Anteeksianto

Anteeksiantaminen on henkilön tekemä valinta antaa toiselle henkilölle anteeksi rikos tai jokin laiton tai moraaliton teko. Anteeksianto on tarkoituksellista ja vapaaehtoista. Kun joku antaa toiselle anteeksi, hän päästää irti negatiivisista tunteista, esimerkiksi kostonhimosta. He toivottavat rikoksentekijälle hyvää.

Julius Schnorr von Carolsfeldin maalaus "Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi" (1907).Zoom
Julius Schnorr von Carolsfeldin maalaus "Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi" (1907).

Johdanto

Anteeksianto on henkinen tai hengellinen prosessi. Se tarkoittaa sitä, ettei enää tunne vihaa toiselle ihmiselle tai itselleen. Tämä voi johtua rikoksesta, synnistä, loukkauksesta, loukkauksesta, erimielisyydestä, erehdyksestä, virheestä tai epäonnistumisesta.

Anteeksianto ei edellytä rangaistusta tai hyvitystä. Se annetaan ilman korvausodotuksia. Anteeksiantoon voi liittyä anteeksipyynnön esittäminen.

Anteeksiantaminen liittyy anteeksiantavan henkilön tunteisiin ja hänen suhteeseensa anteeksi annettavaan henkilöön. Anteeksiantoa voi tapahtua ilman, että henkilö, jolle anteeksi annetaan, koskaan tietää siitä. Henkilö voi esimerkiksi antaa anteeksi toiselle henkilölle, joka on kuollut tai jota ei ole nähty pitkään aikaan.

Anteeksiantaminen tarkoittaa rikkomusten unohtamista. Se on vilpitöntä ja aitoa. Se ei aseta nöyryyttäviä ehtoja. Se ei perustu ylpeyteen. Todellisen anteeksiannon tunnistaa teoista eikä sanoista.

Mahatma Gandhi sanoi: "Heikot eivät voi koskaan antaa anteeksi. Anteeksianto on vahvojen ominaisuus."

Uskonnolliset näkemykset anteeksiannosta

Useimmat maailmanuskonnot sisältävät opetuksia anteeksiannosta. Nämä opetukset muodostavat perustan nykyaikaisille anteeksiantoa koskeville perinteille ja käytännöille.

Juutalaisuus

Juutalaisuuden mukaan jos ihminen aiheuttaa vahinkoa, hänen on mentävä niiden luokse, joita hän on vahingoittanut, ja pyydettävä anteeksiantoa. Jos hän pyytää vilpittömästi ja rehellisesti anteeksi henkilöltä, jota hän on vahingoittanut, ja yrittää korjata vääryyden, vääryyttä kärsineen henkilön on annettava hänelle anteeksi.

"[J]utta niin kuin minä annan anteeksi kaikille, niin anna minulle armoa muiden silmissä, että hekin antavat minulle ehdottoman anteeksi." -Tefila Zaka

Juutalaiset viettävät joka vuosi Jom Kippuria eli sovituspäivää. Ennen Jom Kippur -päivää juutalaiset pyytävät anteeksi niiltä, joita he ovat tehneet väärin kuluneen vuoden aikana (jos he eivät ole jo tehneet niin). Itse Jom Kippurin aikana juutalaiset paastoavat ja rukoilevat Jumalalta anteeksiantoa synneistä, joita he ovat tehneet Jumalaa vastaan kuluneen vuoden aikana. Jumala voi antaa anteeksi vain ne synnit, jotka ihminen on tehnyt Jumalaa vastaan. Siksi juutalaisten on myös pyydettävä anteeksi niiltä ihmisiltä, joita he ovat kohdelleet väärin.

Kristinusko

Kristinuskossa Jeesus puhui siitä, miten tärkeää on antaa anteeksi toisille eli osoittaa armoa. Uudessa testamentissa on useita esimerkkejä.

"Autuaita ovat laupiaat, sillä heille osoitetaan armoa." -Matt. 5:7 (NIV).

"Mutta minä sanon teille, jotka kuulette minua: Rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä pahoinpitelevät. Jos joku lyö teitä toiselle poskelle, kääntäkää hänelle toinenkin." -Luk. 6:27-29 (NIV).

"Olkaa armollisia, niin kuin teidän Isänne on armollinen." -Luk. 6:36 (NIV).

"Älkää tuomitko, niin teitä ei tuomita. Älkää tuomitko, niin teitä ei tuomita. Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi." -Luk. 6:37 (NIV).

Jeesus käytti vertausta anteeksiantamattomasta palvelijasta (Matt. 18:21-35) sanoakseen, että meidän pitäisi antaa anteeksi ilman rajoja. Vertaus tuhlaajapojasta on ehkä tunnetuin vertaus anteeksiannosta, ja se viittaa Jumalan anteeksiantoon kansalleen.

Islam

Islam opettaa, että Allah on Al-Ghaffur ("usein anteeksiantava") ja että Allah on kaiken anteeksiannon alkuperäinen lähde (ghufran غفران). Anteeksiannon hakeminen Allahilta katumuksella on hyve.

Koraanissa ja Hadithissa on lukuisia jakeita, joissa suositellaan anteeksiantoa.

"Allah antaa anteeksi menneen." -Koraani 5:95

Islam suosittelee anteeksiantoa uskovien välillä, koska Allah arvostaa anteeksiantoa. Islam sallii kuitenkin myös koston siinä määrin kuin vahinkoa on aiheutettu.

"Vahingon korvaus on yhtä suuri vahinko; mutta jos ihminen antaa anteeksi ja tekee sovinnon, hänen palkkansa tulee Jumalalta, sillä Jumala ei rakasta niitä, jotka tekevät väärin." -Koraani 42:40

Uskovien välistä anteeksiantoa kannustetaan, ja Allah lupaa palkinnon.

Bahá'í-uskonto

Bahá'í-uskossa Bahá'í-kirjallisuudessa selitetään, kuinka olla anteeksiantavainen muita kohtaan.

"Rakastakaa luotuja Jumalan tähden eikä itsensä vuoksi. Teistä ei koskaan tule vihaisia tai kärsimättömiä, jos rakastatte niitä Jumalan tähden. Ihmiskunta ei ole täydellinen. Jokaisessa ihmisessä on epätäydellisyyksiä, ja teistä tulee aina onnettomia, jos katsotte ihmisiä itseään kohti. Mutta jos katsotte kohti Jumalaa, rakastatte heitä ja olette heille ystävällisiä, sillä Jumalan maailma on täydellisyyden ja täydellisen armon maailma. Älkää siis katsoko kenenkään puutteita, vaan katsokaa anteeksiannon katseella." -`Abdu'l-Bahá, Maailmanrauhan julistus, s. 92.

Bahá'í-uskon vartijan Shoghi Effendin kirjoituksissa sanotaan, että sinun tulisi "antaa anteeksi ja unohtaa" henkilön sinua vastaan tekemät teot, jotta sinulle annettaisiin anteeksi.

Buddhalaisuus

Buddhalaisuudessa anteeksianto estää haitallisia ajatuksia vahingoittamasta ihmisen henkistä hyvinvointia. Buddhalaisuus tunnustaa, että vihan tunteilla on pysyvä vaikutus karmaan. Buddhalaisuus rohkaisee ajatuksia, joilla on myönteinen vaikutus.

"Karman lakia pohdiskellessamme ymmärrämme, että kyse ei ole koston tavoittelusta vaan mettān ja anteeksiannon harjoittamisesta, sillä uhriksi joutunut on todella kaikista onnettomin."

Kun kaunaa esiintyy, buddhalainen käytäntö on päästää siitä rauhallisesti irti. Buddhalaisuus keskittyy kärsimyksestä vapautumiseen meditaation avulla.

Buddhalaisuus kyseenalaistaa tunteet, jotka tekevät anteeksiannosta tarpeellisen.

"Jos emme ole antaneet anteeksi, luomme jatkuvasti identiteettiä tuskamme ympärille, ja se syntyy uudelleen. Se on se, mikä kärsii."

Buddhalaisuus korostaa mettāa (rakastavaa ystävällisyyttä), karuṇāa (myötätuntoa), muditaa (iloa) ja upekkhāa (tyyneyttä) keinoina, joiden avulla voidaan alun perin välttää kaunaa. Nämä ajatukset auttavat ymmärtämään maailmassa esiintyvää kärsimystä, sekä omaa että muiden kärsimystä.

Hindulaisuus

Anteeksiantaminen on yksi hindulaisuuden kuudesta päähyveestä. Henkilö, joka ei anna anteeksi, kantaa mukanaan huonojen muistojen, kielteisten tunteiden ja ratkaisemattomien tunteiden taakkaa, joka vaikuttaa sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen. Hindulaisuudessa ihmisen on annettava anteeksi toisille, ja hänen on myös haettava anteeksiantoa siitä, että hän on tehnyt toiselle vääryyttä.

Myös hindueepoksissa ja muinaisessa kirjallisuudessa käsitellään anteeksiantoa. Esimerkiksi:

"Anteeksianto on hyve; anteeksianto on uhraus; anteeksianto on Vedat; anteeksianto on Shruti; ... anteeksianto on pyhyys; ja anteeksiannon avulla ... maailmankaikkeus pidetään koossa." -Mahabharata, 3. kirja, Vana Parva, XXIX jakso.

"Oikeamielisyys on yksi korkein hyvä, anteeksianto on yksi korkein rauha, tieto on yksi korkein tyytyväisyys ja hyväntahtoisuus yksi ainoa onni." -Mahabharata, kirja 5, Udyoga Parva, jakso XXXIII.

Hindulaisuudessa etsit anteeksiantoa niiltä, joita olet loukannut, ja koko yhteiskunnalta hyväntekeväisyydellä, puhdistumisella, paastoamisella, rituaaleilla ja meditaatiolla. Hindulaisuudessa anteeksiantaminen ei edellytä, että ihminen tekee rauhan rikoksentekijänsä kanssa, eikä se sulje pois sovintoa joissakin tilanteissa. Hindufilosofian mukaan anteeksianto on myötätuntoa, hellyyttä, ystävällisyyttä ja jonkun tai jonkun toisen aiheuttamasta haitasta tai loukkauksesta irti päästämistä. Anteeksianto on välttämätöntä, jotta ihminen voi vapautua negatiivisista ajatuksista ja keskittyä elämään autuaasti moraalista ja eettistä elämää (dharmista elämää). Korkeimmassa itsetoteutuneessa tilassa anteeksiannosta tulee persoonallisuuden ydin, jolloin vainottu henkilö pysyy koskemattomana, ilman kiihtymystä, tuntematta itseään uhriksi, vapaana vihasta (akrodhi).

Jainismi

Jainismissa anteeksianto on yksi tärkeimmistä hyveistä, jotka jainilaisten on hankittava. Anteeksianto (tai kṣamāpanā) on osa yhtä dharman kymmenestä ominaisuudesta. Jainiteksteissä siteerataan Māhavīraa anteeksiannosta:

Harjoittamalla prāyaṣcittaa (katumusta) sielu pääsee eroon synneistä eikä syyllisty rikkomuksiin; se, joka harjoittaa prāyaṣcittaa oikein, saa tien ja tien palkkion, hän voittaa hyvän käytöksen palkkion. Anomalla anteeksiantoa hän saa mielen onnellisuuden; siten hän saa ystävällisen asenteen kaikenlaisia eläviä olentoja kohtaan; tämän ystävällisen asenteen avulla hän saa luonteen puhtauden ja vapauden pelosta." - Māhavīra Uttarādhyayana Sūtra 29:17-18:ssa.

Jainien pratikramana-rukouksessa jainit pyytävät toistuvasti anteeksi erilaisilta olennoilta - jopa kasveilta ja mikro-organismeilta, joita he ovat saattaneet vahingoittaa syödessään ja työskennellessään.

Pyydän anteeksi kaikilta luoduilta, antakoon kaikki luodut minulle anteeksi. Olkoon minulla ystävyys kaikkien olentojen kanssa eikä vihamielisyyttä kenenkään kanssa.

Päivittäisissä rukouksissaan jainit pyytävät anteeksiantoa kaikilta olennoilta:

Pyydän anteeksiantoa kaikilta niiltä eläviltä olennoilta, joita olen saattanut kiduttaa kävellessäni, tullessani ja mennessäni, tallatessani eläviä organismeja, siemeniä, vihreää ruohoa, kastepisaroita, muurahaiskukkuloita, sammalta, elävää vettä, elävää maata, hämähäkinseittiä ja muita. Pyydän anteeksiantoa kaikilta näiltä eläviltä olennoilta, olivatpa ne sitten yhden aistimuksen omaavia, kahden aistimuksen omaavia, kolmen aistimuksen omaavia, neljän aistimuksen omaavia tai viiden aistimuksen omaavia. Joita olen saattanut potkia, peittää pölyllä, hieroa maahan, törmätä toisiin, kääntää ylösalaisin, piinata, pelotella, siirtää paikasta toiseen tai tappaa ja riistää heiltä elämän. (Tunnustamalla) voin saada synninpäästön kaikista näistä synneistä.

Anteeksiantoa pyydetään lausumalla lause: Micchāmi dukkaḍaṃ. Tämä lause tarkoittaa: "Olkoon kaikki tehty paha hedelmätön". Samvatsarissa jainit tervehtivät ystäviään ja sukulaisiaan sanomalla micchāmi dukkaḍaṃ ja pyytämällä heiltä anteeksi. Ystäville ja sukulaisille lähetetään kirjeitä ja soitetaan puheluja, joissa pyydetään anteeksiantoa. Samvatsarin jälkeen ei ole riitoja tai kiistoja.

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Myötätunto
  • Katumus
  • Nöyryys
  • Pardon
  • Katumus
  • Katumus
  • Katumus

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on anteeksianto?


V: Anteeksianto on teko, jossa päätetään antaa anteeksi toisen henkilön vääryydet, olivatpa ne sitten laittomia, moraalittomia tai yksinkertaisesti loukkaavia.

K: Onko anteeksianto pakollista?


V: Anteeksianto on tahallinen ja vapaaehtoinen teko, eli se ei ole pakollinen.

K: Mitä tapahtuu, kun joku antaa toiselle anteeksi?


V: Kun joku antaa anteeksi jollekin toiselle, hän päästää irti negatiivisista tunteista, kuten kostonhimosta, ja toivottaa rikoksentekijälle hyvää.

K: Voiko anteeksiantoa pakottaa?


V: Ei, anteeksianto on tarkoituksellinen ja vapaaehtoinen teko, eikä sitä siksi voi pakottaa.

K: Miksi anteeksianto on tärkeää?


V: Anteeksianto voi tuoda emotionaalista ja henkistä rauhaa, lievittää stressiä ja edistää paranemista.

K: Tarkoittaako anteeksianto loukkauksen unohtamista?


V: Anteeksiantaminen ei välttämättä tarkoita loukkauksen unohtamista, mutta se tarkoittaa siihen liittyvien kielteisten tunteiden päästämistä irti.

K: Onko anteeksianto merkki heikkoudesta?


V: Ei, anteeksianto on itse asiassa merkki tunnevoimasta ja kypsyydestä. Vaatii rohkeutta antaa anteeksi jollekin, joka on tehnyt sinulle vääryyttä.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3