AlegsaOnline.com

Sahelanthropus tchadensis — Toumaï, epävarma varhainen hominidi (~7 milj. v.)

Sahelanthropus (Toumaï) — noin 7 milj. v. vanha fossiili Tšadista: epävarma varhainen hominidi, joka haastaa ihmisen ja simpanssin alkuperät.

Tekijä: Leandro Alegsa Luontipäivä: 17. toukokuuta 2021 Viimeisin päivitys: 13. helmikuuta 2026

simple.wikipedia.org · CC BY-SA 4.0

Sahelanthropus tchadensis on fossiilinen hominidi. Afrikan Sahelin alueella Tšadissa sijaitsevan fossiilipaikan todisteiden perusteella sen uskotaan eläneen noin 7 miljoonaa vuotta sitten.

Linjan jakautuminen ihmisiin ja simpansseihin (niin sanottu ihmisen ja simpanssin eroaminen) tapahtui todennäköisesti 6,3–5,4 miljoonaa vuotta sitten. Tämä käy ilmi geneettisistä tiedoista. Koska fossiili on tätä jakautumista vanhempi, sen asema on epäselvä. Ensimmäinen löydetty fossiili tunnetaan nykyään nimellä Toumaï.

Löytö ja nimeäminen

Sahelanthropus fossiilit löydettiin Toros–Menallan alueelta Djurabin aavikolta Tšadista vuosina 2001–2002. Lajin tieteellinen kuvaus julkaistiin vuonna 2002 etupäässä Michel Brunet'n johdolla. Tyypillinen kuolleen yksilön kallo, yleisesti kutsuttu Toumaï, on merkitty kokoelmissa tunnuksella TM 266-01-060-1. Nimi Sahelanthropus viittaa Sahel-alueeseen ja lajin sukunimi tchadensis Tšadiin; paikallisten goran-kielen puhujien antama lempinimi Toumaï tarkoittaa suunnilleen ”elämän toivoa”.

Ulkonäkö ja anatomia

Sahelanthropuksen aivotila oli pieni, arviolta noin 320–380 cm³, eli saman kokoluokan kuin nykyisten simpanssien aivot. Kallon ulkomuodossa on yhdistelmä ominaisuuksia: kookkaat kulmakaaret (brow ridges), suhteellisen lyhyt kasvot, sekä ominaisuuksia hampaistossa, kuten lyhyemmät kulmahampaat ja paksumpi hammaskiille. Eräitä piirteitä, erityisesti foramen magnumin (nikamansuolessa oleva aukko, missä selkäydin liittyy aivoihin) asento suhteessa kallon pohjaan, on tulkittu viittaavan pystyasennon kykyyn tai ainakin satunnaiseen kaksijalkaisuuteen.

Ikä ja kerrostuma

Sahelanthropuksen fossiileja on sijoitettu Toros–Menallan sedimentteihin, ja niiden ikä perustuu sedimenttistratigrafiaan sekä faunan vertailuun (biochronologiaan). Yleinen arvio on noin 7 miljoonaa vuotta, mutta ikätulkinnassa on keskustelua ja pieniä vaihteluita eri tutkimusten välillä. Fossiilin suuri merkitys johtuu juuri siitä, että se on peräisin myöhäisestä miotseenista, aikaan joka on lähellä ihmisen ja simpanssin yhteisen kantamuodon oletettua ikää.

Tulkinnat ja kiistat

Sahelanthropuksen asema ihmisen evoluutiossa on kiistanalainen. Brunet'n ja hänen työryhmänsä tulkitsivat monet piirteet – etenkin foramen magnumin sijainnin ja pienemmät kulmahampaat – hominiinille tyypillisiksi ominaisuuksiksi, mikä tarkoittaisi että laji voisi edustaa ihmisen puoleista kehitystä hiljaisella kaksijalkaisuuden alkutaipaleella. Toisaalta monet tutkijat ovat varovaisempia: fossiilimateriaalia on niukasti ja osa piirteistä on hyvin primitiivisiä, joten Sahelanthropus saatetaan hyvinkin lukea johonkin muuhun sivuhaaraan tai myöhäismiotseenin apiin, ei välttämättä suoraan ihmislinjaan.

Keskustelua käyvät myös tarvittavat todisteet kaksijalkaisuudesta: foramen magnumin tulkinta on herkkäfragmentaarisessa materiaalissa, eikä selviä postkraniaalisia (kaulan alapuolisia) luutodisteita ole runsaasti, mikä rajoittaa varmoja johtopäätöksiä käytöksestä tai liikkumistavoista.

Merkitys ja nykytutkimus

Riippumatta lopullisesta taksonomisesta sijoituksesta, Sahelanthropus tchadensis on merkittävä löytö, koska se osoittaa myöhäismiotseenin Afrikassa olleen paljon monimuotoisuutta apinaseurueissa ja mahdollisesti useita evolutiivisia linjoja. Laji nosti myös esille kysymyksen siitä, että ihmisen kantamuoto ei välttämättä asunut ainoastaan Itä- tai Etelä-Afrikassa, vaan fossiileja voi löytyä laaja-alaisemmin Sahelin ja Sahara-alueiden ympäristöstä.

Tutkimus jatkuu: uusia löytöjä, uudelleentulkintoja ja tarkempia ikämäärityksiä odotetaan, jotta Sahelanthropuksen tarkempi asema evoluutiopuussa ja sen elämäntapa voidaan selvittää luotettavammin.

Fossiilit

Jotkin fossiilit, kallo, viisi leukapalaa ja joitakin hampaita muodostavat pään, jonka piirteet muistuttavat sekä nykyihmisen että alkukantaisen ihmisen piirteitä. Aivokotelon tilavuus on vain 340-360 cm³, eli suunnilleen sama kuin simpansseilla. Se on paljon pienempi kuin ihmisen tilavuus, joka on noin 1350 cm³.

Hampaat ja kasvojen rakenne eroavat suuresti Homo sapiensista. Löydetty kallo on vaurioitunut, se on hyvin vääristynyt, joten 3D-tietokonerekonstruktiota ei ole tehty. Kallon osia lukuun ottamatta muita luita ei ole. Ei tiedetä, oliko Sahelanthropus tchadensis kaksijalkainen (käveli kahdella jalalla). Foramen magnumin sijainti viittaa kuitenkin siihen, että ne olivat. Sen kulmahampaat ovat samanlaiset kuin muilla miocene-aikaisilla apinoilla.

Suhde nykyihmisiin ja ihmisapinoihin

Sahelanthropus saattaa olla sekä ihmisen että simpanssin esi-isä; tiedeyhteisö ei ole vielä päässyt asiasta yksimielisyyteen. Vaikeudet johtuvat sen "primitiivisten ja johdettujen piirteiden mosaiikista". Todennäköisesti se eli puoliavoimissa metsissä ja savanneilla eikä niinkään nykyisten apinoiden sademetsissä.

Toinen mahdollisuus on, että Toumaï on sukua sekä ihmisille että simpansseille, mutta ei ole kummankaan esi-isä. Orrorin tugenensiksen löytäjät Brigitte Senut ja Martin Pickford ehdottivat, että S. tchadensiksen piirteet sopivat naaraspuoliseen protogorillaan. Vaikka tämä väite pitäisikin paikkansa, löytö olisi silti merkittävä, sillä tällä hetkellä Afrikasta on löydetty vain vähän simpanssin tai gorillan esi-isiä. Jos S. tchadensis on siis simpanssien (tai gorillojen) esivanhempi, se edustaa niiden sukulinjan ensimmäistä tunnettua jäsentä.

Lisäksi S. tchadensis osoittaa, että ihmisen ja simpanssin viimeinen yhteinen esi-isä ei todennäköisesti muistuta kovinkaan paljon simpansseja, kuten jotkut paleontologit ovat aiemmin olettaneet.

Paikalta löydetty eläimistö viittaa yli 6 miljoonan vuoden ikään, sillä nämä lajit olivat todennäköisesti kuolleet sukupuuttoon jo tuolloin.

Mahdollisuus paljon aikaisempaan jakoon

Eräässä tutkimuksessa on ehdotettu, että nykyapinoihin johtanut linja ja nykyihmisiin johtanut linja olisivat jakautuneet paljon aikaisemmin. Papiaani Papio hamadryasin täydellinen mitokondrion DNA-molekyyli (mtDNA) sekvensoitiin ja sisällytettiin 24 nisäkkään täydellisen mtDNA:n molekyylianalyysiin. Tutkimuksen tavoitteena oli ajoittaa vanhan maailman apinoiden (Cercopithidae) ja Hominoidea-suvun välinen eroavaisuus. Tämä 30 miljoonaa vuotta sitten (mya) tapahtunut eroaminen oli vertailukohta simpanssin ja Homon väliselle jakautumiselle 5 mya:ssa.

Arnasonin ja kollegoiden myöhemmässä tutkimuksessa käytettiin kahta riippumatonta molekyylireferenssiä, jotka eivät ole kädellisiä. Näiden kahden referenssin mukaan Cercopithecoidea ja Hominoidea erosivat toisistaan >50 mya. Myös kaikki hominoidien erotusajankohdat ajoittuvat paljon aikaisemmin. Näin ollen Panin (simpanssi) ja Homon välisen eron arvioitu ajankohta on 10-13 mya ja Gorillan ja Panin/Homon linjan välisen eron noin 17 mya. Samat ajoitukset saatiin analysoitaessa kellomaisesti kehittyviä geenejä.

Aiheeseen liittyvät sivut

Ihmisen evoluutio

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hominiinien aikajananäkymä?

V: Hominin timelineview on kaavio, jossa esitetään eri hominidilajien arvioidut päivämäärät ja niiden evolutiivinen jakautuminen apinoista.

K: Milloin Sahelanthropus tchadensis eli?

V: Sahelanthropus tchadensis eli noin 7 miljoonaa vuotta sitten.

K: Milloin ihmisen ja simpanssin ero tapahtui?

V: Ihminen ja simpanssi erosivat toisistaan todennäköisesti 6,3-5,4 miljoonaa vuotta sitten, kuten geneettiset tiedot osoittavat.

K: Mikä on Toumaï?

V: Toumaï on nimi, joka on annettu ensimmäiselle löydetylle Sahelanthropus tchadensis -fossiilille.

K: Kuinka vanhoiksi hominidit on arvioitu?

V: Hominidien arvioidaan olleen olemassa miljoonia vuosia sitten, ja joidenkin arvioiden mukaan joidenkin lajien, kuten Sahelanthropus tchadensis -lajin, osalta jopa 7 miljoonaa vuotta sitten.

K: Mitkä todisteet viittaavat siihen, että ihmiset ja simpanssit erosivat toisistaan jossain vaiheessa?

V: Geneettiset tiedot viittaavat siihen, että ihmiset ja simpanssit erosivat toisistaan jossain vaiheessa, ja arviot vaihtelevat 6,3-5,4 miljoonaa vuotta sitten.

K: Miten nykyteknologia on auttanut meitä oppimaan lisää hominideista?

V: Nykyteknologian avulla on voitu analysoida geneettisiä tietoja, jotka voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin, milloin eri lajit erosivat toisistaan, mikä antaa tietoa evoluutiohistoriastamme ja auttaa meitä oppimaan lisää miljoonia vuosia sitten eläneistä hominideista.