UEFA Europa League 2018-19 on UEFA:n järjestämän seurajoukkueiden toissijaisen jalkapalloturnauksen 48. kausi ja kymmenes kausi sen jälkeen, kun se nimettiin UEFA Cupista UEFA Europa Leagueksi.

Loppuottelu pelattiin Bakun olympiastadionilla Azerbaidžanissa englantilaisten Chelsean ja Arsenalin välillä - se oli ensimmäinen Eurooppa-liigan loppuottelu, jossa oli mukana kaksi joukkuetta yhdestä kaupungista. Voittajana Chelsea kohtaa vuoden 2019 UEFA Super Cupissa vuosien 2018-19 Mestarien liigan voittajan. Ja se olisi ollut myös oikeutettu Mestarien liigan 2019-20 lohkovaiheeseen, mutta koska se oli jo karsintoihin liigasijoitustensa kautta, varattu paikka annettiin Ligue 1:n 2018-19 kolmanneksi sijoittuneelle joukkueelle, joka on ensi kauden pääsylistan mukaan viidenneksi sijoittunut yhdistys.



Kilpailun rakenne ja kulku

Kaudella 2018–19 Eurooppa-liiga noudatti vakiintunutta rakennetta: kilpailu alkoi karsinnoilla, joiden jälkeen pelattiin alkulohkovaihe (12 lohkoa, 4 joukkuetta per lohko, yhteensä 48 joukkuetta). Lohkovaiheen jälkeen jatkoon selvisi lohkojen voittajat ja kakkoset. Pudotuspeleihin liittyi myös Mestarien liigan lohkovaiheesta tippuvat joukkueet: lohkokolmoset siirtyivät Eurooppa-liigan pudotuspeleihin, jolloin 32 joukkueen knock-out-vaihe muodostui lohkokärjistä, -kakkosista ja Champions Leaguen tippuneista joukkueista.

Pudotuspelit pelattiin kaksiosaisina otteluina aina välieriin saakka, ja finaali ratkaistiin yksittäisessä ottelussa neutraalissa paikassa, joka oli tälle kaudelle valittu Bakun olympiastadion.

Loppuottelu ja siihen liittyvä kritiikki

Finaali Chelsea–Arsenal päättyi Chelsean voittoon 4–1. Ottelu oli merkittävä myös siksi, että kyseessä oli ensimmäinen Eurooppa-liigan loppuottelu, jossa vastakkain oli kaksi samaan kaupunkiin (Lontoo) perustettua seuraa. Chelsean päävalmentajana kaudella oli Maurizio Sarri ja Arsenalin valmentaja oli Unai Emery.

Loppuottelun isäntäkaupunki Baku herätti ennen ottelua runsaasti keskustelua. Monet seikat – pitkiä matkustusmatkoja, viisumikäytäntöjä, rajallisia lippukvotaatioita kummallekin seuralle sekä logistisia haasteita – nostivat esiin kritiikkiä siitä, olisiko finaalipaikka tullut sijoittaa helpommin saavutettavaan kohteeseen. Kritiikin vuoksi osa kannattajista, toimittajista ja itse seuroista ilmaisi tyytymättömyytensä järjestelyihin ja lipunjakoon.

Seuraukset ja palkinnot

Eurooppa-liigan voittaja sai perinteisesti paikan seuraavan kauden Mestarien liigan lohkovaiheeseen sekä oikeuden osallistua UEFA Super Cupiin, jossa kohtaavat Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan voittajat. Tästä syystä Chelsean voitto varmisti heidän paikkansa sekä Super Cupissa että vaikutti Mestarien liigan paikkojen uudelleenjakoon. Koska Chelsea oli omien sarjasijoitustensa kautta jo varmistanut osallistumisensa Mestarien liigaan, heidän Eurooppa-liigan voitostaan seurannut paikka Mestarien liigaan vapautui UEFA:n sääntöjen mukaisesti muille seuroille ja siirtyi eteenpäin UEFA:n pääsyluetteloiden mukaisesti.

Merkittäviä huomioita kaudesta

  • Kaudella korostui Eurooppa-liigan rooli reittinä Mestarien liigaan etenemisessä ja kansainvälisen seurajalkapallon areenalle palaamisessa.
  • Baku-finaali muistetaan myös siitä laajemmasta keskustelusta, jonka se käynnisti loppuottelujen sijaintivalinnoista ja kannattajien mahdollisuuksista osallistua suuriin kansainvälisiin otteluihin.
  • Turnaus tarjosi monille pelaajille ja seuroille mahdollisuuden kansainväliseen näyttöön ja arvokkaisiin ottelukokemuksiin, erityisesti pudotuspelivaiheessa, jossa usein nähtiin tasokkaita kaksintaisteluita Euroopan kentillä.

Tämä kausi jää historiankirjoihin muun muassa Chelsean voittona ja finaalin erityispiirteiden vuoksi – sekä kilpailullisesti että järjestelyihin liittyvien opetusten näkökulmasta.