Murinae
Vanhan maailman rotat ja hiiret (nimeltään Murinae) on Muridae-heimon alahaarukka. Siihen kuuluu noin 560 lajia. Tämä alaheimo on suurempi kuin kaikki nisäkkäiden heimot Cricetidae-heimoa lukuun ottamatta. Se on myös suurempi kuin kaikki nisäkkäiden järjestykset lepakoita ja muita jyrsijöitä lukuun ottamatta.
Tunnetuimmat suvut ovat luultavasti rotat ja hiiret.
Kuvaus
Murinae-heimo on kotoisin Afrikasta, Euroopasta, Aasiasta ja Australiasta. Ne ovat ainoat Australiasta kotoisin olevat istukkanisäkkäät. Niitä on myös tuotu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Ne ovat vakavia tuhoeläimiä. Tämä pätee erityisesti saariyhteisöissä, joissa ne ovat osaltaan vaarantaneet ja hävittäneet monia alkuperäisiä eläimiä.
Kahdesta merkittävästä hiirien ihmisperäisestä vierasesineestä on tullut elintärkeitä koe-eläimiä. Sekä ruskeaa rottaa että kotihiirtä käytetään lääketieteellisissä testeissä. Ne kuuluvat niihin harvoihin eläimiin, joiden koko genomi on sekvensoitu.
Myyrillä on ominainen molaarikuvio, jossa on kolme riviä hampaita kahden rivin sijasta, mikä on alkeellinen kuvio, joka on tavallisimmin nähtävissä muroidisilla jyrsijöillä.
Fossiilit
Murinae-suvun ensimmäinen tunnettu esiintyminen fossiileissa on noin 14 miljoonaa vuotta sitten Antemus-suvun fossiilin myötä. Progonomysin uskotaan olevan Musin ja sukulaisten esi-isä, kun taas Karnimatan uskotaan johtavan Rattukseen ja sukulaisiin. Kaikki nämä fossiilit löytyvät Pakistanin hyvin säilyneistä ja helposti ajoitettavista Siwalikin fossiilikerrostumista.
Taksonomia
Useimmat Murinae-suvun lajit ovat huonosti tutkittuja. Joitakin sukuja on ryhmitelty, kuten hydromyine vesirottia, conilurine tai pseudomyine australialaishiiriä tai phloeomyine kaakkoisaasialaisia muotoja. Koko alaheimoa ei ole yritetty taksonomioida heimotasolla. Näyttää siltä, että Kaakkois-Aasian saarilta ja Australiasta peräisin olevat suvut saattavat olla varhaisia sivulajeja mantereen muotoihin verrattuna.
Kolmea sukua, Uranomys-, Lophuromys- ja Acomys-sukuja, pidettiin aikoinaan hiirisukuisina - Myöhemmin molekyylifylogenetiikan avulla havaittiin, että ne ovat läheisempää sukua gerbiileille. Niille on annettu uusi alalahko, Deomyinae.
