Vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut olivat 19. FIFA:n maailmanmestaruuskilpailut, 32 miesten jalkapallomaajoukkueen välinen maailmanmestaruuskilpailu. Ne järjestettiin Etelä-Afrikassa 11. kesäkuuta - 10. heinäkuuta 2010. Isäntävalinnassa vain Afrikan maat voitiin valita tämän turnauksen isännäksi; vuonna 2004 FIFA valitsi Etelä-Afrikan ensimmäiseksi Afrikan maaksi, joka isännöi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja.

Ottelut pelattiin 10 stadionilla yhdeksässä kaupungissa ympäri maata. Loppuottelu pelattiin Johannesburgin Soccer Cityssä. Kaikki maat (paitsi isäntämaa Etelä-Afrikka) osallistuivat laajoihin karsintoihin päästäkseen MM-turnaukseen. Turnaus alkoi lohkovaiheella: 32 joukkuetta jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joissa joukkueet pelasivat keskinäiset ottelunsa. Kunkin lohkon kaksi parasta eteni pudotuspelivaiheeseen, jossa voittaja ratkesi yhdellä tappiolla pudottaen edelleen – lopulliseen finaaliin vaadittiin pudotuspelivaiheessa kolme voittoa.

Turnauksen kulku ja keskeiset tilastot

Turnauksessa pelattiin yhteensä 64 ottelua, ja maaleja tehtiin 145. Lohkovaiheen yllätyksiin kuului muun muassa isäntämaan varhainen putoaminen: Etelä-Afrikka ei yltänyt pudotuspeleihin, mikä oli ensimmäinen kerta MM-historian aikana, kun isäntämaa jäi lohkovaiheeseen. Myös edellisten MM-kisojen voittaja (Italia) sekä finaalissa aiemmin pelannut (Ranska) jäivät lohkovaiheeseen.

Yksi turnauksen erikoisuuksista oli Uusi-Seelanti, joka jäi ainoana joukkueena ilman tappiota (kolme tasapeliä) mutta ei kuitenkaan yltänyt jatkoon. Fanikulttuurissa erityisesti vuvuzelat — äänekkäät muovitorvet — nousivat vahvasti esiin ja tekivät turnauksesta tunnistettavan ääniympäristön.

Loppuottelu ja mestaruus

Loppuottelussa Euroopan mestari Espanja voitti turnauksen. Se kukisti Hollannin 1–0 jatkoajalla, kun Andrés Iniesta teki ratkaisevan maalin 116. minuutilla. Espanja sai näin ensimmäisen MM-tittelinsä ja siitä tuli myös ensimmäinen eurooppalainen joukkue, joka voitti maailmanmestaruuden Euroopan ulkopuolella. Espanjasta tuli myös ensimmäinen maa, joka voitti maailmanmestaruuden hävittyään turnauksen avausottelunsa.

Merkittävät hetket ja tunnustukset

Turnauksessa nähtiin useita unohtumattomia otteluita ja suorituksia. Semifinaaleissa Espanja kukisti Saksan, ja Hollanti voitti Uruguayn, mikä johti Espanja–Hollanti-finaaliin. Yksilöpalkinnoissa korostuivat muun muassa Uruguayn hyökkääjän merkittävä suoritus, ja turnauksesta jäi monille mieleen myös muutama nuori tähti, jotka nousivat kansainväliseen tietoisuuteen.

Turnaus herätti laajaa kiinnostusta sekä urheilullisista että kulttuurisista syistä: Etelä-Afrikan isännöinti nähtiin historiallisena virstanpylväänä afrikkalaiselle jalkapallolle, ja tapahtuma vaikutti alueen infrastruktuuriin ja matkailuun pitkällä aikavälillä. Samalla turnaus toi esiin keskustelua tuomaritoiminnasta, taktisesta pelistä ja siitä, miten maailmanlaajuinen turnaus voi edistää yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia isäntämaassa.