DSM IV

DSM-IV on neljäs versio mielenterveyshäiriöiden diagnostisesta ja tilastollisesta käsikirjasta (DSM). DSM on American Psychiatric Associationin (APA) laatima käsikirja. Ne numeroidaan roomalaisin numeroin: DSM-I, DSM-II, DSM-III, DSM-IV, mutta viimeisimmässä painoksessa otettiin käyttöön arabialaiset numerot, joiden avulla myöhemmät painokset voidaan numeroida, 5.1, 5.2 ja niin edelleen. DSM-IV:n julkaisemisen jälkeen käsikirjan kuvauksiin tehtiin joitakin muutoksia (tai tarkistuksia). Tämän vuoksi DSM-IV:n viimeisintä versiota kutsutaan virallisesti DSM-IV-TR:ksi (TR tarkoittaa "Text Revision" eli tekstin tarkistus).

DSM:ssä luetellaan kaikki tilat, joita APA kutsuu virallisesti mielisairaudeksi. DSM järjestää nämä tilat eri luokkiin. Kullekin sairaudelle annetaan koodi, joka koostuu numeroista tai numeroiden ja kirjainten yhdistelmästä. Sairauden nimen ja koodin lisäksi DSM:ssä annetaan myös muita tietoja, kuten:

Tilan oireet.
Diagnostiset kriteerit: Vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen kuin sairaus diagnosoidaan.
Erotusdiagnoosi: Muut sairaudet, joilla on joitakin samoja oireita. Nämä sairaudet on suljettava pois ennen diagnoosin tekemistä.
Diagnostiset näkökohdat: Tässä osassa annetaan lisätietoja tilasta. Siinä voidaan esimerkiksi kertoa, kuka sairastuu kyseiseen sairauteen todennäköisemmin tai epätodennäköisemmin. Siinä saatetaan myös kertoa, mistä sairaus johtuu.

DSM:ssä luetellut tilat ovat muuttuneet ajan myötä. APA lisää jokaiseen DSM:n uuteen versioon tiloja, jotka se on hyväksynyt mielisairauksiksi edellisen version julkaisemisen jälkeen. Se voi myös poistaa tiloja, joita ei enää pidetä mielisairauksina. (Esimerkiksi homoseksuaalisuus mainittiin mielisairautena aiemmissa DSM-julkaisuissa, mutta se poistettiin niistä.) APA voi myös muuttaa tapaa, jolla se kuvaa tiettyjä sairauksia.

Moniakselinen järjestelmä

Kun henkilö saa DSM-diagnoosin, siinä on viisi eri "akselia" eli tietoluokkaa, jotka on sisällytettävä diagnoosiin.

Akseli I: Tässä luetellaan useimmat mielenterveysongelmat. Sekä sairauden nimi että sille annettu koodi on lueteltava. Esimerkiksi ADHD-, masennus-, ahdistuneisuus- ja autismikirjon häiriötyypit luetellaan tässä. Henkilöllä voi olla vain yksi Akseli I -diagnoosi tai useampi kuin yksi.

Akseli II: Jos henkilöllä on kehitysvamma tai persoonallisuushäiriö, se mainitaan tässä.

Akseli III: Jos henkilöllä on sairauksia, ne luetellaan tässä.

Akseli IV: Tällä akselilla kirjataan, onko henkilöllä tietyntyyppisiä "psykososiaalisia stressitekijöitä". Psykososiaalisille stressitekijöille on olemassa vain muutamia kiinteitä luokkia: Sosiaalisen ympäristön ongelmat (esimerkiksi henkilöllä on heikot sosiaaliset taidot ja vähän ystäviä), taloudelliset ongelmat (kuten köyhyys tai työpaikan menettäminen), asumisongelmat (kuten huono asunto tai asunnottomuus), koulutusongelmat (kuten koulunkäynnin epäonnistuminen), terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat ja "muut" stressitekijät.

Akseli V: Mielenterveysalan ammattilainen valitsee tälle akselille numeron, joka kertoo, kuinka paljon mielenterveysongelmat vaikuttavat henkilöön ja kuinka hyvin hän toimii elämässään. Ammattilainen käyttää asteikkoa nimeltä Global Assessment of Functioning (GAF), jossa selitetään, mitä eri numerot tarkoittavat. Henkilön pistemäärää kutsutaan hänen "GAF-pistemääräkseen".

DSM:n moniakselisella järjestelmällä on muutamia etuja. Viisi akselia kokoaa yhteen kaikki ne tiedot, jotka ovat mielenterveysalan ammattilaisille tärkeimpiä, kun he hoitavat henkilöä. Ne antavat tilannekuvan tärkeimmistä asioista, jotka vaikuttavat henkilön mielenterveyteen. Täydellinen DSM-diagnoosi on myös kuin yhteinen kieli mielenterveysalan ammattilaisille. Vaikka ammattilaisia olisi eri aloilta tai jopa eri kieliä puhuvia, he kaikki ymmärtävät DSM-diagnoosin.

Organisaatio

DSM:n tilat on järjestetty luokkiin. Nämä luokat ovat:

(1) Tavallisesti imeväis-, lapsi- ja nuoruusiässä diagnosoidut häiriöt. Esimerkiksi: ADHD:n tyypit, kehitysvammaisuus, autismin kirjon häiriöt ja oppositionaalinen uhmakkuushäiriö (ODD).

(2) Delirium, dementia, amnestiset ja muut kognitiiviset häiriöt. Nämä häiriöt aiheuttavat ongelmia ajattelussa ja muistissa.

(3) Muualla luokittelemattomasta yleissairaudesta johtuvat mielenterveyden häiriöt. Nämä ovat häiriöitä, jotka johtuvat lääketieteellisestä ongelmasta.

(4) Päihteisiin liittyvät häiriöt. Nämä ovat sairauksia, jotka liittyvät laittomien huumeiden, alkoholin tai muiden aineiden (kuten kofeiinin ja nikotiinin) käyttöön, väärinkäyttöön tai riippuvuuteen. Tähän luokkaan kuuluvat myös näiden aineiden vieroitusoireet.

(5) Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt. Näihin kuuluvat kaikki skitsofrenian eri tyypit ja muut häiriöt, jotka aiheuttavat psykoosia (todellisuuskontaktin menettämistä).

(6) Mielialahäiriöt. Näihin kuuluvat kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen eri muodot.

(7) Ahdistuneisuushäiriöt. Esimerkiksi: Pakko-oireinen häiriö (OCD); traumaperäinen stressihäiriö (PTSD); yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

(8) Somatiformiset häiriöt. Näistä häiriöistä kärsivillä ihmisillä on paljon fyysisiä oireita, kuten kipua tai vatsavaivoja. Näiden oireiden ei kuitenkaan uskota johtuvan varsinaisesta lääketieteellisestä häiriöstä. Niiden uskotaan sen sijaan johtuvan mielenterveysongelmista. Yksi esimerkki on luulosairaus, jossa henkilö on aina huolissaan siitä, että hänellä on vakavia lääketieteellisiä ongelmia, vaikka hänellä ei ole niitä. Toinen tähän luokkaan kuuluva sairaus on kehodysmorfinen häiriö, jossa henkilö vihaa kehoaan tai jotakin osaa kehostaan.

(9) Fiktiiviset häiriöt. Näistä häiriöistä kärsivät ihmiset liioittelevat tai keksivät lääketieteellisiä ongelmia. He saattavat tehdä näin, koska he saavat näin haluamiaan asioita (esimerkiksi huomiota ja sympatiaa).

(10) Dissosiatiiviset häiriöt. Nämä häiriöt aiheuttavat henkilölle ongelmia muistin, tietoisuuden ja asioiden oikean havaitsemisen (näkemisen ja ymmärtämisen) kanssa. Henkilö voi myös tuntea olevansa irrallaan identiteetistään (näkemys itsestään ja siitä, kuka hän on). Tunnetuin tähän luokkaan kuuluva sairaus on dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID) (jota aiemmin kutsuttiin nimellä "moninainen persoonallisuushäiriö").

(11) Seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin häiriöt. Seksuaalihäiriöihin kuuluvat parafiliat, joissa henkilö tuntee seksuaalista vetoa esineisiin tai seksuaaliseen toimintaan, joka ei ole normaalia. Esimerkiksi pedofilia (seksuaalinen kiintymys lapsiin) on eräänlainen parafilia. Toinen seksuaalihäiriön tyyppi on seksuaalinen toimintahäiriö (ongelmat seksuaalisen suoriutumisen kanssa). Tähän luokkaan kuuluu myös sukupuoli-identiteettihäiriö, jossa henkilö tuntee itsensä yhdeksi sukupuoleksi, mutta hänen ruumiinsa on toisen sukupuolen mukainen.

(12) Syömishäiriöt. Syömishäiriöiden kaksi päätyyppiä ovat anoreksia nervosa ja bulimia nervosa.

(13) Unihäiriöt. Esimerkiksi: Unettomuus.

(14) Impulssikontrollin häiriöt, joita ei ole muuten määritelty. Nämä ovat häiriöitä, joissa ihmisillä on vaikeuksia hallita halujaan tehdä asioita. Esimerkiksi: trikotillomania (henkilö repii hiuksiaan irti kehostaan) ja ajoittainen räjähdyshäiriö (henkilö saa äkillisiä vihanpurkauksia).

(15) Sopeutumishäiriöt. Näissä häiriöissä henkilöllä on vaikeuksia sopeutua tai tottua johonkin stressaavaan asiaan elämässään.

(16) Persoonallisuushäiriöt. Nämä diagnoosit voidaan antaa vain aikuisille. Esim: Borderline-persoonallisuushäiriö.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on DSM-IV?

V: DSM-IV on Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (APA) julkaiseman mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DSM) neljäs versio.

K: Miten DSM:n eri versiot on numeroitu?

V: DSM:n aiemmat versiot numeroitiin roomalaisin numeroin (esim. DSM-I, II, III), kun taas myöhemmissä versioissa käytettiin arabialaisia numeroita, jolloin myöhemmät versiot numeroitiin 5.1, 5.2 ja niin edelleen.

K: Mitä TR tarkoittaa DSM-IV:n yhteydessä?

V: TR on lyhenne sanoista "Text Revision" (tekstin tarkistus), ja se viittaa muutoksiin, jotka on tehty käsikirjan kuvauksiin sen jälkeen, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran - jolloin sitä kutsutaan virallisesti DSM-IV-TR:ksi.

K: Mitä tietoja kukin DSM:ssä lueteltu tila sisältää?

V: Jokainen DSM:ssä lueteltu sairaus sisältää sen nimen ja koodin (joka koostuu numeroista tai numeroiden ja kirjainten yhdistelmästä), oireet, diagnostiset kriteerit, erotusdiagnoosin ja diagnostisia näkökohtia, kuten sen, kuka sairastuu kyseiseen sairauteen todennäköisemmin tai harvemmin tai mikä sen aiheuttaa.

Kysymys: Miten aiemmissa DSM-luokituksissa luetellut tilat ovat muuttuneet ajan myötä?

V: DSM:n jokaiseen uuteen versioon lisätään edellisen version julkaisemisen jälkeen mielisairauksiksi hyväksyttyjä tiloja ja poistetaan tiloja, joita ei enää pidetä mielisairauksina. Lisäksi tiettyjen sairauksien kuvaukset voivat muuttua.

K: Onko homoseksuaalisuus koskaan mainittu mielisairaudeksi missään DSM:n versiossa?

V: Kyllä, homoseksuaalisuus oli aiemmin mainittu mielisairautena, mutta se on sittemmin poistettu kaikista DSM:n painoksista.