Australian esihistoria
Muinainen Australia (jota kutsutaan myös Australian esihistoriaksi) kattaa ajanjakson siitä, kun ensimmäiset ihmiset saapuivat Australiaan, ensimmäisen laivaston saapumiseen vuonna 1788.
Rottnest Islandin aboriginaalien esineitä on ajoitettu 6 500-30 000 vuoden takaa. Tuoreemmat todisteet viittaavat kuitenkin siihen, että ihmiset asuttivat saarta 50 000 vuotta sitten tai jopa ennen sitä.
Pleistoseenikaudella merenpinta oli paljon nykyistä alempana. Tämä olisi tehnyt siirtymisestä Aasiasta Australiaan paljon helpompaa kuin nyt. Useita pitkiä merimatkoja olisi kuitenkin edelleen pitänyt tehdä. Näihin ylityksiin olisi kuulunut 90-100 kilometrin pituisia matkoja avomerellä. Ei tiedetä, millaista venettä näissä ylityksissä olisi käytetty, mutta todennäköisesti kyseessä oli bambusta tehty lautta. Nämä ensimmäiset australialaiset olivat maailman ensimmäiset valtamerenmatkaajat.
Australian ja Uuden-Guinean välinen maasilta tukkeutui merenpinnan nousun vuoksi noin 8 000 vuotta sitten. Australian ja Uuden-Guinean asukkaat ovat DNA:n perusteella läheistä sukua toisilleen. DNA-todisteet osoittavat, että Australian aboriginaalit kuuluvat nykyihmisiin, jotka lähtivät Afrikasta 50 000-70 000 vuotta sitten. Tutkimukset osoittavat, että Australian aboriginaalit kuuluivat ryhmään, joka lähti Afrikasta 24 000 vuotta ennen Eurooppaan ja Aasiaan asettuneita ryhmiä. Tämä tekee heistä yhden vanhimmista alkuperäiskansoista Afrikan ulkopuolella. DNA osoittaa myös, että suurin osa Australiaan suuntautuneesta muuttoliikkeestä loppui noin 50 000 vuotta sitten, ja alueen ihmiset kehittyivät eristyksissä muusta maailmasta. Vaikka empiirinen todistusaineisto, joka osoittaisi kulttuurin jatkuvuuden eikä niinkään läsnäolon jatkuvuuden, puuttuu, Australian aboriginaaliväestö on todennäköisesti yksi maailman vanhimmista jatkuvista kulttuureista. Monissa Pohjois-Australiasta peräisin olevissa aboriginaalien tarinoissa kerrotaan, että ihmiset tulivat Australiaan meren takaa.
Ei tiedetä, miltä ensimmäiset australialaiset näyttivät. Vanhin paikka, jossa ihminen on asunut Australiassa, on 55 000 vuoden takaa, Malakunanja II -kalliosuojasta Pohjois-Territoriossa. Varhaisimmat Australian ihmisjäännökset, jotka löydettiin Lake Mungosta Uudesta Etelä-Walesista, ovat 15 000 vuotta nuorempia. 40 000-10 000 vuotta sitten syntyneiden ihmisten luut osoittavat, että he olivat vankempia ja fyysisesti monipuolisempia kuin myöhemmät ihmiset. Useat tärkeät arkeologiset kohteet paljastavat tietoja näiden ihmisten elämästä. Näihin kohteisiin kuuluvat Lake Mungo, Kow Swamp, Coobool Creek, Talgai ja Keilor.
Ensimmäisillä australialaisilla oli tumma iho ja mustat hiukset. Useimmat heistä olivat metsästäjä-keräilijöitä, jotka metsästivät eläimiä ja keräsivät kasveja syötäväksi. He olivat nomadisia ihmisiä, jotka muuttivat paikasta toiseen etsiessään kausiluonteista ravintoa.
Heistä kehittyi erilaisia etnisiä ryhmiä, ja jokaisella ryhmällä oli oma kielensä ja perinteensä. Vuonna 1788 Australiassa arvioitiin olevan noin 500 erillistä kieliryhmää. Kukin näistä kieliryhmistä koostui monista pienemmistä ryhmistä. Nämä pienemmät ryhmät yhdistyivät usein seremoniallisissa ja kaupallisissa toiminnoissa. Koska ne olivat kaikki erilaisia, on vaikea esittää yleisiä väitteitä aboriginaalien perinteistä ja uskomuksista.
Mies keihäänheittimen kanssa
Tulipalo, megafauna ja merenpinnan taso
Arkeologit ovat havainneet, että tulipalot lisääntyivät ihmisten saapumisen myötä. Metsästäjä-keräilijät käyttivät tulta välineenä riistan karkottamiseen, uuden kasvuston tuottamiseen eläinten houkuttelemiseksi ja pensaikon raivaamiseen. Tiheät metsät muuttuivat avoimemmiksi metsiksi, ja avoimista metsistä tuli niittyjä. Tulista selviytyvät lajit alkoivat vallata alaa: erityisesti eukalyptus, akaasia ja ruohot.
Eläimistön muutokset olivat vielä dramaattisempia. Megafauna, eli paljon ihmistä suuremmat lajit, katosivat, samoin kuin monet pienemmät lajit. Noin 60 erilaista selkärankaista kuoli sukupuuttoon, mukaan lukien Diprotodon-heimo (erittäin suuret pussieläimet, jotka näyttivät pikemminkin virtahepoilta), useita suuria lentokyvyttömiä lintuja, lihaa syöviä kenguruita, viisimetrinen lisko ja Meiolania, pienen auton kokoinen kilpikonna.
Megafaunan joukkokuolemien suorasta syystä ei ole varmuutta. Se on voinut olla tulipalo, metsästys, ilmastonmuutos tai näiden yhdistelmä. Ilman suuria kasvinsyöjiä, jotka söivät kasvillisuutta, ylimääräinen polttoaine sai tulipalot palamaan kuumemmin, mikä muutti maisemaa entisestään.
18 000-15 000 vuotta sitten Australia muuttui kuivemmaksi, lämpötila laski ja sademäärät vähenivät. 16 000-14 000 vuotta sitten merenpinta nousi nopeasti. Eräs tutkija on arvioinut, että merenpinta nousi 30 metriä 300 vuodessa. Pleistoseenin lopussa, noin 13 000 vuotta sitten, merenpinnan nousu katkaisi Torresinsalmen kautta maayhteyden Uuteen-Guineaan, Victorian ja Tasmanian väliseen Bassinsalmeen ja Kangaroo-saarelle.
Tasmanian aboriginaalit olivat eristyksissä muusta Australiasta. Bass Straitin pienillä saarilla tai Kengurusaarella ei asunut enää ihmisiä 9 000 vuotta sitten.
Kieli- ja geenitutkimukset osoittavat, että kaukana pohjoisessa asuvien australialaisten ja nykypäivän Uuden-Guinean ja saarten asukkaiden välillä on ollut pitkäaikainen yhteys. Tämä näyttää olleen pääasiassa kaupankäyntiä, johon on liittynyt jonkin verran avioliittoja. Macassan praus on myös mainittu aboriginaalien kertomuksissa Broomesta Carpentarian lahdelle. Joitakin puoliksi pysyviä siirtokuntia perustettiin, ja aboriginaalisiirtolaiset löysivät kodin Indonesiasta.
Tasmanian ja Victorian rantaviiva noin 14 000 vuotta sitten merenpinnan noustessa, jossa näkyy joitakin ihmisen arkeologisia kohteita.
Kulttuuri
Aboriginaalit eivät kehittäneet kirjoitusta, mutta he maalasivat kuvia kiviin ja kuoreen. He myös raaputtivat tai kaiversivat kuvioita kiviin. He käyttivät maalia, jota he valmistivat murskatuista kivistä ja vedestä ruskean, punaisen, oranssin ja keltaisen värisinä. Australiasta löytyy paljon muinaisia luolamaalauksia. Koska murskatusta kivestä ja savesta tehdyt maalit eivät ole orgaanisia, näitä kuvia ei voida ajoittaa hiiliajoituksella. Joistakin maalauksista on löydetty kuvia, jotka esittävät yli 40 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleita megaeläimiä. Nämä maalaukset saattavat olla maailman vanhimmat tunnetut maalaukset. Eräässä toisessa Arnhem Landissa sijaitsevassa paikassa on hiilipiirroksia, jotka on radiohiiliajoitettu 28 000 vuoden ikäisiksi.
Aboriginaaliväestöllä oli vahva hengellisyys. He uskoivat, että kaikki oli peräisin uniajasta ja että maa oli pyhä. He uskoivat, että esi-isien henget, kuten Sateenkaarikäärme, olivat luoneet maailman ja kaiken siinä olevan. Uniajan lait ja tavat siirtyivät vanhemmilta lapsille. Heillä on monimutkaisia rituaalisia lauluja ja tansseja, joita esitetään korroboreissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on muinainen Australia?
V: Muinainen Australia, joka tunnetaan myös nimellä Australian esihistoria, kattaa ajanjakson siitä, kun ensimmäiset ihmiset saapuivat Australiaan, ensimmäisen laivaston saapumiseen vuonna 1788.
K: Kuinka kauan aboriginaalit ovat asuneet Australiassa?
V: Todisteet viittaavat siihen, että aboriginaalit ovat todennäköisesti asuneet Australiassa yli 80 000 vuotta.
K: Miten he muuttivat Australiaan?
V: Matalan merenpinnan vuoksi siirtyminen Aasiasta Australiaan oli paljon helpompaa kuin nykyään, ja siihen olisi kuulunut 90-100 kilometrin pituisia matkoja avomerellä. Ei tiedetä, millaista venettä näissä ylityksissä olisi käytetty, mutta todennäköisesti kyseessä oli bambusta tehty lautta.
Kysymys: Milloin Australian ja Uuden-Guinean välinen maasilta tukkeutui merenpinnan nousun vuoksi?
V: Australian ja Uuden-Guinean välinen maasilta tukkeutui merenpinnan nousun vuoksi noin 8 000 vuotta sitten.
K: Mitä DNA-todisteet osoittavat Australian aboriginaaleista?
V: DNA-todisteet osoittavat, että Australian aboriginaalit kuuluvat nykyihmisiin, jotka lähtivät Afrikasta 50 000-70 000 vuotta sitten, ja suurin osa siirtolaisuudesta Australiaan loppui noin 50 000 vuotta sitten.
K: Mitä monet aboriginaalien tarinat kertovat siitä, miten he ovat päätyneet Australiaan?
V: Monissa Pohjois-Australian aboriginaalien tarinoissa kerrotaan, että ihmiset tulivat Australiaan meren takaa.
K: Mitä arkeologiset löydöt paljastavat elämästä tänä aikana?
V: Arkeologiset kohteet, kuten Mungo-järvi, Kow Swamp, Coobool Creek Talgai ja Keilor, paljastavat tietoja elämästä tänä aikana, kuten sen, että useimmilla australialaisilla oli tumma iho ja mustat hiukset, että he olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, että he kulkivat paimentolaisina, että heistä muodostui erilaisia etnisiä ryhmiä, joilla oli oma kieli ja perinteet, ja että heillä oli seremonioita tai että he kävivät kauppaa toisten pienempien ryhmien kanssa.
