Edith White Bolling Galt Wilson (15. lokakuuta 1872 – 28. joulukuuta 1961), Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin toinen vaimo, toimi Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena vuosina 1915–1921. Hän tapasi presidentin maaliskuussa 1915, ja he menivät naimisiin yhdeksän kuukautta myöhemmin.
Tausta ja varhaiselämä
Edith Bolling syntyi Wythevillessä, Virginiassa, vaikuttavaan Bollingin sukuun. Ennen avioliittoaan presidentin kanssa hän oli leski — hänen ensimmäinen puolisonsa, korukauppias Norman Galt, kuoli vuonna 1908 — ja hän vaikutti Washingtonin seurapiireissä. Edith tunnettiin sosiaalisena ja järjestelmällisenä naisena, jolla oli laaja ystäväverkosto hallinnon ja yhteiskunnan piirissä.
Eheys ja rooli ensimmäisenä naisena
Edith astui virallisesti ensimmäisen naisen tehtäviin joulukuussa 1915. Hän hoiti perhejulkisuutta, vastaanottoja ja White Housen arkea samalla, kun tuki miestään presidentin virkatehtävissä. Woodrow Wilson oli poliittisesti aktiivinen ja kansainvälisesti näkyvä presidentti, ja Edith tuki hänen työtään sekä yksityisesti että julkisesti.
Wilsonin sairastuminen ja "salainen presidentti" -kiista
Presidentti Woodrow Wilson sai vakavan aivohalvauksen 2. lokakuuta 1919. Se jätti hänet osittain toimintakyvyttömäksi useiksi kuukausiksi ja vaikutti hänen kykyynsä hoitaa presidentin tehtäviä. Edith Bolling Wilson ryhtyi tuolloin suojelemaan miestään ja hallinnon toimintakykyä: hän rajoitti hänen tapaamisiaan, valvoi, mitä presidentille kerrottiin, ja suodattoi ulkopuoliset viranomaiset, ministerit ja asiakirjat ennen kuin ne päätyivät miehen nähtäville.
Tämän toimintatavan takia jotkut aikalaistarkkailijat ja myöhemmät historioitsijat kutsuivat häntä ”salaiseksi presidentiksi” ja jopa ”ensimmäiseksi hallitusta johtaneeksi naiseksi”. Edith itse kuvasi rooliaan myöhemmin enemmän hoivaavaksi ja suojelulliseksi — hän väitti pyrkineensä vain estämään miehensä kuormittumisen ja varmistamaan, että julkinen hallinto jatkoi toimintaansa.
Historiallinen arviointi ja perintö
Edithin toiminnasta on käyty paljon keskustelua. Toisille hän oli käytännössä vallanpitäjä, joka päätti, mitkä asiat edettiin ja mitkä jätettiin käsittelemättä presidentin heikon terveydentilan aikana. Toiset tutkimukset korostavat, että vaikka hänellä oli selkeä valvonnallinen rooli ja suuri vaikutusvalta erilaisten tietojen välittämisessä, hän ei muodollisesti ottanut presidentin valtaa eikä hänellä ollut laillista auktoriteettia päättää valtionpolitiikasta.
Tapaus korosti Yhdysvaltain perustuslain puutteita sairauden aikaisen vallan siirtämisessä — ongelma, joka johti myöhemmin keskusteluun ja lopulta 25. lisäyksen syntyyn, vaikka se hyväksyttiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Myöhemmät vuodet ja kuolema
Edith puolusti miehensä mainetta ja perintöä myös tämän kuoleman jälkeen. Hän pyrki suojelemaan Wilsonin arkistoja ja kertoi omasta näkökulmastaan tapahtumista myöhemmissä muistoissaan ja haastatteluissaan. Edith Bolling Wilson kuoli 28. joulukuuta 1961 Washingtonissa 89-vuotiaana. Hänen roolinsa historiallisena hahmona jakaa edelleen mielipiteitä: häntä muistetaan sekä presidentin läheisenä auttajana että kiistanalaisena vaikuttajana, joka vaikutti poikkeuksellisissa oloissa merkittävästi hallinnon toimintaan.
