Donald Trumpin presidenttikausi (2017–2021) – määritelmä ja keskeiset faktat
Donald Trumpin presidenttikausi (2017–2021): tiivis katsaus päätöksiin, skandaaleihin ja politiikan vaikutuksiin — keskeiset faktat ja analyysi yhdellä sivulla.
Donald Trumpin presidenttikausi alkoi keskipäivällä 20. tammikuuta 2017. Donald Trump vihittiin virkaan Yhdysvaltain 45. presidentiksi. Hän tuli Barack Obaman seuraajaksi. Trump on republikaani.
Yleiskuva
Trumpin presidenttikausi (2017–2021) oli poikkeuksellisen kiistanalainen ja polarisoiva sekä kotimaan politiikassa että kansainvälisissä suhteissa. Hänen hallintonsa keskittyi veronalennuksiin, sääntelyn purkamiseen, tiukempaan maahanmuuttopolitiikkaan ja kauppapolitiikan uudelleenjärjestelyihin. Kaudella nähtiin myös merkittäviä oikeudellisia ja poliittisia selvityksiä sekä poikkeuksellinen terveyskriisi: koronapandemia. Trump oli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, jota vastaan asetettiin vastuuvapauden poistamista koskeva syyte (impeachment) kahdesti.
Keskeiset sisäpolitiikan toimet
- Veroreformi: Trump allekirjoitti vuonna 2017 suuren yritys- ja tuloverouudistuksen (Tax Cuts and Jobs Act), joka alensi yritysverokantaa ja muutti henkilöverotusta.
- Sääntelyn purku: Hallinto lakkautti tai löyhensi lukuisia ympäristö- ja pankkisääntelyjä tavoitteena lisätä talouskasvua ja yritysystävällisyyttä.
- Maahanmuutto: Poliittinen linja korosti rajavalvontaa ja maahanmuuton rajoittamista. Tunnettuja toimia olivat matkustuskiellot useista muslimienemmistöisistä maista (ns. travel ban), rajamuuri-Meksikoon painostus sekä maahanmuuttajaperheiden erotteluun liittyvät käytännöt rajalla, jotka herättivät laajaa kritiikkiä.
- Oikeuslaitos: Trump nimesi kolmen liberaalin tuomarin tilalle kolme konservatiivista korkeimman oikeuden tuomaria: Neil Gorsuch (2017), Brett Kavanaugh (2018) ja Amy Coney Barrett (2020). Näillä nimityksillä oli pitkäaikainen vaikutus Yhdysvaltain oikeuskäytäntöön.
Ulko- ja kauppapolitiikka
- Tullit ja kauppasodat: Trump aloitti laajoja tulli- ja vastatullitoimia erityisesti Kiinaa vastaan pyrkien vähentämään kauppataseen vajetta ja parantamaan amerikkalaisen teollisuuden kilpailuasemaa. Toimet johtivat pitkittyneisiin neuvotteluihin ja jännitteisiin.
- Kauppasopimukset: Trump ajoi uudelleenneuvottelut NAFTA-sopimuksesta, mikä johti USMCA-sopimukseen (Yhdysvallat–Meksiko–Kanada), joka tuli voimaan 2020.
- Monenkeskisistä järjestelyistä vetäytyminen: Hallinto vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta (2017) ja Iranin ydinsopimuksesta (JCPOA) (2018), sekä kieltäytyi sitoutumasta joihinkin kansainvälisiin monenvälisiin sopimuksiin ja instituutioihin.
- Keskeiset ulkopoliittiset päätökset: Trump siirsi Yhdysvaltain suurlähetystön Israelin pääkaupunkiin Jerusalemiin (2018) ja tunnusti Israelin suvereniteetin Golanin kukkuloista (2019). Hän myös kävi historiallisia huippukokouksia Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Unin kanssa, mutta pysyviä tuloksia ydinaseriisunnassa ei saavutettu.
Tutkinnot ja oikeudelliset prosessit
- Venäjä-tutkinta: Erityissyyttäjä Robert Mueller johti tutkintaa Venäjän vaalasekaantumisesta ja Trumpin kampanjan mahdollisista yhteyksistä Venäjään. Muellerin raportti kuvasi monia kontakteja mutta ei selvittänyt, että presidentin kampanja olisi järjestelmällisesti salaliitossa Venäjän kanssa; raportissa käsiteltiin myös mahdollisia esteitä oikeudelle (obstruction), mutta erillisiä syytteitä istuvaa presidenttiä kohtaan ei nostettu DOJ-käytännön vuoksi.
- Impeachment 2019–2020: Edustajainhuone äänesti Trumpia vastaan syytteet liittyen Ukrainan painostukseen ja vaati tukia vastineeksi tutkimuksista Joe Bidenin ja tämän pojan suhteen. Senaatti vapautti Trumpin 2020.
- Impeachment 2021: Toinen vastuuvapauden poistamista koskeva äänestys tapahtui 13. tammikuuta 2021 sen jälkeen, kun kongressiin hyökättiin 6. tammikuuta 2021. Edustajainhuone syytti Trumpia yllytyksestä kapinaan; senaatti käsitteli asian virkavallan loputtua ja tuomitsi hänet 57–43-äänin, mutta ei saavuttanut tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, joten hänet vapautettiin.
Talous ja koronapandemia
- Talous ennen pandemiaa: Ennen COVID-19-pandemiaa Yhdysvaltain talous kasvoi, työttömyys oli laskussa ja osakemarkkinat nousivat. Verouudistukset ja deregulaatio nähtiin osasyinä tähän kehitykseen.
- Koronapandemia: Vuonna 2020 alkanut COVID-19-pandemia aiheutti vakavan talous- ja terveyskriisin. Hallinto hyväksyi suuria elvytystoimia, kuten CARES-lain, mutta sai myös kritiikkiä testauksen, altistusten jäljityksen ja kansanterveystoimien koordinoinnin puutteista sekä viestinnästä. Pandemia vaikutti merkittävästi 2020 vaalikamppailuun ja talouden laskuun.
2020-vaalit ja niiden jälkeinen kiista
Trump hävisi vuoden 2020 presidentinvaalit demokraattien ehdokkaalle Joe Bidenille, mutta hän ja hänen tukijansa kyseenalaistivat tulosten oikeellisuuden ja nostivat laaja-alaisia väitteitä vaalivilpistä. Useat oikeusjutut ja tarkistukset eivät kuitenkaan osoittaneet laajamittaista vilppiä, joka olisi muuttanut vaalitulosta. Vaalikiista kärjistyi 6. tammikuuta 2021, kun kannattajia hyökkäsi kongressirakennukseen pyrittäessä pysäyttämään vaalituloksen vahvistus. Tapahtuma johti useisiin kuolemantapauksiin, loukkaantumisiin ja laajoihin turvallisuustoimiin.
Perintö ja arviointi
Trumpin presidenttikausi jätti pysyvän jäljen Yhdysvaltojen politiikkaan: kolmen konservatiivisen korkeimman oikeuden tuomarin nimitykset, verouudistukset, kauppalinjaukset ja laaja sääntelyn purku. Samalla kausi syvensi poliittista polarisaatiota, kasvatti epäluottamusta instituutioihin ja herätti keskustelua demokratian vakaudesta. Arviot Trumpin kaudesta vaihtelevat voimakkaasti poliittisen näkökulman mukaan: kannattajat korostavat talouskasvua ennen pandemiaa, työpaikkoja ja vihreänverkon purkamista, kriitikot nostavat esiin demokratian normeihin kohdistuneet paineet, käsittelyt ja hallinnon läpinäkymättömyyden.
Lyhyet kronologiset kohokohdat
- 20.1.2017: Virkaanastujaiset
- 2017: Vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta
- 2017: Verouudistus (Tax Cuts and Jobs Act)
- 2018: Vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta
- 2017–2020: Kolme korkeimman oikeuden tuomarin nimitystä
- 2019–2020: Ensimmäinen impeachment-prosessi
- 2020: USMCA-sopimus astuu voimaan
- 2020: COVID-19-pandemia ja CARES-paketti
- 3.11.2020: Presidentinvaalit (häviö Joe Bidenille)
- 6.1.2021: Kongressiin kohdistunut hyökkäys
- 13.1.2021: Toinen impeachment-äänestys Edustajainhuoneessa
Trumpin kausi on edelleen laajasti tutkittu ja arvioitu sekä historiallisesti merkittävä. Sen vaikutukset Yhdysvaltojen lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmään ja kansainvälisiin suhteisiin näkyvät pitkään sen jälkeen, kun virka-aika päättyi 20. tammikuuta 2021.
2016 presidentinvaalit
Marraskuun 9. päivänä 2016 republikaanit Donald Trump, New York, ja kuvernööri Mike Pence, Indiana, voittivat vuoden 2016 vaalit ja kukistivat demokraatit, entisen ulkoministerin Hillary Clintonin, New York, ja senaattori Tim Kainen, Virginia. Trump sai 304 valitsijamiesääntä verrattuna Clintonin 227 äänestäjään, vaikka Clinton voitti kansanäänten enemmistön saaden lähes 2,9 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump. Trumpista tuli sitten viides henkilö, joka on voittanut presidenttikauden häviten samalla kansanäänestyksen. Kongressivaaleissa republikaanit säilyttivät enemmistönsä sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Trump voitti demokraattien Hillary Clintonin vuoden 2016 presidentinvaaleissa saaden 304 valitsijamiesääntä 538:sta. Viisi muuta henkilöä sai ääniä uskottomilta valitsijoilta.
Henkilöstö
| Trumpin kabinetti | ||
| Toimisto | Nimi | Termi |
| 2017-nykyinen | ||
| 2017-nykyinen | ||
| Valtiosihteeri | 2017-2018 | |
| 2018-nykyinen | ||
| 2017-nykyinen | ||
| Puolustusministeri | 2017-2018 | |
| Patrick M. Shanahan (vt.) | 2019-2019 | |
| Mark Esper | 2019-nykyinen | |
| 2017-2018 | ||
| Matthew Whitaker (näytteleminen) | 2018-2019 | |
| William Barr | 2019-nykyinen | |
| 2017-2019 | ||
| David Bernhardt | 2019-nykyinen | |
| Maatalousministeri | 2017-nykyinen | |
| 2017-nykyinen | ||
| Työministeri | 2017-2019 | |
| Patrick Pizzella (näytteleminen) | 2019-nykyinen | |
| Terveys- ja | 2017-2017 | |
| Don J. Wright (näyttelijä) | 2017-2017 | |
| Eric Hargan (näyttelijä) | 2017-2018 | |
| 2018-nykyinen | ||
| 2017-nykyinen | ||
| Asunto- ja asuntoministeriö | 2017-nykyinen | |
| 2017-nykyinen | ||
| 2017-nykyinen | ||
| 2017-2018 | ||
| 2018-nykyinen | ||
| John F. Kelly | 2017-2017 | |
| 2017-2019 | ||
| Kevin McAleenan (näyttelijä) | 2019-nykyinen | |
| 2017-2017 | ||
| John F. Kelly | 2017-2019 | |
| Mick Mulvaney (vt.) | 2019-nykyinen | |
| 2017-2018 | ||
| Andrew Wheeler | 2019-nykyinen | |
| Toimiston johtaja | 2017-nykyinen | |
| Yhdistyneiden Kansakuntien suurlähettiläs | 2017-2018 | |
| Jonathan Cohen (näytteleminen) | 2019-2019 | |
| Kelly Craft | 2019-nykyinen | |
| Yhdysvaltojen kauppavaltuutettu | 2017-nykyinen | |
| 2017-2019 | ||
| Joseph Maguire (näytteleminen) | 2019-nykyinen | |
| 2017-2018 | ||
| 2018-nykyinen | ||
| Hallinnoija | 2017-2019 | |
| Chris Pilkerton (näytteleminen) | 2019-nykyinen | |
Trumpin hallinnossa on ollut ennätyksellinen vaihtuvuus, erityisesti Valkoisen talon henkilökunnan keskuudessa. Ensimmäisen virkavuoden loppuun mennessä 34 prosenttia Trumpin alkuperäisestä henkilökunnasta oli irtisanoutunut, saanut potkut tai siirretty muualle. Maaliskuun 2018 alkuun mennessä[päivitys] 43 prosenttia Valkoisen talon johtavista viroista oli vaihtunut.
The New York Times julkaisi 5. syyskuuta 2018 Trumpin hallinnon nimettömän korkea-arvoisen virkamiehen kirjoittaman artikkelin "I Am Part of the Resistance Inside the Trump Administration". Kirjoittaja väitti, että "monet hänen oman hallintonsa korkeista virkamiehistä työskentelevät ahkerasti sisältä käsin estääkseen osan hänen agendastaan ja pahimmista taipumuksistaan".
Vaalit Trumpin presidenttikaudella
| Republikaanien paikat kongressissa | ||
| Kongressi | Senaatti | Talo |
| 115.[1] | 52 | 241 |
| 116. | 53 | 200 |
Vuoden 2018 välivaalit
Vuoden 2018 välivaaleissa demokraatit saivat edustajainhuoneen hallintaansa, kun taas republikaanit kasvattivat enemmistöään senaatissa.
Historialliset arvioinnit ja yleinen mielipide
Trumpin ensimmäisen virkavuoden loppuun mennessä mielipidemittaukset osoittivat, että hän on Yhdysvaltain historian epäsuosituin presidentti. Hän on sanonut monia vääriä ja harhaanjohtavia asioita kampanjansa ja presidenttikautensa aikana. Faktantarkistajat dokumentoivat nuo asiat.
Trumpin hallinto kehitti presidenttikautensa alkuvaiheessa kiistanalaisen suhteen joukkoviestimiin. Hän sanoi sitä toistuvasti "valeuutismediaksi" ja "kansan viholliseksi".
Vuodesta 2019 lähtien Trumpin toistetuimmat väärät lausunnot toistettiin kukin yli 100 kertaa hänen presidenttikautensa aikana.[] Niitä olivat muun muassa se, että "Trumpin muuri" oli jo rakenteilla, että Yhdysvaltain kauppavaje olisi "tappio" maalle ja että Yhdysvaltain talous oli vahvin koskaan hänen hallintonsa aikana.

Gallupin mielipidemittaus Ei hyväksy Ei ole varma Hyväksy hyväksyy
Etsiä