Kansas Yhdysvaltain sisällissodassa

Tausta

Kansas oli hyväksytty unionin osavaltioksi tammikuussa 1861. Tämä tapahtui hyvin vähän ennen sisällissodan puhkeamista. Sissitaisteluita oli käyty orjuutta kannattavien ja orjuuden vastaisten ryhmien välillä. Taistelut tunnettiin nimellä Kansasin verenvuoto. Kolmen perustuslain jälkeen äänestäjät hyväksyivät neljännen, Wyandotten perustuslaiksi kutsutun perustuslain, ja se lähetettiin Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi ja osavaltioksi.

Kansas liittyi unioniin vapaana ja 34. osavaltiona 29. tammikuuta 1861. Kansasissa oli vielä osavaltioksi tulon jälkeenkin kovia tunteita. Kansasin ja Missourin rajaa terrorisoivat edelleen kummankin puolen sissijoukot.

Osavaltion perustaminen ei kuitenkaan ratkaissut Kansasin vaikeita tunteita - tai väkivaltaa. Kansasin ja Missourin rajalla taisteltiin edelleen koko sodan ajan orjuuden puolesta. Lawrence, joka oli 1850-luvulla vapaavaltion paikka, poltettiin, ja William Quantrillin johtama etelämielinen epäsäännöllinen armeija surmasi yli 150 miestä ja poikaa vuonna 1863.

Sotilasyksiköt

Alle kolme kuukautta sen jälkeen, kun Kansasista tuli osavaltio, 12. huhtikuuta, konfederaation joukot hyökkäsivät Fort Sumteriin, ja sisällissota alkoi. Washingtonissa huhuttiin, että presidentti Abraham Lincoln kidnapattaisiin tai jopa salamurhattaisiin. Kansasilainen senaattori James Henry Lane organisoi Kansasista 120 miestä, joita kutsuttiin "rajavartiostoksi". Kolmen viikon ajan he pysyttelivät Valkoisessa talossa suojelemassa presidenttiä. Useimmat kansansilaiset kannattivat liittymistä unioniin sodassa. Kuvernööri Charles Robinson ja senaattori Lane värväsivät joukkoja unionin armeijaan. Sodan aikana liittovaltion hallitus kutsui Kansasista yhteensä 16 654 miestä. Yli 20 000 värväytyi kuitenkin, ja osavaltio lähetti 19 rykmenttiä ja neljä patteristoa taistelemaan unionin armeijan puolesta. Osa miehistä tuli muista osavaltioista, sillä Kansasissa oli vain noin 30 000 miestä, jotka olivat tarpeeksi vanhoja liittymään armeijaan. Kansasin sotilaat kärsivät sodan aikana yhteensä noin 8 500 kaatunutta.

Lawrencen verilöyly

Kansasin ensimmäinen taistelu ei ollut kilpailevien armeijoiden välinen. Kyseessä oli W.C. Quantrillin johtamien orjuutta kannattavien epäsäännöllisten joukkojen sissiretki elokuussa 1863. He hyökkäsivät Lawrencen kaupunkiin, joka oli orjuuden vastaisten mielipiteiden keskus. He tappoivat noin 180 miestä ja poikaa ja tuhosivat useita rakennuksia. Koska ryöstäjien kuultiin huutavan "Muistakaa Osceola!", hyökkäystä pidettiin kostona aikaisemmasta orjuudenvastaisten jyhawkereiden hyökkäyksestä Osceolaan Missourissa. Jotkut uskoivat, että se oli myös vastaus siihen, että osa ryöstäjien vangitsemista naisista oli hiljattain kuollut, kun heidän vankilarakennuksensa romahti, ehkä tahallaan. (Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että romahdus oli lähes varmasti vahinko.) Verilöyly raivostutti Konfederaation hallitusta, joka oli myöntänyt Quantrillille tunnustuksen partisaanijääkäreitä koskevan lain nojalla, mutta veti nyt tuen irrallisten joukkojen tukemisen pois.

Quantrillin hyökkäys Lawrenceen, Kansasiin tuhosi suuren osan kaupungista.

Myöhemmät sitoumukset

Baxter Springsin taistelu, jota joskus kutsutaan myös Baxter Springsin verilöylyksi, oli sodan pieni taistelu. Se käytiin 6. lokakuuta 1863 lähellä nykyistä Baxter Springsin kaupunkia Kansasissa.

Lokakuun 25. päivänä 1864 käytiin kolme taistelua. Kaksi ensimmäistä käytiin Linn Countyssa, Kansasissa, ja viimeinen Vernonin Countyssa, Missourissa. Ensimmäinen oli Marais des Cygnesin taistelu (jota kutsutaan myös "Trading Postin taisteluksi"). Toinen oli ratsuväen taistelu nimeltä Mine Creekin taistelu. Se oli merkittävä taistelu konfederaation joukkojen ratsuväen ja useiden kenraali Pricea jahtaavien unionin ratsuväkiprikaatien välillä. Ne olivat Missourin retkikuntaa johtaneen kenraalimajuri Sterling Pricen ja kenraalimajuri Alfred Pleasontonin johtamien unionin joukkojen välillä. Kansas Citystä etelään lähtenyt Price kohtasi Pleasontonin aluksi Marais des Cygnesissa. Lopulta konfederaation armeija tuhoutui taistelujoukkona ja vetäytyi Arkansasiin.