Kolmekymmentäyhdeksän artikkelia
Kolmekymmentäyhdeksän artiklaa ovat anglikaanien historialliset uskontunnustukset. Artiklojen ei ollut tarkoitus olla täydellinen kristillisen uskon selitys. Ne ovat Englannin kirkon kannanotto roomalaiskatolista kirkkoa ja protestantteja vastaan.
Historia
Artiklat laadittiin vuonna 1563 arkkipiispa Matthew Parkerin johdolla kuningatar Elisabet I:n hallituskaudella. Ne perustuvat Thomas Cranmerin johdolla vuonna 1552 laadittuihin 42 artiklaan, jotka hyväksyttiin Edward VI:n aikana vuonna 1553. Ne on painettu Book of Common Prayeriin ja muihin anglikaanisiin rukouskirjoihin. Englannin kirkon pappien, diakonien ja piispojen on vannottava vala, että artikloissa sanottu on "Jumalan sanan mukaista". Muissa anglikaanisissa kirkoissa tällaista vaatimusta ei ole.
Kolmekymmentäyhdeksän artiklaa tarvittiin, koska tuohon aikaan Englannin historiassa ei ollut mahdollista päästä sopimukseen protestantismista. Sen sijaan, että kirkko olisi jakautunut, tarvittiin keino luetella Englannin kirkon uskomusten keskeiset asiat. John Henry Newman (yksi johtavista traktaareista 1800-luvun puolivälissä) yritti ennen kääntymistään roomalaiskatolilaisuuteen osoittaa, että artiklat voitaisiin nähdä tavalla, joka ei olisi yhtä vihamielinen katoliselle uskolle.
Historia
Artiklat laadittiin vuonna 1563 arkkipiispa Matthew Parkerin johdolla kuningatar Elisabet I:n hallituskaudella. Ne perustuvat Thomas Cranmerin johdolla vuonna 1552 laadittuihin 42 artiklaan, jotka hyväksyttiin Edward VI:n aikana vuonna 1553. Ne on painettu Book of Common Prayeriin ja muihin anglikaanisiin rukouskirjoihin. Englannin kirkon pappien, diakonien ja piispojen on vannottava vala, että artikloissa sanottu on "Jumalan sanan mukaista". Muissa anglikaanisissa kirkoissa tällaista vaatimusta ei ole.
Kolmekymmentäyhdeksän artiklaa tarvittiin, koska tuohon aikaan Englannin historiassa ei ollut mahdollista päästä sopimukseen protestantismista. Sen sijaan, että kirkko olisi jakautunut, tarvittiin keino luetella Englannin kirkon uskomusten keskeiset asiat. John Henry Newman (yksi johtavista traktaareista 1800-luvun puolivälissä) yritti ennen kääntymistään roomalaiskatolilaisuuteen osoittaa, että artiklat voitaisiin nähdä tavalla, joka ei olisi yhtä vihamielinen katoliselle uskolle.
Artikkelien hyväksyminen
Englannin kirkon ulkopuolella anglikaanien mielipiteet Kolmekymmentäyhdeksästä artiklasta vaihtelevat. Amerikan yhdysvaltojen episkopaalinen kirkko pitää niitä historiallisena asiakirjana, mutta ei pakota jäseniään noudattamaan niitä. Anglikaaninen pappi John Wesley muutti Kolmekymmentäyhdeksän artiklaa amerikkalaisten metodistien käyttöön 1700-luvulla. Nämä uudet uskontoartiklat ovat edelleen Yhdistyneen metodistikirkon virallinen oppi.
Artikkelien hyväksyminen
Englannin kirkon ulkopuolella anglikaanien mielipiteet Kolmekymmentäyhdeksästä artiklasta vaihtelevat. Amerikan yhdysvaltojen episkopaalinen kirkko pitää niitä historiallisena asiakirjana, mutta ei pakota jäseniään noudattamaan niitä. Anglikaaninen pappi John Wesley muutti Kolmekymmentäyhdeksän artiklaa amerikkalaisten metodistien käyttöön 1700-luvulla. Nämä uudet uskontoartiklat ovat edelleen Yhdistyneen metodistikirkon virallinen oppi.
