ekologiaan ja laatuun.

Liikenne, kauppa ja vapaa-aika

Thames on tärkeä vesiväylä Lontoon sisäiselle liikenteelle: matkustaja-alukset, turisti- ja vapaa-ajan veneet sekä rantakaupungit hyödyntävät jokea. Lontoon joenvarren kävelyreitit, puistot ja nähtävyydet tekevät Thamesista suosittua virkistysaluetta. Joki on myös keskeinen kulttuurinen symboli, joka näkyy kirjallisuudessa, taiteessa ja kaupunkikuvaan kuuluvissa tapahtumissa.

Rakennelmat ja maamerkit

Thamesin varrella on lukuisia kuuluisia rakennuksia ja siltoja, kuten Tower Bridge, Westminsterin alue, Greenwichin meridiaani sekä Hampton Courtin ja Syon Housen kaltaiset historialliset kartanot. Nämä maamerkit kertovat joen roolista sekä historiallisesti että nykyään.

Nykytilanne ja tulevaisuus

Nykyään Thames on yhdistelmä suurkaupungin toimintaa, luonnon monimuotoisuutta ja pitkäaikaista kulttuuriperintöä. Kaupunkisuunnittelu, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – erityisesti merenpinnan nousun ja rankkasateiden vaikutukset – ovat keskeisiä teemoja jokialueen tulevaisuuden kannalta. Jatkuva hoito ja yhteistyö paikallisten viranomaisten, ympäristöjärjestöjen ja asukkaiden välillä ovat tarpeen, jotta Thames säilyy elinvoimaisena ja turvallisena resurssina tuleville sukupolville.

Thames-joen karttaZoom
Thames-joen kartta

Historia

Alueella asuneiden kelttien tavoin roomalaiset kutsuivat jokea Thamesisiksi. Thames oli tärkeä kulkuväylä Lontoon ja Westminsterin välillä 1500- ja 1600-luvuilla. Vesimiesten kilta kuljetti lontoolaisia edestakaisin lautalla. Yksi heistä, John Taylor, vesirunoilija (1580-1653), kuvasi jokea runossaan.

1700- ja 1700-luvuilla, jolloin jotkut kutsuivat aikaa "pieneksi jääkaudeksi", Thames jäätyi usein talvella. Tämä johti vuonna 1607 ensimmäisiin "Frost Fair" -tapahtumiin, joissa joen rannalle pystytettiin telttakaupunki, jossa oli paljon outoja huvituksia, kuten jääkeilausta. Viimeisen kerran joki jäätyi vuonna 1814. Uuden Lontoon sillan rakentaminen vuonna 1825 saattoi auttaa estämään joen jäätymisen: uudessa sillassa oli vähemmän pilareita kuin vanhassa, jolloin joki pystyi virtaamaan helpommin ja se ei enää virrannut niin hitaasti, että se jäätyi kylminä talvina.

1700-luvulla Thames oli yksi maailman vilkkaimmista vesireiteistä, kun Lontoosta tuli suuren brittiläisen imperiumin keskus. Tänä aikana tapahtui 3. syyskuuta 1878 yksi Englannin pahimmista jokikatastrofeista Thamesilla, kun täpötäysi huvivene Princess Alice törmäsi Bywellin linnaan surmaten yli 640 ihmistä.

Vuoden 1858 "suuressa haisussa" joen saastuminen oli niin pahaa, että Westminsterin alahuoneen oli lopetettava istuntonsa. Viranomaiset hyväksyivät rakennusinsinööri Joseph Bazalgetten ehdotuksen. Hän siirsi jätevedet itään toisiaan yhdistäviä viemäreitä pitkin. Nämä kallistuivat kohti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia viemäreitä.

Rautatie- ja maantiekuljetusten tulo ja keisarikunnan taantuminen vuoden 1945 jälkeisinä vuosina tekivät joesta vähemmän tärkeän kuin se oli. Lontoota ei enää juurikaan käytetä satamana, ja "Lontoon satama" on siirtynyt joen varrelle Tilburyyn. Thamesia on puhdistettu huomattavasti, ja sen kuolleisiin vesiin on palannut elämää.

1980-luvun alussa avattiin Thamesin patojärjestelmä tulvien hallitsemiseksi. Sitä käytetään useita kertoja vuodessa estämään vesivahinkoja Lontoon alavilla alueilla joen yläjuoksulla.

Thamesin ylittävät monet sillat ja tunnelit, kuten Tower Bridge, London Bridge, Lambeth Bridge ja Dartford Crossing.

Syyskuussa 2011 brittiläinen koomikko David Walliams ui joen koko 140 mailin pituisen matkan ja keräsi yli miljoona puntaa Sport Relief -nimiselle hyväntekeväisyysjärjestölle. Red Nose Day -päivänä ihmiset uivat Temmesiä hyväntekeväisyyteen.

Thames kirjallisuudessa

Thamesista on kirjoitettu monia kirjoja. Jerome K. Jeromen kirjoittama Three Men in a Boat kuvaa laivamatkaa Thamesia pitkin. Jossain Oxfordin lähellä on paikka, jossa Lidellit soutivat Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjan alussa olevassa runossa. Jossain täällä lähellä oli paikka, jossa Liisa nukahti kirjassa. Joki on nimetty sekä The Wind in the Willowsissa että näytelmässä Toad of Toad Hall. Joseph Conradin teoksessa Heart of Darkness Marlow kertoo tarinansa odottaessaan vuorovettä lähellä Thamesin suuta.

Muihin fiktiivisiin tapahtumiin kuuluvat Sherlock Holmesin etsintä veneen löytämiseksi elokuvassa A Study in Scarlet ja Bill Sykesin tappaminen Nancyn lähellä jokea Charles Dickensin klassikkoromaanissa Oliver Twist.

Thamesin ylitykset

Katso koko artikkeli kohdasta Thames-joen ylitykset. Tunnettuja ylityksiä ovat muun muassa

Saaria Thamesissa

Lueteltu nousevassa järjestyksessä.

  • Canvey Island
  • Viljasaari
  • Frog Island, Rainham
  • Isle of Dogs
  • Chiswick Eyot
  • Oliverin saari, Kew
  • Brentford Ait
  • Lot's Ait
  • Isleworth Ait
  • Corporation Island, Twickenham
  • Glover's Island, Twickenham
  • Eel Pie Island, Twickenham
  • Trowlock Island, Teddington
  • Steven's Eyot
  • Raven's Ait, Surbiton
  • Boyle Farm Island
  • Thames Dittonin saari
  • Ash Island, Hampton Court
  • Tagg's Island, Hampton Court
  • Garrick's Ait, Hampton
  • Platt's Eyot, Hampton
  • Sunbury Court Island, Sunbury
  • Swan's Rest Island, Sunbury
  • Rivermead Island, Sunbury
  • Sunbury Lock Ait
  • Wheatleyn Ait
  • Desborough Island, Shepperton
  • D'Oyly Carte Island
  • Lock Island
  • Hamhaughin saari
  • Faaraon saari
  • Penton Hook Island
  • Trussin saari
  • Church Island, Staines
  • Hollyhock Island, Staines
  • Holm Island, Staines
  • The Island, Hythe End
  • Magna Carta Island, Runnymede
  • Pats Croft Eyot
  • White Lily Island
  • Katie-Jon saari
  • Suuren Crostinin saari
  • Villakoiran saari
  • Casparsin saari
  • Mather Island
  • Kat Isle
  • Scuttle Island
  • Davage Ait

Kuvat

·        

Kivi puun alla merkitsee Thames-joen virallista lähdettä.

·        

Thames Clivedenissä

·        

Thames Readingissä

·        

Thames Lontoossa

·        

Thamesin suisto Gallions Reachissa

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mistä Thames-joki alkaa?


V: Thames-joki alkaa lähellä Kemblen kylää Cotswoldsissa.

K: Kuinka pitkä Thames-joki on?


V: Thames-joen pituus on 346 kilometriä (235 statute miles).

K: Mikä on Isisjoen latinankielinen nimi?


V: Oxfordin läpi virtaavan Isisjoen latinankielinen nimi on lyhennys sen latinankielisestä nimestä.

K: Minkä paikkojen kautta joki kulkee matkallaan Lontooseen?


V: Matkallaan Lontooseen joki kulkee Maidenheadin, Etonin ja Windsorin, Syon Housen, Hampton Courtin palatsin, Richmond Hillin ja Kewin kautta.

K: Milloin roomalainen Britannia teki Lontoosta pääkaupunkinsa?


V: Roomalainen Britannia teki Lontoosta pääkaupunkinsa paikassa, johon vuorovesi ulottui vuonna 43 jKr.

K: Miten tämä paikka on muuttunut sen jälkeen?


V: Sittemmin eri asiat ovat siirtäneet tätä kohtaa 2000 vuoden aikana kauemmas jokea ylöspäin.

K: Onko Lontoon Thames-joen vedessä merisuolaa?


V: Kyllä, Lontoossa on hieman suolaista vettä, jossa on Thames-joesta peräisin olevaa merisuolaa.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3