Pupilli: silmän aukko, joka säätelee valon määrää ja näköä
Pupilli: kuinka iiris ja linssi säätelevät valon määrää ja terävää näköä — opi, miksi pupilli muuttuu, mitä se kertoo silmästä ja eläinten erimuodoista.
Pupilli on silmän keskellä oleva aukko, jonka kautta valo pääsee sisään. Valo kulkee pupillin kautta ja edelleen linssin läpi, joka tarkentaa kuvan verkkokalvolle. Pupilli ei siis tuota kuvaa itse, vaan säätelee sitä, kuinka paljon valoa pääsee muodostamaan selkeän kuvan.
Miten pupillin koko säädetään
Pupillin kokoa säätelevät iiriksen lihakset. Iiriksen ympärillä on ympyrälihas (sphincter pupillae), joka supistaa pupillia, ja sädelihas (dilator pupillae), joka laajentaa sitä. Nämä lihakset toimivat automaattisesti ottaen vastaan hermoimpulsseja autonomisesta hermostosta:
- parasympaattinen hermosto aktivoi ympyrälihasta ja aiheuttaa pupillin supistumisen (mioosi)
- sympaattinen hermosto aktivoi sädelihasta ja aiheuttaa pupillin laajenemisen (mydriaasi)
Tämän vuoksi pupillia verrataan usein kameran aukkoon: aukon koko säätelee silmään pääsevän valon määrää.
Valo, tarkennus ja refleksit
Kun ympäristön valo vähenee, pupilli suurenee päästääkseen enemmän valoa silmään. Kirkkaassa valossa pupilli pienenee suojellakseen verkkokalvoa ja parantaakseen näön tarkennusta. Valon aiheuttama pupillin supistuminen on nopea refleksi: valoherkkyys antureina toimivat verkkokalvon reseptorisolut, jotka lähettävät viestin aivojen tumakkeisiin; niistä lähtee hermoimpulssi iirikselle ja pupilli supistuu. Refleksi on usein sekä suora (valoellessa sama silmä supistuu) että konsensuaalinen (myös vastakkaisen silmän pupilli supistuu).
Lisäksi pupilli osallistuu lähitarkennukseen: kun silmä tarkentaa läheiseen kohteeseen, kolmiosainen lähivaste saa aikaan akkommodaation, konvergenssin ja pupillin supistumisen, jotta kuva olisi terävä ja kontrasti hyvä.
Fyysisiä mittoja ja ikään liittyvät muutokset
Pupillin koko vaihtelee tavallisesti noin 2–4 millimetrista kirkkaassa valaistuksessa ja 4–8 millimetristä hämärässä, mutta vaihtelut ovat yksilöllisiä. Ikääntyessä pupillit yleensä pienenevät (senile miosis), ja niiden reaktiot voivat hidastua.
Eläimillä esiintyvät erot
Useimmilla eläimillä pupilli näyttää mustalta, koska pupillin kautta kulkeva valo absorboituu silmän sisällä oleviin kudoksiin. Joillakin eläimillä pupillin muoto ja toiminta poikkeavat ihmisestä. Esimerkiksi kissoilla pupilli voi olla pystysuora rako, vuohilla ja muilla sorkkaeläimillä se voi olla vaakasuora rako. Joillakin matelijoilla pupilli voi olla eri muoto ja joskus erivärinen tai heijastava. Heijastavasta takapinnasta (tapetum lucidum) johtuen eläinten silmät voivat myös hohtaa pimeässä.
Lääketieteellinen merkitys ja mahdolliset häiriöt
Pupillireaktioita käytetään tärkeänä osana neurologista ja silmälääketieteellistä tutkimusta. Muutoksia pupillin koossa tai reaktiossa voivat aiheuttaa monet tilat:
- Anisokoria: toisen ja toisen silmän pupillien epätasainen koko — voi olla normaalia tai viitata sairaukseen
- Mioosi: liiallinen supistuminen (esim. opioidien vaikutus)
- Mydriaasi: liiallinen laajeneminen (esim. silmätipat kuten atropiini tai hermovauriot)
- Hornerin oireyhtymä: sympaattisen hermoradan vaurio, joka aiheuttaa pienen (supistuneen) pupillin, silmäluomen roikkumista ja kasvojen hikoilun puutetta
- III-kraniaalinen hermovaurio: voi johtaa pupillin laajenemiseen ja silmän liikkeiden häiriöihin
Silmälääkärit ja neurologit käyttävät myös lääkkeitä (esim. mydriatikot kuten atropiini tai tropikamidi ja miotiikat kuten pilokarpiini) pupillin laajentamiseen tai supistamiseen diagnostisista tai hoitotarkoituksista.
Käytännön huomioita
- Pupillien tarkastus on helppo ja nopea tapa saada tietoa aivojen ja näköjärjestelmän toiminnasta.
- Pimeässä suojalasitilat tai kirkkaat valot vaikuttavat hetkellisesti pupillin kokoon — tutkittaessa on hyvä huomioida valaistus.
- Jos pupillien koko tai reaktiot muuttuvat äkillisesti ilman selvää syytä, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.
Lopuksi: pupilli on pieni mutta tärkeä osa näköjärjestelmää. Sen jatkuva säätely takaa, että verkkokalvolle pääsee sopivasti valoa eri tilanteissa, mikä auttaa meitä näkemään terävästi sekä valoisaissa että hämärissä olosuhteissa. Pupillin väri puuttuu, koska aukon kautta kulkeva valo absorboituu silmän sisäisiin kudoksiin; iiris, silmän värillinen osa, ympäröi pupillia ja antaa silmälle värin (iiris).
Alkuperäiseen tekstiin viitaten: linssin muodon muuttuminen auttaa tarkentamisessa, ja tarkennuspiste on kohta, johon silmä tarkentaa. Kun on pimeämpää, pupillit laajenevat päästäkseen enemmän valoa, ja kirkkaassa valossa pupillit supistuvat suojaten ja parantaen näköä. Useimmilla eläimillä pupilli on musta, mutta joillakin matelijoilla ja muilla lajeilla voi esiintyä erilaisia värejä tai muotoja. Syy siihen, miksi pupillissa ei ole väriä, on se, että pupillin läpi kulkeva valo absorboituu silmän sisäpuolella oleviin kudoksiin (väriä,).
Oppilas on keskeinen läpinäkyvä alue (näkyy mustana).
Kaavio silmästä
Oppilaat ja terveys
Ihmisillä oppilaat voivat kertoa meille monia asioita siitä, miten terveet aivot ovat. Esimerkiksi:
Koko
Normaalit pupillit ovat noin 4 mm:n levyiset. Normaalikokoisia pupilleja kutsutaan "tavallisiksi".
Pupillit, jotka ovat "pistemäiset" (nuppineulan kärjen kokoiset - noin 1 mm:n läpimittaiset), ovat merkki siitä, että henkilöllä voi olla jokin näistä ongelmista:
- He ovat ottaneet yliannostuksen opiaattia (kuten heroiinia tai oksikodonia).
- Heidät on myrkytetty eräänlaisella kemikaalilla, jota kutsutaan organofosfaatiksi ja johon kuuluvat esimerkiksi eräät torjunta-aineet sekä hermokaasut kuten sariini.
- He vuotavat verta aivorungon osassa, jota kutsutaan ponsiksi (tämä on hyvin harvinaista).
Henkilön pupillit voivat myös olla tavallista pienemmät, jos hän on hyvin kirkkaassa valossa.
Pupillit, jotka ovat molemmat "laajentuneet" (tavallista suuremmat, jopa 8 mm:n läpimittaiset), ovat merkki siitä, että henkilöllä voi olla jokin näistä ongelmista:
- He ovat hypoksisia (heidän aivonsa eivät saa tarpeeksi happea).
- He ovat käyttäneet laittomia huumeita, kuten metamfetamiinia, LSD:tä, marihuanaa tai ekstaasia.
- Henkilö on kuollut
Henkilön pupillit voivat laajentua myös, jos hän on pimeässä paikassa tai jos hän on käyttänyt silmätippoja.
Tasa-arvo
Useimmilla terveillä ihmisillä pupillien pitäisi olla samankokoiset ("yhtä suuret"). Epäsymmetriset pupillit (toinen on suurempi kuin toinen) ovat yleensä merkki siitä, että aivoissa on jotain vikaa. Heidän aivonsa voivat esimerkiksi olla vahingoittuneet tai he ovat saaneet aivohalvauksen.
Kuitenkin jopa 20 prosentilla terveistä ihmisistä on erikokoisia pupilleja. Näillä ihmisillä tämä on normaalia eikä merkitse ongelmaa. Yleensä kokoero on vain pieni.
Muoto
Terveet oppilaat ovat pyöreitä. Kun toinen pupilli on erimuotoinen, henkilöllä on yleensä ollut silmävamma.
Reaktiivisuus
Kun valoa valaistaan toiseen pupilliin, molempien pupillien pitäisi pienentyä samanaikaisesti. Kun valo otetaan pois, molempien pupillien pitäisi suurentua samanaikaisesti. Tätä kutsutaan "valoreaktiivisuudeksi" (pupillit reagoivat valon muutoksiin).
Jos molempien pupillien koko muuttuu samanaikaisesti, mutta muutos tapahtuu hitaasti, pupilleja kutsutaan "hitaiksi". Tämä voi olla merkki laittomien huumeiden käytöstä, hypoksiasta (aivot eivät saa tarpeeksi happea) tai vammasta.
Jos vain toisen pupillin koko muuttuu, kyseessä on yleensä ongelma aivoissa tai näköhermossa (hermo, joka kulkee aivoista silmään).
Jos kumpikaan pupilli ei muuta muotoaan, kun siihen kohdistetaan valoa, pupillia kutsutaan "kiinteäksi". Tämä on merkki hyvin vakavasta aivojen ongelmasta. Aivojen pitäisi saada pupillit muuttamaan muotoaan, joten jos näin ei tapahdu, se tarkoittaa, että aivot eivät toimi normaalisti. Kun henkilö on koomassa tai kuollut, hänen pupillinsa ovat sekä kiinteät että laajentuneet (suuret).
Terveet oppilaat
Koska aivot ohjaavat pupilleja, terveet pupillit ovat yksi merkki terveistä aivoista. Lääketieteen ammattilaiset kuvaavat terveitä pupilleja lyhenteellä PERRL:
- Oppilaat ovat
- Yhtäläinen,
- Pyöreä,
- Säännöllinen, ja
- Valon kanssa reagoiva
· Eläimet, joiden pupillit eivät ole pyöreitä
· 
Krokotiili, jolla on pystysuorat viiltävät pupillit.
· 
Seepia, jolla on W:n muotoiset pupillit
· 
Gecko, jolla on helminauhamainen oppilas.
· 
Kissa, jonka pupillit ovat pystysuorat
· 
Nuori heinäsirkka, jonka silmät on naamioitu niin hyvin, että niitä tuskin voi nähdä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on pupu?
V: Pupilli on silmän keskellä oleva aukko. Valo tulee pupillin läpi ja kulkee linssin läpi, joka tarkentaa kuvan verkkokalvolle.
K: Miten valo vaikuttaa pupillin kokoon?
V: Kun tarvitaan enemmän valoa, pupilli suurenee. Kirkkaammassa valossa pupilli pienenee. Valo saa pupillin muuttamaan kokoaan. Kun on pimeämpää, pupillit laajenevat (suurentuvat), koska niiden on päästettävä enemmän valoa silmään, jotta silmä näkee. Kun on kirkasta, pupilli supistuu (pienenee) rajoittaakseen silmään pääsevän valon määrää, jotta voimme nähdä.
K: Minkä muotoinen ihmisen pupilli on yleensä?
V: Ihmisen pupilli on yleensä pyöreä.
K: Minkä värinen on useimpien eläinten pupilli?
V: Useimpien eläinten pupillit ovat mustat.
K: Miksi meillä on pupilli?
V: Pupilli säätelee ja kontrolloi sitä, kuinka paljon valoa kulkeutuu verkkokalvollemme, jotta voimme nähdä selvästi ja tarkasti.
K: Onko olemassa muita eläimiä, joiden pupillit ovat erimuotoiset kuin ihmisten?
V: Kyllä, joillakin eläimillä, kuten kissoilla, on viillonmuotoiset pupillit sen sijaan, että ne olisivat pyöreät kuten ihmisillä.
K: Miksi pupillissamme ei ole väriä? V: Pupillissamme ei ole väriä, koska kaikki tuleva valo absorboituu silmiemme sisällä oleviin kudoksiin, kun se kulkee niiden läpi.
Etsiä