Ascensionin saari on eristynyt ja suhteellisen nuori tuliperäinen saari Etelä-Atlantilla, noin 100 kilometriä länteen Keski-Atlantin selänteestä, 1 504 kilometrin päässä Liberiasta (Cape Palmas) ja 2 232 kilometrin päässä Brasiliasta (Recife). Lähin maa on Saint Helena, 1 296 km (805 mi) kaakkoon.

Ylösnousemuksen saari on saanut nimensä sen löytöpäivän, Ylösnousemuksen päivän, mukaan. Se on osa Britannian merentakaista aluetta Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha, jonka pääsaari on Saint Helena.

Saarella sijaitsee kuninkaallisten ilmavoimien asema, jossa on myös Yhdysvaltain ilmavoimien edustus, Euroopan avaruusjärjestön asema ja BBC World Service Atlantic Relay Station. Saarella on yksi viidestä antennista, jotka avustavat GPS-navigointijärjestelmän (Global Positioning System) toimintaa (muut ovat Kwajaleinin saarella, Diego Garcialla, Colorado Springsissä ja Havaijilla).

Geologia ja topografia

Ascension on vulkaaninen muodostuma, joka syntyi merenalaisten tulivuoritoimintojen seurauksena. Saari koostuu useista tulivuorista ja laavakentistä, ja rannikko on pääosin jyrkkää basalttista kalliota sekä kapeita lahtia ja satamia. Saarella on selkeä kontrasti karun, kuivan matalan rannan ja sisämaan rehevämmän, pilviä sitovan korkeimman alueen välillä.

Ilmasto ja kasvillisuus

Ilmasto on pääosin kuivahko trooppinen, mutta saaren korkeammilla osilla esiintyy pilvi- ja sumupilviä, jotka tekevät niistä viileämpiä ja kosteusolosuhteet suotuisammiksi kasveille. Erityisesti Green Mountain -alueella on kehittynyt rehevämpi kasvillisuus, mitä on osittain saatu aikaan 1800-luvulla tehdyn kasvien istutus- ja metsitystyön seurauksena. Tätä työtä johti muun muassa meribiologi- ja kasvitieteilijätyö, jonka tavoitteena oli luoda saarelle enemmän sadevettä sitovia kasviyhteisöjä.

Historia ja asutus

Ascension oli pitkään asumatonta, mutta se sai strategisen merkityksen 1700–1800-luvuilla meriyhteyksien ja sotilaallisen läsnäolon vuoksi. Britit vakiinnuttivat saaren käytön tukikohtana, ja myöhemmin se on toiminut tärkeänä välilaskupaikkana, huoltopisteenä ja tutka- ja viestiasemana. Nykyinen väestö on pieni ja monikansallinen: siellä työskentelee brittiläistä ja paikallista henkilöstöä sekä kansainvälisiä urakoitsijoita ja sotilaallista henkilökuntaa.

Hallinto ja elinkeinot

Saari kuuluu Britannian merentakaisiin alueisiin Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha -hallintokokonaisuuteen. Ascensionissa on oma paikallisneuvosto, mutta korkein edustaja on alueen kuvernöörin nimeämä Administrator, jonka kautta yhteydet Saint Helenaan ja Britanniaan hoidetaan. Talous perustuu pitkälti sotilaalliseen läsnäoloon, tietoliikenne- ja asema- sekä avaruusalan toimintoihin, kalastuslisensseihin ja rajalliseen matkailuun.

Liikenne ja puolustus

Ascensionilla on lentokenttä ja sotilastukikohta, joka tarjoaa tärkeän logistisen yhteyden Atlantin yli. Asema on ollut merkittävä mm. ilmaliikenteen ja avaruusseurannan tukena. Alueelle suuntautuvat lentoyhteydet ovat harvinaisempia ja pääosin tarkoitettu viralliselle henkilöstölle, huollolle ja muille valtuutetuille matkustajille; saarelle pääsy voi vaatia etukäteisjärjestelyjä ja lupia.

Luonto, eläimistö ja suojelu

Ascensionilla on tärkeitä merieläimistön lisääntymispaikkoja, kuten merikilpikonnien pesimärannat ja erilaiset merilintujen pesimäalueet. Saarella tehdään luonnonsuojelutyötä erityisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi ja vieraslajien hallitsemiseksi. Monet rannikkoalueet ja erityisesti pesimäalueet ovat suojeltuja tai käytännössä rajoitetun hoidon piirissä, jotta herkät ekosysteemit säilyisivät.

Tutkimus ja yhteydet

Ascension toimii kaukana mantereista sijaitsevana tutkimus- ja tukiasemana, jossa tehdään seurantaa mm. ilmakehä-, satelliitti- ja avaruustoiminnan tarpeisiin. Saarella sijaitsevat viestintä- ja seurantalaitteet, kuten mainittu GPS-antennin osa, korostavat sen globaalia merkitystä navigaatiossa ja viestinnässä.

Yhteenveto: Ascension on pieni mutta strategisesti tärkeä tuliperäinen saari Etelä-Atlantilla. Sen merkitys perustuu sijaintiin, sotilaalliseen ja tieteelliseen läsnäoloon sekä harvinaiseen, osin ihmisen muokkaamaan luontoon, joka tekee saaresta kiinnostavan niin luonnonsuojelulle kuin tutkimuksellekin.