Vesieliöiden liikkuminen
Vesieliöiden liikkuminen tarkoittaa eläinten ja muiden eliöiden liikkumista vedessä. Maailman pinta on suurimmaksi osaksi veden peitossa, ja kaikki tärkeimmät eläinkunnat ovat aloittaneet elämänsä vedessä.
Varhaisimmat fossiilit, joita meillä on, ovat stromatoliitteja, jotka ovat fotosynteettisten bakteerien meressä muodostamia mattomaisia rakenteita. Jopa maalla kehittyneet eläimet ovat usein palanneet veteen, vaikka ne yleensä hengittävät edelleen ilmaa. On olemassa vesihyönteisiä, matelijoita, nisäkkäitä ja lintuja.
Emme oikein tiedä, milloin ensimmäiset eläimet ja kasvit kehittyivät, mutta joitakin arvauksia on tehty. Akritarkkeja esiintyy noin 3200-1400 miljoonaa vuotta sitten ja nykypäivään asti. Tämä on laaja aikaväli, mikä tarkoittaa, ettemme voi olla varmoja siitä, milloin ne kehittyivät. Jotkin varhaiset elämänmuodot näyttävät laiduntaneen (syöneen) niitä. Todennäköisesti jonkinlainen alkueläin kehittyi käyttäen olemassa olevia elämänmuotoja ravintona.
Liikkumista tarvitaan oikean paikan löytämiseksi merissä sekä syömiseen ja syömisen välttämiseen. Kaikki kehittyneet elämänmuodot ja monet alkeelliset elämänmuodot käyttävät liikkumista.
Gramnegatiivisten bakteerien lippusolukkoa pyörittää sen tyvessä oleva molekyylimoottori.
Daphnia ui lyömällä antennejaan.
Kampasimpukat uivat taputtamalla kahta kuortaan auki ja kiinni -
Käyttövoimajärjestelmät
Mikro-organismit
Yksinkertaisimmat käyttövoimajärjestelmät kehittyivät mikro-organismeissa. Niissä käytetään värekarvoja ja lippulankoja.
Uiminen on kehittynyt useita kertoja monimutkaisemmissa elämänmuodoissa. Esimerkkejä ovat niveljalkaiset, kalat, nilviäiset, matelijat, linnut ja nisäkkäät.
Hiilimatoilla on satoja tai tuhansia pieniä lippulankoja, joita kutsutaan piikeiksi, joiden avulla ne liikkuvat vedessä. Joillakin organismeilla, kuten bakteereilla ja eläinten siittiöillä, on lippuletti, jonka avulla ne voivat liikkua nestemäisessä ympäristössä.
Selkärangattomat
Kaikki vedessä elävät selkärangattomat uivat jossain vaiheessa elämäänsä, ja monet uivat koko elämänsä ajan. Kaikki meduusat uivat sykkimällä kupinmuotoista ruumistaan. Äyriäiset uivat jaloillaan. Jotkut nilviäiset uivat koko elämänsä ajan, jotkut vain toukkina.
Kalmarit ja mustekalat uivat melko voimakkaasti suihkukoneella. Ne ruiskuttavat vettä liikkeelle.
On olemassa hyvin suuri määrä hyönteisiä, jotka ovat toukkina tai aikuisina vesieläimiä. Lähes kaikki käyttävät jalkojaan uintiin. Ne hengittävät ilmaa ja kuljettavat ilmaa mukanaan uidessaan. Ilmaa ne saavat veden pinnalta ja vievät sen mukanaan alas. Tavallisesti ilma on jäänyt niiden pinnalla olevien tiheiden karvojen sisään. 13 hyönteisluokalla on vesivaiheita, mukaan lukien kaikki kiitäjät ja sudenkorennot sekä monet kovakuoriaiset, kuoriaiset ja kärpäset.
Selkärankaiset
[tulossa]
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on vesiliikunta?
V: Vesiliikunnalla tarkoitetaan eläinten ja muiden eliöiden liikkumista vedessä.
K: Mistä kaikki tärkeimmät eläinheimot aloittivat elämänsä?
V: Kaikki suuret eläinkunnat aloittivat elämänsä vedessä.
K: Mitä ovat stromatoliitit?
V: Stromatoliitit ovat fotosynteettisten bakteerien meressä muodostamia mattomaisia rakenteita, ja ne ovat varhaisimpia fossiileja, joita meillä on.
K: Hengittävätkö maalla kehittyneet eläimet aina ilmaa, kun ne palaavat veteen?
V: Kyllä, maalla kehittyneet eläimet hengittävät yleensä edelleen ilmaa, vaikka ne palaavat veteen.
K: Millaisia eläimiä vedessä elää?
V: Vedessä elää hyönteisiä, matelijoita, nisäkkäitä ja lintuja.
K: Milloin akritarkit ilmestyivät ensimmäisen kerran?
V: Akritarkkeja on esiintynyt noin 3200-1400 miljoonaa vuotta sitten ja nykypäivään asti, mutta emme voi olla varmoja, milloin ne kehittyivät.
K: Miksi liikkuminen on tärkeää meressä eläville eliöille?
V: Liikkuminen on meressä eläville eliöille tärkeää, jotta ne voivat löytää oikean paikan, syödä ja välttää syömisen. Kaikki kehittyneet elämänmuodot ja monet alkeelliset elämänmuodot käyttävät liikkumista.
