Winwaedin taistelu (Welsh: Cai) käytiin 15. marraskuuta 655 Mercian kuninkaiden Penda ja Bernician Oswiun joukkojen välillä. Taistelun lopputulos oli Oswiun suuri voitto ja Northumbrian hallitsevan aseman palautuminen anglosaksisessa Englannissa.
Tausta
Ennen Winwaedia Penda oli noussut yhdeksi 600-luvun voimakkaimmista hallitsijoista ja laajentanut Mercian vaikutusvaltaa Etelä- ja Keski-Englannissa sekä solminut liittosuhteita britti- ja anglosaksisten hallitsijoiden kanssa. Oswiu puolestaan hallitsi Pohjois-Englannin Berniciaa ja edusti pohjoisen Northumbrian perintöä. Keskeinen ero taistelun osapuolten välillä oli myös uskonnollinen: Penda pysyi pitkään pakanaistunnossa, kun taas Oswiu oli kristitty ja hänen voittonsa liittyi myöhemmin kirkolliseen legitimiteettiin.
Taistelun kulku
Winwaedin tarkka paikka ei ole täysin varmistettu; perinteisesti taistelu on yhdistetty Winwaed-nimiseen jokeen (esim. nykyiseen River Wentin tai Cock Beckin alueeseen), mutta sijaintia koskevia tulkintoja on useita. Lähteiden mukaan Penda kokosi laajan liittouman ja hyökkäsi Oswiun kimppuun. Bede kertoo, että Oswiu oli voimakkaasti alakynnessä, mutta ennen taistelua hän paastosi ja rukoili ja teki lupauksen antaa osa valtakunnastaan kirkolle, jos voittaisi.
Taistelun aikana rankkasadekuurot ja tulvivat joet vaikuttivat lopputulokseen: Pendan ja hänen liittolaistensa joukot joutuivat sekasortoon ja suuri osa heistä hukkui tai tapettiin, itse Penda menehtyi taistelussa. Oswiun väki oli pienempi mutta järjestäytyneempi, ja voitto jäi pohjoisille joukoille.
Seuraukset ja merkitys
Voitto Winwaedissa mursi Pendan hegemonian ja kavensi Mercian vaikutusvaltaa tilapäisesti. Oswiu pystyi asettamaan itsensä etevämmäksi vallanpitäjäksi ja vaati alistumista monilta eteläisiltä hallitsijoilta; Bede käyttää termejä, jotka kuvaavat Oswiun asemaa läntisen Englannin etevämpänä miehenä. Merkittävä seuranta oli myös kirkollinen: Oswiun voitto vahvisti kristillisen kirkon asemaa ja hänen anteliaisuutensa seurasi hänen lupaustaan kirkolle.
Kuitenkin Oswiun valta ei ollut täysin pysyvää: Pendan perilliset, etenkin Wulfhere, onnistuivat muutaman vuoden kuluttua palauttamaan Mercian itsenäisempään asemaan ja laajentamaan sen valtaa uudelleen. Winwaed jää kuitenkin käännekohdaksi anglosaksisessa valtatasapainossa ja osoitukseksi siitä, miten sekä sotilaalliset että uskonnolliset tekijät vaikuttivat valtakuntien välisiin suhteisiin.
Lähteet ja lähestymistapa
Keskeinen aikainen lähde Winwaedista on Bede (Historia ecclesiastica gentis Anglorum), joka käsittelee tapahtumaa kirkollisesta näkökulmasta ja korostaa Oswiun uskonnollista lupausta. Myös Anglo-Saxon Chronicle ja muut varhaiset kronikat mainitsevat taistelun, mutta yksityiskohdat vaihtelevat. Arkeologinen aineisto on rajallista, joten monet tulkinnat perustuvat tekstilähteisiin ja sijaintia koskeviin paikannimiin.