Ruhlebenin sotavankileiri oli Berliinin lähellä Saksassa sijaitseva leiri, jossa brittiläisiä sotavankeja pidettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Ruhleben oli tuolloin kylä 10 kilometriä Berliinistä länteen, mutta nykyään se on osa Berliinin kaupunkia Spandaun kaupunginosan Ruhleben-nimisessä kaupunginosassa. Leiri oli alun perin hevoskilpailukenttä.
Toiminta ja väestö
Ruhleben toimi pääasiassa vuosina 1914–1918 ja siellä pidätettiin muutamien lähteiden mukaan noin 3 000–4 000 brittiläistä ja muita liittoutuneiden kansalaisia, jotka olivat sodan syttyessä oleskelleet Saksassa. Monet leiriläisistä eivät olleet sotilaita vaan siviilejä: matkailijoita, merimiehiä, kaupankävijöitä ja opiskelijoita. Leiri oli sijoitettu entiselle raviradalle, mikä vaikutti sen rakenteeseen ja elinoloihin.
Olot ja itsejärjestäytyminen
Alkuvaiheessa olosuhteet olivat karkeat: majoitus oli ahtasta ja ruoasta oli pulaa. Pian kuitenkin leiriläiset alkoivat organisoitua itse. Syntyi erilaisia yhteisöjä ja järjestöjä, ja elämästä kehkeytyi monipuolista vaikka olosuhteet pysyivät tiukkoina. Siviilivankien keskuudessa toimi esimerkiksi opetusta, harrastuskerhoja, teatteriryhmiä ja urheilujoukkueita. Leirissä julkaistiin myös lehtiä ja järjestettiin luentoja sekä musiikkiesityksiä.
German viranomaiset valvoivat leirin toimintaa, mutta sallivat laajaa itsehallintoa käytännön arjen järjestelyissä. Leiriläiset muodostivat komiteoita, jotka hoitivat esimerkiksi ruoanjakelua, terveydenhuoltoa ja vapaa-ajan ohjelmaa. Urheilu — erityisesti jalkapallo — oli tärkeä osa leirin yhteishenkeä; yksi tunnetuimmista Ruhlebenissä olleista oli englantilainen jalkapalloilija Steve Bloomer, joka osallistui leirin urheilutoimintaan.
Kuolemat ja kotiutukset
Vaikka elinolosuhteet olivat ajoittain ankarat, Ruhlebenissä kuolleisuus oli suhteellisen alhainen verrattuna moniin muihin sodan ajan vankeus- ja internointileireihin. Kun sota päättyi, leirin asukkaiden kotiuttaminen alkoi asteittain; palaaminen Suomeen, Britteihin ja muihin maihin tapahtui pääosin vuoden 1918 lopun ja vuoden 1919 alkuvuosien aikana järjestettyjen vaihto- ja palautusoperaatioiden kautta.
Perintö ja tutkimus
Ruhlebenin history on osa laajempaa tarinaa ensimmäisen maailmansodan siviili-internoinneista ja kansainvälisestä humanitaarisesta tilanteesta sodan aikana. Leirissä syntynyt kulttuuri- ja järjestötoiminta on ollut aiheena muistelmissa, lehtikirjoituksissa ja akateemisissa tutkimuksissa. Nykyään alkuperäinen ravirata-alue on pääosin yhdyskuntarakentamisen peitossa, mutta Ruhlebenin vaiheista muistuttavat arkistot, muistelmien julkaisut sekä paikallista historiaa käsittelevät näyttelyt ja kirjoitukset.
Ruhlebenin tarina kertoo sekä vaikeuksista että ihmisten kyvystä järjestäytyä ja ylläpitää sivistyksen ja kulttuurin muotoja poikkeusoloissa. Leiri on esimerkki siitä, miten sota koskettaa myös siviilejä ja kuinka he pyrkivät säilyttämään ihmisarvon ja yhteisöllisyyden haastavissa oloissa.
