Helmikuun 29. päivä on gregoriaanisen kalenterin karkausvuoden 60. päivä. Sitä kutsutaan joskus "karkauspäiväksi" tai "biseksekstiilipäiväksi". Vain karkausvuosina on 29. helmikuuta. Tämä päivä on vain joka neljäs vuosi, vuosina, jotka voidaan jakaa täsmälleen neljällä, kuten 1988, 1996 tai 2008, paitsi vuosisatavuosina, joita ei voida jakaa 400:lla ilman, että jäljelle jää jäännös, kuten 1700, 1800 tai 1900.
Miksi tarvitaan karkauspäivä?
Maapallon kierto Auringon ympäri kestää noin 365,2422 vuorokautta. Pelkkä 365 päivän vuosi jäisi jäljelle noin neljännestunnin eron vuoksi ja ajan myötä vuodenajat liukuisivat kalenterissa. Karkauspäivällä kompensoidaan tämä erotus ja pidetään kalenteri synkronissa vuodenaikojen kanssa.
Säännöt (gregoriaaninen kalenteri)
- Perussääntö: vuosi on karkausvuosi, jos se on jaollinen 4:llä.
- Poikkeus: vuosisatavuodet (100:lla jaolliset) eivät ole karkausvuosia, ellei vuosi ole jaollinen myös 400:lla.
- Esimerkkejä: vuosi 2000 oli karkausvuosi (jaollinen 400:lla), mutta vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet.
- 400 vuoden jaksossa on 97 karkausvuotta, mikä tasapainottaa 365,2422 päivän todellisen arvon kanssa.
Lyhyt historia
Karkauspäivän perusta juontaa roomalaiseen aikaan. Julius Caesar uudisti kalenterin vuonna 45 eaa. (juliaaninen kalenteri) ottamalla käyttöön karkausvuoden, jossa joka neljäs vuosi lisättiin ylimääräinen päivä. Juliaaninen järjestelmä korjasi paljon aikaisempia ongelmia, mutta se yliarvioi vuorokauden pituuden hieman. Tämän seurauksena paavi Gregorius XIII teki kalenteriuudistuksen vuonna 1582 ja otti käyttöön gregoriaanisen säännön (sadat pois ellei jaollinen 400:lla), jota useimmat maat käyttävät nykyään.
Nimi ja perinteet
Termi "biseksekstiili" (lat. bis sextus = "kaksi kertaa kuudes") viittaa roomalaiseen tapaan lisätä ylimääräinen päivä kesällä laskettuna tiettyyn kohtaan kalenteria. Nykykielessä käytetään suomeksi yleensä sanaa karkauspäivä. Ihmisiä, jotka ovat syntyneet 29. helmikuuta, kutsutaan joskus leikkisästi karkauslapsiksi tai englanniksi "leaplings".
Oikeusvaikutukset ja arkipäivän käytännöt
Käytännössä monissa maissa ihmiset, jotka ovat syntyneet 29. helmikuuta, juhlivat syntymäpäiväänsä joko 28. helmikuuta tai 1. maaliskuuta ei-karkausvuosina. Lakiin perustuvat määräykset voivat vaihdella maittain; joissain tilanteissa virallinen ikä tai määräpäivä määritellään nimenomaisesti laissa tai viranomaiskäytännöissä. On hyvä tarkistaa paikallinen käytäntö esimerkiksi viranomaisilta tai oikeudellisesta neuvonnasta.
Mielenkiintoisia faktoja
- Monissa maissa on kansanperinteitä, kuten Irlannista lähtöisin oleva tapa, jonka mukaan nainen saa kosia miestä karkauspäivänä (ns. "Bachelor's Day").
- Kulttuurisesti karkauspäivään liittyy runsaasti vitsejä ja erikoistapahtumia — esimerkiksi yritykset järjestävät "karkauspäivän juhlia" ja erikoistarjouksia.
- Kalenterijärjestelmiä on erilaisia: vaikka gregoriaaninen kalenteri on nykyään yleisin, jotkut kirkolliset käytännöt ja historialliset yhteisöt viittaavat edelleen juliaaniseen kalenteriin tiettyjen juhlapäivien ajankohdissa.
Kaiken kaikkiaan 29. helmikuuta toimii yksinkertaisena mutta tärkeänä korjauksena pitämään kalenterimme ja luonnolliset vuodenajat synkronissa. Se on myös kiinnostava kulttuurinen ilmiö, joka tuo esiin kalenterin ja ajanlaskun monimutkaisuuden sekä historialliset kerrostumat.