Edith Bolling Wilson Yhdysvaltain ensimmäinen nainen ja salainen presidentti
Edith White Bolling Galt Wilson (15. lokakuuta 1872 – 28. joulukuuta 1961), Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin toinen vaimo, toimi Yhdysvaltain ensimmäisenä naisena vuosina 1915–1921. Hän tapasi presidentin maaliskuussa 1915, ja he menivät naimisiin yhdeksän kuukautta myöhemmin.
Tausta ja varhaiselämä
Edith Bolling syntyi Wythevillessä, Virginiassa, vaikuttavaan Bollingin sukuun. Ennen avioliittoaan presidentin kanssa hän oli leski — hänen ensimmäinen puolisonsa, korukauppias Norman Galt, kuoli vuonna 1908 — ja hän vaikutti Washingtonin seurapiireissä. Edith tunnettiin sosiaalisena ja järjestelmällisenä naisena, jolla oli laaja ystäväverkosto hallinnon ja yhteiskunnan piirissä.
Eheys ja rooli ensimmäisenä naisena
Edith astui virallisesti ensimmäisen naisen tehtäviin joulukuussa 1915. Hän hoiti perhejulkisuutta, vastaanottoja ja White Housen arkea samalla, kun tuki miestään presidentin virkatehtävissä. Woodrow Wilson oli poliittisesti aktiivinen ja kansainvälisesti näkyvä presidentti, ja Edith tuki hänen työtään sekä yksityisesti että julkisesti.
Wilsonin sairastuminen ja "salainen presidentti" -kiista
Presidentti Woodrow Wilson sai vakavan aivohalvauksen 2. lokakuuta 1919. Se jätti hänet osittain toimintakyvyttömäksi useiksi kuukausiksi ja vaikutti hänen kykyynsä hoitaa presidentin tehtäviä. Edith Bolling Wilson ryhtyi tuolloin suojelemaan miestään ja hallinnon toimintakykyä: hän rajoitti hänen tapaamisiaan, valvoi, mitä presidentille kerrottiin, ja suodattoi ulkopuoliset viranomaiset, ministerit ja asiakirjat ennen kuin ne päätyivät miehen nähtäville.
Tämän toimintatavan takia jotkut aikalaistarkkailijat ja myöhemmät historioitsijat kutsuivat häntä ”salaiseksi presidentiksi” ja jopa ”ensimmäiseksi hallitusta johtaneeksi naiseksi”. Edith itse kuvasi rooliaan myöhemmin enemmän hoivaavaksi ja suojelulliseksi — hän väitti pyrkineensä vain estämään miehensä kuormittumisen ja varmistamaan, että julkinen hallinto jatkoi toimintaansa.
Historiallinen arviointi ja perintö
Edithin toiminnasta on käyty paljon keskustelua. Toisille hän oli käytännössä vallanpitäjä, joka päätti, mitkä asiat edettiin ja mitkä jätettiin käsittelemättä presidentin heikon terveydentilan aikana. Toiset tutkimukset korostavat, että vaikka hänellä oli selkeä valvonnallinen rooli ja suuri vaikutusvalta erilaisten tietojen välittämisessä, hän ei muodollisesti ottanut presidentin valtaa eikä hänellä ollut laillista auktoriteettia päättää valtionpolitiikasta.
Tapaus korosti Yhdysvaltain perustuslain puutteita sairauden aikaisen vallan siirtämisessä — ongelma, joka johti myöhemmin keskusteluun ja lopulta 25. lisäyksen syntyyn, vaikka se hyväksyttiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Myöhemmät vuodet ja kuolema
Edith puolusti miehensä mainetta ja perintöä myös tämän kuoleman jälkeen. Hän pyrki suojelemaan Wilsonin arkistoja ja kertoi omasta näkökulmastaan tapahtumista myöhemmissä muistoissaan ja haastatteluissaan. Edith Bolling Wilson kuoli 28. joulukuuta 1961 Washingtonissa 89-vuotiaana. Hänen roolinsa historiallisena hahmona jakaa edelleen mielipiteitä: häntä muistetaan sekä presidentin läheisenä auttajana että kiistanalaisena vaikuttajana, joka vaikutti poikkeuksellisissa oloissa merkittävästi hallinnon toimintaan.
Varhainen elämä
Wilson syntyi Wythevillessä, Virginiassa. Hänen vanhempansa olivat Sallie White ja tuomari William Holcombe Bolling. Hän oli heidän seitsemäs lapsensa kaikkiaan yhdestätoista lapsesta. Isoäitinsä kautta hän oli Pocahontasin suora jälkeläinen.
Kun hän oli 15-vuotias, hän opiskeli musiikkia Martha Washington Collegessa. Toisen vuoden hän kävi pienemmässä koulussa Richmondissa, Virginiassa.
Kun Edith kerran vieraili naimisissa olevan siskonsa luona Washingtonissa, tapasi hän Norman Galtin. Norman Galt oli rikas korukauppias. Edith avioitui hänen kanssaan vuonna 1896. Hän eli 12 vuoden ajan hyvää elämää Washington D. C:ssä, mutta hän kohtasi myös joitakin tragedioita. Vuonna 1903 hän synnytti pojan. Lapsi eli vain muutaman päivän. Ongelmasynnytys teki hänestä kykenemättömän saamaan lisää lapsia. Vuonna 1908 hänen miehensä kuoli. Edith Galt valitsi johtajan johtamaan perheen koruliiketoimintaa. Yritys jatkoi tulojensa ansaitsemista.
Avioliitto ja perhe
Vuonna 1915 presidentti Wilson ja Edith Galt tapasivat toisensa. Presidentti Wilson piti Edithistä ja kosi häntä. He menivät naimisiin 18. joulukuuta 1915. Kosiessaan Edithiä presidentti Wilson runoilijan tavoin: "Tässä paikassa aikaa ei mitata viikoilla, kuukausilla tai vuosilla, vaan syvillä inhimillisillä kokemuksilla...".
Heidän rakkautensa ja romanssinsa herättivät paljon keskustelua myös sosiaalisessa piirissä. Kerran eräässä Washingtonin sanomalehdessä oli artikkeli Wilsonin pariskunnasta. Siinä kerrottiin pariskunnasta, kun he olivat katsomassa teatterissa näytelmää ennen avioliittoa. Artikkelissa todettiin: "Presidentti antautui toistaiseksi viihdyttämään morsiantaan." Mutta painovirhe sai sen lukemaan näin: "Presidentti antautui toistaiseksi viihdyttämään morsiantaan." "Presidentti antautui toistaiseksi viihdyttämään morsiantaan." Kustantajat soittivat takaisin sanomalehtiin, joissa oli painovirhe. Silti muutamaa kappaletta ei voitu kutsua takaisin. Nämä kappaleet ovat nyt erittäin haluttuja kohteita.
First Lady
Rouva Wilsonilla oli kaikki edellytykset toimia presidentin rouvana. Hän aloitti roolinsa First Ladynä. Tänä aikana alkoi ensimmäinen maailmansota. Tämä rajoitti Valkoisen talon sosiaalista toimintaa. Vuonna 1917 myös Yhdysvallat liittyi sotaan. Rouva Wilson alkoi auttaa aviomiestään, joka oli sodan vuoksi suurten paineiden alla. Hän myös matkusti miehen kanssa Eurooppaan rauhanprosessin aikana.
Presidentti Wilson palasi Euroopasta. Hän käytti suuren osan ajastaan yrittäessään saada senaatin hyväksynnän rauhansopimukselle. Hän yritti myös saada hyväksynnän sopimukselle Kansainliiton perustamisesta. Sillä välin hänen terveytensä alkoi käydä huonoksi.
Syyskuussa 1919 hän sai aivohalvauksen. Hän halvaantui osittain. Edith Wilson pysyi aina hänen luonaan. Hän otti hoitaakseen monia hallituksen yhteisiä tehtäviä ja auttoi miestään monissa virallisissa asioissa. Samalla hän lähetti monia muita virallisia asioita osastopäälliköille tai antoi niiden jäädä tekemättä.
Hän kirjoitti myös kirjan. Kirjan nimi on My Memoir. Sen julkaisuvuosi on 1939. Kirjassa hän kertoi, että hänen miehensä lääkärit olivat pyytäneet häntä ottamaan monia miehensä tehtäviä. Monet historioitsijat eivät ole samaa mieltä hänen näkemyksistään.
Historioitsija Phyllis Levin oli kuvaillut häntä "kapeakatseiseksi ja päättäväiseksi naiseksi". Hän syytti häntä monista epäonnistumisista Yhdysvaltojen politiikassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Edith Bolling Wilsonin muotokuva Valkoisessa talossa
Myöhempi elämä
Vuonna 1921 pariskunta Wilson jäi eläkkeelle ja asui Washingtonissa. Kolmen vuoden kuluttua hänen miehensä Woodrow Wilson kuoli. Hän jatkoi asumista Washingtonissa. Ihmiset pitivät hänestä, ja hänestä tuli arvostettu henkilö pääkaupungin korkeassa seurapiirissä. Jotkut sanovat, että hän piti nuoremmista miehistä ja ihaili heitä. Hän eli pitkän elämän ja ehti nähdä presidentti John F. Kennedyn virkaanastujaisparaatin. Hän kuoli 28. joulukuuta 1961, toisen aviomiehensä syntymän 105. vuosipäivänä. Kuollessaan hän oli 89-vuotias. Näin hän oli seitsemänneksi pitkäikäisin First Lady Bess Trumanin, Nancy Reaganin, Lady Bird Johnsonin, Betty Fordin, Barbara Bushin ja Rosalynn Carterin jälkeen.
