Moderni historia ja nykyaika: määritelmä, aikakaudet ja vaikutukset
Moderni historia on keskiajan jälkeen alkanut maailmanhistoria. Yleensä termillä "moderni historia" tarkoitetaan maailman historiaa järjen ja valistuksen aikakauden alkamisesta 1600- ja 1700-luvuilla sekä teollisen vallankumouksen alkamisesta lähtien.
- Varhaismoderni aika kesti 1400-luvun lopusta 1700-luvun lopun teolliseen vallankumoukseen eli noin vuodesta 1450/92 vuoteen 1750/92.
- Nykyaika on ajanjakso valistuksen ja 1700-luvun alusta nykypäivään.
- Modernismiin perustuvassa modernismissa tutkitaan teollistumisesta johtuvia yhteiskunnan muutoksia.
- Postmodernismi ja postindustrialismi ovat teorioita, joilla sovelletaan postmodernismin taideliikkeen termiä (ks. jäljempänä) yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaan tai joilla viitataan palvelualan nousuun 1900-luvun lopulla, jolloin teollisuus ei enää ollut vallitseva; etuliite "post-" viittaa reaktioon modernismia vastaan, eikä siinä mielessä kata kaikkea nykyajan historiaa.
Ajanjaksojen erittely ja kronologia
Varhaismoderni aika (n. 1450/1492–1750/1790): kaupunkien ja kaupan kasvu, löytöretket, siirtomaavallan alku, uskonpuhdistus ja keskushallintojen vahvistuminen Euroopassa. Tämä ajanjakso luo pohjan myöhemmälle teollistumiselle ja kansallisvaltioiden muodostumiselle.
Moderni aika tai nykyaika alkaa monesti 1600–1700-luvuilta valistuksen myötä ja jatkuu teollistumisen kautta aina 1900-luvun keskivaiheille saakka. Tarkat ajoitukset vaihtelevat alueittain: esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa modernisaation kulku poikkesi Euroopasta johtuen muita voimia, kuten kolonialismista ja paikallisista olosuhteista.
Myöhäismoderni / nykyinen aika kattaa 1900-luvun kaksi maailmansotaa, kylmän sodan, dekolonisaation, globalisaation, digitaalisen vallankumouksen ja ilmastonmuutoksen nousun keskusteluun. Joissain teoreettisissa näkökulmissa puhutaan myös postmodernista ja postindustrialistisesta ajasta, joka korostaa kulttuurisia monimerkityksisyyksiä ja palveluyhteiskunnan kasvua.
Keskeiset teemat ja vaikutukset
Nykyaika on ollut tieteen, politiikan, sodankäynnin, teknologian ja globalisaation monien edistysaskelten aikaa. Tänä aikana Euroopan suurvallat alkoivat laajentaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista vaikutusvaltaansa muuhun maailmaan.
- Tieteellinen ja teknologinen kehitys: luonnontieteiden ja tekniikan läpimurrot mahdollistivat teollistumisen, paransivat lääketiedettä ja muuttivat viestintää sekä liikennettä (höyrykone, sähkö, lääketieteen innovaatiot, tietotekniikka ja internet).
- Teollistuminen ja kaupungistuminen: tuotannon tehostuminen johti työväestön kasvuun kaupungeissa, muuttui sosiaalisiin rakenteisiin ja synnytti työväenliikkeet sekä uusia yhteiskuntapoliittisia vaatimuksia.
- Kolonialismi ja imperialismi: Euroopan valtioiden laajentuminen vaikutti voimakkaasti paikallisiin yhteiskuntiin, talousjärjestelmiin ja kulttuureihin. Dekolonisaatio 1900-luvulla muutti geopoliittista karttaa.
- Nationalismi ja valtiollistuminen: kansallisvaltiot muodostuivat, ja kansalliset liikkeet vaikuttivat vallankumouksiin, sotiin ja aluepolitiikkaan.
- Suuret konfliktit ja niiden seuraukset: maailmansodat muuttivat rajoja, talouksia ja kansainvälistä järjestystä; synnyttivät kansainvälisiä instituutioita (esim. YK) ja kylmän sodan blokit.
- Sosiaalinen muutos ja hyvinvointivaltiot: koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan laajeneminen, äänioikeuden laajentuminen ja ihmisoikeusliikkeet muovasivat yhteiskuntia.
- Talousjärjestelmät ja globalisaatio: kapitalismin eri muodot, talouskriisit, kansainväliset kauppa- ja rahoitusverkostot sekä 1990-luvun jälkeinen globalisoituminen.
- Kulttuuri ja ideologiat: modernismi, kansalliset kulttuurit, later postmodernismi ja moninaiset identiteettipolitiikat ovat vaikuttaneet taiteeseen, tietoon ja arvoihin.
- Ympäristövaikutukset: teollistuminen ja moderni kulutuskulttuuri ovat johtaneet luonnonvarojen käyttöön ja ilmastonmuutokseen, jotka ovat 2000-luvulla nousseet keskeisiksi globaaleiksi haasteiksi.
Historiantutkimuksen lähestymistavat
Modernin historian tulkinnassa näkyy erilaisia teoreettisia suuntauksia: perinteinen kronologinen lähestymistapa, taloushistoria, sosiaalihistoria, kulttuurihistoria ja ajatukset modernismista sekä postmodernista kritiikistä. Modernismi painottaa edistystä, rationaalisuutta ja suuria selityskehyksiä; postmodernismi kyseenalaistaa universaaleja kertomuksia ja nostaa esiin paikallisia, moninaisia näkökulmia. Postindustrialismi kuvaa talouden siirtymää teollisuusvaltaisesta palvelu- ja tietoyhteiskuntaan.
Alueelliset erot ja monimuotoisuus
On tärkeää huomata, että "moderni" ei tarkoita samaa kaikkialla. Euroopan kehityskaaret eivät suoraan toistu Aasiassa, Afrikassa tai Amerikassa: paikalliset instituutiot, kulttuuriset perinteet ja ulkoiset vaikutteet muovaavat modernisaatiota eri tavoin. Lisäksi koloniaalinen historia jätti pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka näkyvät edelleen taloudessa, politiikassa ja sosiaalisissa rakenteissa.
Moderni historia on dynaaminen ja monitasoinen tutkimuskenttä, jossa yhdistyvät pitkän aikavälin muutokset (esim. taloudellinen modernisaatio) sekä äkilliset käännekohdat (sodat, vallankumoukset, teknologiset murrokset). Tulevaisuuden tutkimusta ja historiantulkintaa muovaavat yhä globalisaation, digitalisaation ja ympäristöhaasteiden kehityskulut.
1400-luvun lopusta 1700-luvun alkuun
Tätä ajanjaksoa kutsutaan myös varhaismoderniksi kaudeksi. Tänä aikana eurooppalaiset löysivät Uuden maailman ja alkoivat asuttaa sitä. Siihen aikaan käytiin myös kauppaa Kiinan ja muiden Itä-Aasian kulttuurien kanssa.
- Amerikan löytäminen (1492): Discovery Age.
- Gutenbergin liikuteltava kirjapaino (1450-luku): informaatioaika ja sanomalehdet.
Varhaismodernilla kaudella eräät tapahtumat muokkasivat maailmaa valtavasti:
- Martin Luther haastaa kirkon 31. lokakuuta 1517 95 teesillä: Reformaatio.
- Espanjan armadan kaatuminen 8. elokuuta 1588 mahdollisti brittiläisen imperiumin nousun.
- Kolmikymmenvuotinen sota 1618-1648 Keski-Euroopassa vähensi väestöä jopa 20 prosenttia.
- Vuonna 1648 allekirjoitetaan Westfalenin rauhan sopimukset, jotka päättivät useat sodat Euroopassa ja loivat suvereenien valtioiden perustan.
- Utrechtin sopimus merkitsi siirtymistä Espanjan laivaston ylivallasta Britannian laivaston ylivaltaan.
- Ludvig XIV, "roi soleil".
Teollinen vallankumous
Tänä aikana teollinen teknologia kehittyi. Teollisuudessa alettiin valmistaa vaatteita, aseita ja muita hyödyllisiä työkaluja, joita ihmiset tarvitsevat. Tämä teollinen vallankumous aloitti modernin maailman sellaisena kuin me sen tunnemme.
- Höyrykoneen (1764) ja kehrääjä Jennyn (1769) keksinnöt, yksi romantiikan huipputapahtumista.
- Monarkian ja absolutismin hylkääminen: Amerikan brittiläisten siirtomaiden, sittemmin Yhdysvaltojen, itsenäisyysjulistus 1776, joka vaikutti Ranskan vallankumoukseen vuonna 1789.
Napoleonin aika
Napoleonin aika on ajanjakso Ranskan ja Euroopan historiassa. Se tunnetaan myös Ranskan vallankumouksen neljäntenä vaiheena, jonka ensimmäinen vaihe oli kansalliskokous, toinen vaihe oli lakiasäätävä kokous ja kolmas vaihe oli direktoraatti. Napoleonin aikakausi alkaa suunnilleen Napoleonin vallankaappauksesta, jolla hän kukisti direktoraatin. Se päättyy sadan päivän tapahtumiin ja Napoleonin tappioon useiden kansakuntien liitolle Waterloon taistelussa vuonna 1815.
19. vuosisata
1800-luku on ajanjakso historiassa vuodesta 1815 vuoteen 1914.
Tällä vuosisadalla Espanjan, Portugalin ja ottomaanien Pyhän Rooman ja Mogulien valtakunnat alkavat tuhoutua.
Napoleonin sotien jälkeen Brittiläisestä imperiumista tuli maailman johtava suurvalta, joka hallitsi neljäsosaa maailman väestöstä ja kolmasosaa maa-alasta. Se auttoi kauppaa ja taisteli merirosvousta vastaan. Tänä aikana keksittiin myös ensimmäinen hehkulamppu, autot, rautatiet, lentokoneet, kirjapaino ja muita keksintöjä.
20. vuosisata
1900-luku oli aikaa, jolloin teknologian ja lääketieteen kehitys muutti ihmisten elämäntapaa. Joitakin edistysaskeleita olivat avaruusmatkailu, ydinteknologia, genetiikka ja informaatioajan alku.
Tämä oli myös kahden maailmansodan (ensimmäinen ja toinen maailmansota), espanjantaudin puhkeamisen, kylmän sodan ja monien maailmanosien siirtomaavallan purkamisen aikaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on moderni historia?
V: Nykyaikainen historia on keskiajan jälkeen alkanut maailmanhistoria, jolla tarkoitetaan yleensä ajanjaksoa, joka alkoi järjen ja valistuksen aikakauden alkamisesta 1600- ja 1700-luvuilla ja teollisen vallankumouksen alkamisesta.
K: Milloin varhaismoderni aika tapahtui?
V: Varhaismoderni aika ajoittui 1400-luvun lopusta 1700-luvun lopun teolliseen vallankumoukseen, noin vuosisadasta 1450/92 vuoteen 1750/92.
K: Mihin nykyaika perustuu?
V: Modernismi perustuu modernismiin, joka tutkii teollistumisesta johtuvia muutoksia yhteiskunnassa.
K: Miten postmodernismi liittyy modernismiin?
V: Postmodernismi ja postindustrialismi ovat teorioita, jotka soveltavat taideliikkeen termiä postmodernismi yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaan tai viittaavat palvelusektorin nousuun 1900-luvun lopulla, kun teollisuus ei enää ollut vallitseva; etuliite "post-" viittaa reaktioon modernismille.
Kysymys: Mitä edistysaskeleita on saavutettu tänä ajanjaksona?
V: Tänä ajanjaksona on tapahtunut monia edistysaskeleita tieteessä, politiikassa, sodankäynnissä, teknologiassa ja globalisaatiossa.
K: Miten Euroopan valtat laajensivat vaikutusvaltaansa tänä ajanjaksona? V: Tänä ajanjaksona Euroopan suurvallat alkoivat laajentaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista vaikutusvaltaansa muuhun maailmaan.
