Aivokalvot (meninges): rakenne, tehtävät ja aivo-selkäydinneste

Aivokalvot (meninges): rakenne ja tehtävät — kovakalvo, araknoidaali, pia mater sekä aivo‑selkäydinneste (CSF) aivojen suojaajana ja iskunvaimentajana.

Tekijä: Leandro Alegsa

Aivokalvot ovat kalvoja, jotka ympäröivät ja suojaavat aivoja ja selkäydintä. Nisäkkäillä aivokalvoissa on kolme kerrosta: kovakalvo, araknoidaalikalvo ja pia mater.

Aivo-selkäydinneste on aivo-selkäydinnesteen ja pia materin välissä (ns. subaraknoidaalinen tila). CSF on erityinen neste, joka kylpee aivoissa ja selkäytimessä. Aivokalvot ja aivoselkäydin toimivat yhdessä pehmentäen ja suojaten keskushermostoa (aivoja ja selkäydintä).

Rakenne

Aivokalvot jakautuvat kolmeen pääkerrokseen:

  • Kovakalvo (dura mater) – paksu ja kestävä ulkokerros. Kallon sisäpinnalla dura materissa on usein kaksi kerrosta (luunmyötäinen ja sisempi), ja sen välissä kulkevat duraaliset valtimo- ja laskimorakenteet, kuten duraaliset sinukset. Selkäytimen ympärillä kovakalvo muodostaa epiduraalitilan, joka selvästi erottaa sen ympäröivästä verenkierrosta ja josta käytetään muun muassa epiduraalianestesiassa.
  • Araknoidaalikalvo (arachnoidea) – ohut, lasimainen kalvo dura materin alla. Araknoidea ei juurikaan mene aivokuopan syvyyksiin, vaan sen alla on subaraknoidaalinen tila, joka sisältää aivo-selkäydinnestettä (CSF) ja araknoidaalisia trabekkeleja eli säikeitä.
  • Pia mater – ohuin ja herkin kerros, joka adheesioituu tiiviisti aivojen ja selkäytimen pintaheitteisiin (gyrukset ja sulcukset). Pia kuljettaa aivoihin hyvässä läheisyydessä olevia verisuonia ja seuraa niitä syvemmälle kudokseen.

    • Aivo-selkäydinneste (CSF)

    Aivo-selkäydinneste tuotetaan pääasiassa aivokammioiden kyhmyissä (plexus choroideus). Neste kiertää kammiotilojen ja subaraknoidaalisen tilan kautta, ja sen imeytyminen takaisin verenkiertoon tapahtuu araknoidaalisten villusten (granulaatioiden) kautta duraalisiin laskimopareihin.

    CSF:n tärkeimpiä tehtäviä ovat:

  • isometrinen suojaus ja iskunvaimennus (aivot "leijuvat" nesteessä, mikä vähentää iskusta aiheutuvaa vauriota),
  • aineenvaihdunnan ylläpito ja kuona-aineiden poisto,
  • homeostaasin ylläpito (ionikoostumus, pH),
  • verenkierrolle aiheutuvan paineen tasaaminen.

    • Toiminnot ja merkitys

    Aivokalvot suojaavat keskushermostoa mekaanisesti ja osaltaan myös immuunivasteiden ja aineenvaihdunnan kautta. Kovakalvon hermotus (mm. trigeminus ja yläkaularangan hermot) tekee siitä myös kivun välittäjän – tästä syystä esimerkiksi kovakalvon ärsytys voi aiheuttaa voimakasta päänsärkyä.

    Araknoidaalivillukset toimivat CSF:n tyhjentäjinä verenkiertoon ja pia mater mahdollistaa verisuoniverkoston kulun aivokudoksessa. Dura materin sisällä kulkevat duraaliset sinukset ovat tärkeitä aivojen laskimopaluuverisuonina.

    Kliininen näkökulma

  • Meningiitti – aivokalvojen tulehdus (bakteeri-, virus- tai harvemmin sieni-infektio) voi aiheuttaa kuumeen, päänsäryn, niskajäykkyyden ja neurologisia oireita. Diagnoosi perustuu usein lannerangan kautta otettuun nesteenäytteeseen (lumbar puncture).
  • Subaraknoidaalinen verenvuoto – yleensä aneurysman puhkeamisen seurauksena; äkillinen, erittäin voimakas päänsärky ("iskumainen päänsärky"), tajunnanmuutokset ja neurologiset puutokset ovat mahdollisia.
  • Subduraalinen ja epiduraalinen hematooma – traumaperäiset verenvuodot dura materin eri puolille, jotka voivat aiheuttaa kohoavaa aivopainetta ja vaatia leikkaushoitoa.
  • Lannerangan punktion ja epiduraalianestesian merkitys – CSF:n tutkiminen on diagnostinen työkalu; epiduraalianestesia hyödynnetään synnytyksessä ja toimenpiteissä kivunlievitykseen.
  • Kasvaimet – meningeoomat ovat dura materista kehittyviä yleensä hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka voivat paineistaa aivokudosta.

    • Yhteenveto

    Aivokalvot (kovakalvo, araknoidea ja pia mater) yhdessä aivo-selkäydinnesteen kanssa muodostavat monikerroksisen suojajärjestelmän keskushermostolle. Ne tarjoavat mekaanista suojaa, osallistuvat aineenvaihdunnan säätelyyn ja CSF:n kiertoon sekä toimivat merkittävänä osana kliinisiä diagnostiikka- ja hoitomenetelmiä. Aivokalvojen sairaudet, kuten meningiitit ja verenvuodot, ovat vakavia tiloja, jotka vaativat usein kiireellistä hoitoa.

    Aivokalvojen kolme kerrosta: pia, arachnoidea ja dura mater.Zoom
    Aivokalvojen kolme kerrosta: pia, arachnoidea ja dura mater.

    Aivokalvojen kerrokset

    Pia mater

    Pia mater (tai "pia") on aivokalvojen kerros, joka on lähimpänä aivoja ja selkäydintä. Se on ohut ja herkkä kerros ("pia mater" tarkoittaa latinaksi "hellä äiti"). Pia mater on hyvin tiiviisti kiinni sekä aivoissa että selkäytimessä. Pia mater koostuu soluista, joiden läpi neste ei pääse. Tämä estää selkäydinnesteen pääsyn aivoihin.

    Pienimmät verisuonet, joita kutsutaan kapillaareiksi, kulkevat pia materin läpi ja tuovat aivoihin niiden tarvitsemia asioita, kuten verta ja happea. Pia-verisuonet muodostavat myös tärkeän osan veri-aivoesteestä. Tämä on aivojen "turvajärjestelmä". Se valvoo, mikä pääsee verenkierrosta aivojen hermosoluihin ja mikä ei.

    Pia-verisuonten kapillaareissa on soluja, jotka ovat pakkautuneet hyvin tiiviisti yhteen. Vain tietyt asiat pääsevät näiden solujen läpi aivoihin. Tämä estää esimerkiksi bakteerien ja joidenkin myrkkyjen pääsyn aivoihin. Se myös päästää sisään asioita, joita aivot tarvitsevat selviytyäkseen, kuten glukoosia (sokeria), vettä ja valkosoluja (jotka torjuvat infektioita).

    Arachnoid mater

    Aivokalvo on aivokalvojen keskimmäinen kerros. Se on ohut, kirkas kalvo, joka asettuu löysästi pia materin päälle. Näiden kahden kerroksen väliin jää tila, jota kutsutaan "subaraknoidaaliseksi tilaksi". ("Subaraknoidaalitila" tarkoittaa "aivoselkäydinnesteen alla olevaa tilaa.") Aivo-selkäydinneste virtaa subaraknoidaalitilan läpi.

    Yksi araknoidaalikerroksen tärkeimmistä tehtävistä on pehmentää aivoja. Kuten pia mater, myös araknoidaalikerros koostuu soluista, joiden läpi neste ei pääse. Koska neste ei pääse kummankaan kerroksen läpi, aivo-selkäydinneste pysyy subaraknoidaalitilassa eikä vuoda ulos. Tämä nestekerros auttaa suojaamaan aivoja, kuten auton turvatyyny. Ilman tätä tyynyä aina kun henkilö liikuttaa päätään, aivot osuisivat kallon sisäpuolelle ja loukkaantuisivat.

    Aivokalvolla on myös tärkeä tehtävä veri-aivoesteessä. Veri kulkee aivokalvojen viimeisen kerroksen, dura materin, läpi. Aivokalvo estää verta pääsemästä aivo-selkäydinnesteeseen. Tämä on tärkeää, sillä jos veri pääsee aivo-selkäydinnesteen läpi, aivot ja selkäydin voivat ärsyyntyä ja tulehtua. Kuten kaikki kehon osat, myös pernarakkula tarvitsee verta ja happea selviytyäkseen. Pienet verisuonet tuovat nämä asiat araknoidaalikerrokseen. Arachnoidakerros kuitenkin estää veren pääsyn aivo-selkäydinnesteeseen.

    Arachnoidea mater on kiinnittynyt aivokalvojen viimeiseen kerrokseen: dura materiin.

    Dura mater

    Dura mater (tai "dura") on aivokalvojen kerros, joka on kauimpana aivoista ja selkäytimestä. Se on paksu, suojaava kerros. ("Dura mater" tarkoittaa latinaksi "sitkeää äitiä".) Dura suojaa aivoja siltä, että kallo, joka on hyvin karkea, raapii ja satuttaa niitä.

    Dura materissa on aivokalvojen kaikista kolmesta kerroksesta suurimmat verisuonet. Duran suonet kuljettavat verta aivoista sydämeen sen jälkeen, kun aivot ovat kuluttaneet veren sisältämän hapen. Duran valtimot kuljettavat hapekasta verta sydämestä. Nämä valtimot jakautuvat pia materin kapillaareihin.

    Dura myös taittuu aivoihin neljässä eri kohdassa erottamaan aivojen osia, mukaan lukien kaksi aivopuoliskoa.

    Muistilista

    Jotkut lääketieteen ammattilaiset käyttävät muistilukua muistamaan aivokalvojen kerrokset ja niiden järjestyksen. Muistilista on seuraava: "Aivokalvot PAD aivot":

    • Pia mater: lähimpänä aivoja ja selkäydintä.
    • Arachnoid mater: keskikerros
    • Dura mater: kauimpana aivoista ja selkäytimestä.
    Ruumiinavauksessa selkärangasta on leikattu suojaava kovakalvo, ja selkäydintä peittävä ja suojaava kirkas araknoidaalikerros on nähtävissä.Zoom
    Ruumiinavauksessa selkärangasta on leikattu suojaava kovakalvo, ja selkäydintä peittävä ja suojaava kirkas araknoidaalikerros on nähtävissä.

    Ruumiinavauksessa suojaava kovakalvo on kuorittu pois -Zoom
    Ruumiinavauksessa suojaava kovakalvo on kuorittu pois -

    Aivokalvojen ongelmat

    Koska aivokalvot hoitavat monia tärkeitä tehtäviä keskushermostolle, aivokalvojen ongelmat voivat olla hyvin vaarallisia. Yleisimmät aivokalvojen ongelmat johtuvat infektioista tai verenvuodosta aivokalvoissa.

    Verenvuoto-ongelmat

    Kun aivokalvojen verisuonet rikkoutuvat tai loukkaantuvat, verisuonet aiheuttavat verenvuotoa aivokalvoissa. Verenvuoto aivokalvoissa on aivohalvaustyyppi, jota kutsutaan hemorragiseksi aivohalvaukseksi. ("Hemorraginen" tarkoittaa "vaarallisen verenvuodon (verenvuodon) aiheuttama"). Verenvuoto aivokalvoissa on hyvin vaarallista, sillä jos verta kertyy riittävästi, veri voi puristaa tai murskata aivot.

    Infektiot

    Aivokalvojen verisuonissa oleva veri-aivoeste suojaa aivoja useimmilta patogeeneiltä (infektioita aiheuttavilta aineilta). Tämän vuoksi aivoinfektiot eivät ole kovin yleisiä. Tämä on tärkeää, koska vasta-aineet, joita elimistön immuunijärjestelmä tuottaa infektioiden torjumiseksi, eivät pääse veri-aivoesteen läpi aivoihin. Myöskään useimmat antibioottilääkkeet eivät pääse. Tämä tarkoittaa sitä, että kun henkilö saa aivoinfektion, elimistö ei yleensä pysty torjumaan infektiota omin voimin, eivätkä useimmat lääkäreiden infektioiden torjuntaan käyttämät lääkkeet pääse aivoihin tappamaan siellä olevia taudinaiheuttajia.

    Jotkin virukset, bakteerit ja muut bakteerit pääsevät kuitenkin veri-aivoesteen läpi ja aiheuttavat infektioita. Esimerkkejä näistä infektioista ovat mm:

    • Aivokalvontulehdus
    • Poliovirus
    • Länsi-Niilin virus
    • Lymen tauti
    • Kuppa
    • Afrikkalainen trypanosomiaasi (afrikkalainen unitauti)

    Aiheeseen liittyvät sivut



    Etsiä
    AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3