Lavrentiy Beria – Neuvostoliiton salaisen poliisin johtaja (1899–1953)
Lavrentiy Beria (1899–1953) — Neuvostoliiton salaisen poliisin voimahahmo: NKVD/MVD, Stalinin valtakausi, valtapelit ja kohtalokas teloitus.
Lavrenty Pavlovich Beria (Georgian kieli: ლავრენტი ბერია, Venäjän kieli: Лаврентий Павлович Берия) syntyi 9. maaliskuuta 1899 Merkheulissa Venäjän keisarikunnassa (alue, jota nykyisin pidetään osana Georgiaa tai Abhasiaa) ja kuoli 23. joulukuuta 1953 Moskovassa, Neuvostoliitossa. Hän oli georgialais-bolshevikki ja korkea neuvostopoliitikko.
Varhaiselämä ja puolueura
Beria syntyi köyhään perheeseen Georgiassa. Hän liittyi Vladimir Iljitš Leninin johtamaan bolshevikkipuolueeseen 18-vuotiaana vuonna 1917. Varhaisina vuosinaan hän toimi eri tehtävissä vallankumouksen ja kansalaissodan ajan turvallisuus- ja puolueelimissä, ja hän siirtyi vähitellen työskentelemään salaisen poliisin ja turvallisuusviranomaisten pariin.
Nousu turvallisuusjärjestöjen johtoon
Beria nousi Neuvostoliiton turvallisuusministeriön (NKVD:n) johtoon vuonna 1938 korvaten Nikolai Ježовиin. Hän oli Neuvostoliiton salaisen poliisin johtaja vuosina 1938–1945 (NKVD:n johtaja) ja myöhemmin uudelleen vastuussa sisäisistä turvallisuusjärjestelyistä vuosina 1946–1953, kun organisaatiot uudelleenjärjestettiin (MVD:n johtajana). Samalla hänestä tuli yksi Stalinin lähimmistä neuvonantajista ja vaikutusvaltaisista valtakunnan hallinnon jäsenistä.
Toimet ja vastuu
Beria johtajana ohjasi laajamittaista poliittista valvontaa, salaisia pidätyksiä, oikeudenkäyntejä ja teloituksia Stalinin kauden aikana. Hänen alaisuudessaan NKVD oli keskeinen väline suuren puhdistuksen (Great Purge) jälkeisessä järjestelmässä sekä sodan aikaisessa ja sodan jälkeisessä valvonnassa. Beria oli myös mukana järjestämässä etnisiä pakkosiirtoja ja deportaatioita (esimerkiksi useiden Pohjois-Kaukasuksen kansallisuuksien ja Krimin tataarien siirrot 1940-luvulla) sekä GULAG-järjestelmän toiminnan valvonnassa.
Sodan aikana Beria vastasi osin myös sotilastiedustelusta ja vastavakoilusta sekä osallistui teollisuuden ja tieteen mobilisointiin turvallisuusviranomaisten kautta. Merkittävä rooli hänellä oli Neuvostoliiton ydinaseohjelman kehityksen organisoinnissa: hänelle uskottiin tehtävä valvoa atomiprojektin etenemistä ja sen turvallisuutta.
Valta-asema ja muodolliset tehtävät
Beria oli vuosien mittaan paitsi turvallisuusorganisaatioiden johtaja myös korkeassa asemassa hallinnossa: hänelle myönnettiin ministerin tason tehtäviä ja hän toimi muun muassa varapääministerinä sekä poliittisissa elimissä, mikä antoi hänelle laajat toimeenpanovaltaisuudet sisäpolitiikassa ja turvallisuudessa.
Syrjäyttäminen ja kuolema
Stalinin kuoleman jälkeen maaliskuussa 1953 Beria pyrki ylläpitämään ja laajentamaan vaikutusvaltaansa osana kollektiivista valtaapitävää. Tilanne kääntyi nopeasti: kesällä 1953 hänet pidätettiin salaisessa operaation ja vastaajien piirissä, joihin osallistuivat muun muassa puolueen ja armeijan johtohenkilöt. Keskeinen rooli hänen syrjäyttämisessä oli Nikita Krushtshevn ja muiden kilpailijoiden toimilla sekä armeijan edustajien osallistumisella pidätykseen. Berian pidätys johti salaiseen oikeudenkäyntiin, jossa häntä syytettiin muun muassa vallankaappausyrityksestä, vakoilusta ja muista rikoksista. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 23. joulukuuta 1953.
Perintö ja arviointi
Lavrenty Beria on historiallisesti yksi Neuvostoliiton kiistanalaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista hahmoista. Häntä pidetään keskeisenä osapuolena Stalinin ajaman valtiollisen sorron, poliittisten vainojen ja massatuhojen toteuttamisessa. Samalla hänen toimintaansa on myös tutkittu yksityiskohtaisesti: osa lähteistä korostaa hänen byrokraattista tehokkuuttaan ja rooliaan sotateollisuuden tukemisessa, kun taas toiset nostavat esiin laajat ihmisoikeusrikkomukset, mielivaltaiset tuomiot ja väkivallan organisoimisen. Berian elämä ja toiminta ovat edelleen tutkimuksen ja kiistelyn kohteena, ja hän jää symboliksi Stalinin ajan turvallisuusjärjestelmän mekanismeista ja seurauksista.
Ura
Lavrenti Beria liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aikana. Vuonna 1938 hän ja Nikolai Jezhov teloittivat NKVD:n päällikön Genrikh Jagodan ja leninistin Aleksei Rykovin suuren puhdistuksen aikana vuosina 1936-1938. Genrikh Yagoda teloitettiin yhdessä Aleksei Rykovin kanssa vuonna 1938. Vuonna 1940 toisen maailmansodan aikana Josif Stalin ja Lavrenti Beria teloittivat Nikolai Jezhovin.
Vladimir Leninin kuoltua vuonna 1924 53-vuotiaana Ioseb Besarionis dzе Jughashvili Josif Stalin korvasi Leninin tämän kuoleman jälkeen ja Lavrenti Beria liittyi NKVD:hen, jota johtivat Genrikh Yagoda (1891-1938) vuosina 1934-1936 ja Nikolai Jezhov vuosina 1936-1938, jotka molemmat korvasivat Felix Dzeržinskyn (1877-1926) ja Vjatšeslav Menžinskyn (1874-1934) vuonna 1926 ja 1934. Joulukuun 1. päivänä 1934 NKVD tappoi Sergei Kirovin, ja se johti suureen puhdistukseen vuosina 1936-1938. Mutta vuonna 1939 toisen maailmansodan alkaessa NKVD osallistui Puolan maihinnousuun (1939). Beria oli neuvostoliittolainen poliitikko, Neuvostoliiton marsalkka ja valtion turvallisuuspäällikkö, Neuvostoliiton turvallisuus- ja salaisen poliisikoneiston (NKVD) päällikkö Josif Stalinin alaisuudessa toisen maailmansodan aikana, natseja vastaan vuosina 1941-1945 ja sodanjälkeisinä vuosina (1946-53) ensimmäinen varapääministeri. Kesäkuun 25. päivänä 1950 vain lähes viisi vuotta sen jälkeen, kun Neuvostoliiton ja Japanin sota (1945) oli päättynyt toisen maailmansodan jälkeen Aasiassa ja kun Korea oli vapautettu Japanista, Pohjois-Korea (Kim Il-Sungin johdolla) hyökkäsi Etelä-Koreaan (Syngman Rheen johdolla) 25. kesäkuuta 1950 ja aloitti Korean sodan. Stalin ja hänen itäblokkinsa (Itä-Saksa, Tšekkoslovakia, Puola, Unkari, Romania ja Bulgaria) sekä Khroloogiin Choibalsanin johtama Mongolia ja Mao Zedongin johtama Kiina auttoivat Kim Il-Sungia. Stalin kuoli kuitenkin 5. maaliskuuta 1953 74-vuotiaana aivohalvaukseen. Lavrenti Beria ja Vjatšeslav Molotov sekä Georgi Malenkov yrittivät korvata Stalinin. Beria pidätettiin 26. kesäkuuta ja teloitettiin 23. joulukuuta 1953 54-vuotiaana, ja syntyi lukuisia syytöksiä siitä, että Beria oli sarjamurhaaja, joka murhasi miehiä, naisia ja lapsia.
Hän hallinnoi laajoja osia neuvostovaltiosta. Hän toimi tosiasiallisesti Neuvostoliiton marsalkkana ja johti NKVD:n kenttäyksiköitä, jotka vastasivat partisaanien vastaisista operaatioista itärintamalla toisen maailmansodan aikana. Hänen joukkonsa olivat myös esteenä tuhansille "käännynnäisille, karkureille, pelkureille ja epäillyille pahantekijöille". Beria hallinnoi Gulagin työleirien laajaa laajentamista. Hän oli vastuussa sotatoimien kannalta ratkaisevan tärkeiden salaisten puolustuslaitosten, niin sanottujen sharashkien, valvonnasta.
Berialla oli myös ratkaiseva rooli neuvostopartisaanien koordinoinnissa, jotka kehittivät vaikuttavan tiedustelu- ja sabotaasiverkoston Saksan linjojen taakse. Hän osallistui Jaltan konferenssiin yhdessä Stalinin kanssa, joka esitteli hänet Yhdysvaltain presidentille Franklin D. Rooseveltille "meidän Himmlerinämme". Sodan jälkeen hän organisoi Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maiden kommunistisen vallankaappauksen.
Berian tinkimätön häikäilemättömyys tehtävissään ja taito tuottaa tuloksia johtivat siihen, että hän johti Neuvostoliiton atomipommihanketta. Stalin asetti sen ehdottomaksi prioriteetiksi, ja hanke saatiin päätökseen alle viidessä vuodessa. Tämän saavuttamiseksi Berian NKVD järjesti Neuvostoliiton vakoilua länsimaita vastaan.
Beria ylennettiin ensimmäiseksi varapääministeriksi, jossa hän toteutti lyhyen liberalisointikampanjan. Hän oli hetken aikaa osa hallitsevaa "troikkaa" Georgij Malenkovin ja Vjatšeslav Molotovin kanssa. Berian liiallinen luottamus asemaansa Stalinin kuoleman jälkeen johti siihen, että hän arvioi väärin muita politbyroon jäseniä.
Nikita Hruštšovin johtama vallankaappaus tapahtui marsalkka Georgi Žukovin sotilasjoukkojen avulla. Beria pidätettiin maanpetoksesta syytettynä kokouksessa, jossa koko politbyroo tuomitsi hänet. Tämän kaiken oli suunnitellut Hrushtshov. NKVD oli voimaton, koska Zhukovin joukot olivat paikalla. Kuulustelujen jälkeen Beria vietiin Lubjankan kellariin ja ammuttiin, samoin kuin kuusi hänen työtoveriaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Lavrenty Pavlovich Berian kansallisuus?
A: Lavrenty Pavlovich Beria oli georgialais-bolshevikki ja neuvostopoliitikko.
Q: Milloin ja missä hän syntyi?
V: Hän syntyi 9. maaliskuuta 1899 Merkheulissa, Venäjän keisarikunnassa (Georgiassa tai Abhasiassa).
K: Milloin hän liittyi bolshevikkipuolueeseen?
V: Hän liittyi Vladimir Iljitš Leninin johtamaan bolshevikkipuolueeseen 18-vuotiaana vuonna 1917.
K: Missä tehtävissä hän toimi Josif Stalinin hallinnon aikana?
V: Vuosina 1938-1945 Beria oli Neuvostoliiton salaisen poliisin johtaja (NKVD:n johtaja) ja vuosina 1946-1953 hän toimi MVD:n johtajana.
K: Kuka juonitteli hänen teloittamistaan vuonna 1953?
V: Nikita Krushtshev juoni Berian teloittamista vuonna 1953.
K: Missä hänet teloitettiin?
V: Hänen teloituksensa tapahtui Moskovassa, RSFSR:n Neuvostoliitossa.
Etsiä